| Milloin meijeritoiminta alkoi Rovaniemellä ? Milloin separaattorien käyttö loppui Rovaniemellä? |
23 |
|
|
|
Rovaniemen meijeri perustettiin maidonmyyntiosuuskunnaksi vuonna 1927. Peräpohjolan sanomalehdessä 9.1.1927 mainitaan osuusmeijerin kokous, missä päätettiin aloittaa meijerin toiminta. Valion Rovaniemen meijeri aloitti toimintansa Kemijoen rannassa vuonna 1955. Ennen sotaa meijerirakennus sijaitsi Kemijoen toisella puolella Pohjanhovin läheisyydessä. Meijeri kuitenkin vaurioitui pahoin pommituksessa, ja sodan jälkeen meijeritoiminta päätettiin siirtää Pullinpuolelle. Siellä meijeri ehti toimia 48 vuotta. Vuonna 2003 Valio keskitti meijeritoimintojaan ja lopetti Rovaniemen meijerin.Tällä hetkellä Rovaniemen kaupunginkirjastossa on remontti ja Lappi-osaston arkistot jäivät kirjastotaloon, sen takia separaattorien käytöstä ei ole mahdollista... |
| Mistä löytäisin luettelon Euroopan kaupungeista perustamisvuoden mukaan? |
41 |
|
|
|
Emme kollegoiden kanssa löytäneet tällaista luetteloa. Siihen, ettei luetteloa löytänyt, kenties vaikuttaa kaupunkien suuri määrä, niiden vaihtuvuus (uusia tulee ja joitain lakkaa), ja myös se, ettei kaikkien Euroopan kaupunkien perustamisvuosi ole tiedossa. Luetteloita esimerkiksi väkiluvun määrän mukaan sen sijaan kyllä löytyy. Wikipediasta löytyy luettelot Euroopan maiden kaupungeista, mutta niissäkään ei ole kaikissa merkitty suoraan perustamisvuosia.https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_cities_in_Europe |
| Valter Keltikankaan eräkirjassa Seitsemän tuntia erämaata puhutaan kosken korvasta. Mikä on kosken korva? |
37 |
|
|
|
Erkki Lahden Eränkäynnin perinnesanastoa -teoksen mukaan koskenkorva on koskessa oleva niemi, joka kääntää vettä viereiseen poukamaan, tai virran kuohuva pyörre. Korva-sanalla lienee muitakin merkityksiä, mutta ilman tarkkaa sitaattia on hankala sanoa, mistä on kyse.Lähde: Lahti, Erkki 2017: Eränkäynnin perinnesanastoa. |
| Mikä on Suomen pisin asumaton maantietaival ja kuinka pitkä se on? |
77 |
|
|
|
Suomessa ei Hannu Räisäsen Erä-lehdessä 08/2024 julkaistun artikkelin "Lopullisesti hukassa?" mukaan ole enää paljon täysin asumattomia alueita. Joitain asuttamattomia paikkoja on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Artikkeliin laskettiin että pisin asustamaton suora on Suomessa 140 kilometriä pitkä ja sen päättymispisteet ovat Kilpisjärvellä tien E8 tuntumassa ja Enontekiön Hetan kylässä. Täysin varma analyysi ei ole, koska alueella saattaa olla esimerkiksi yksittäisiä mökkejä, joita ei karttapalvelussa näy.Suomessa suurimman ympyrän, jonka sisällä ei ole taloa, mökkiä tai tietä, voi piirtää saman artikkelin mukaan kartalle Lapin Lemmenjoen kansallispuistoon. Siitäkin asutukseen on pisimmillään 17 kilometriä. Suomen erämaisimmat... |
| Olisiko mahdollista että vaikka tekoäly kirjoittaisi loppuun Jaroslav Hasekin kirjan kunnon sotamies Sveikin seikkailuista maailmansodassa? Vai onko joku… |
51 |
|
|
|
Jo vuonna 1949 julkaistiin tšekkiläisen Karel Vaněkin jatkokertomus/päätösosa Hašekin kirjaan (julkaistu yhdessä tai kahdessa osassa). Vaněk oli jo aiemmin viimeistellyt Hašekilta kesken jääneen neljännen osan. Ilmeisesti jatkokertomuksen laatu ei kuitenkaan ollut kovin hyvä, eikä sitä ole monelle kielelle käännetty, ei myöskään suomeksi.Yleisesti ottaen kirjailijan kirjallisen työn jatkamiseen voi liittyä tekijänoikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, varsinkin jos ei ole selvää onko alkuperäinen kirjailija halunnut jonkun muun jatkavan työtään. Lisäksi toisen kirjailijan työn jatkamiseen liittyy usein lukijoiden odotuksia esimerkiksi alkuperäisen kirjailijan tyylin ja kirjoituksen sävyn jatkamisesta, mikä ei välttämättä ole helppoa. Siinä... |
| Vuonna 1935 syntynyt henkilö kävi Luvian kunnan Korvenkylän kansakoulun ja lisäksi ns. jatkoluokan. Kauanko kansakoulu kesti ja minkä ikäinen henkilö oli… |
55 |
|
|
|
Yleisestä oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 voimaan tulleella lailla, ja sen mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksi vuotta kestänyt alakoulu, nelivuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu. Harvaan asutuilla alueilla saattoi olla myös supistettu kansakoulu. Koulu aloitettiin seitsemänvuotiaana. Oppivelvollisuus päättyi siis 12-14-vuotiaana. (https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf)Kansakoulun kesto oli siis kuusi vuotta ja niihin lisätään jatkoluokan pituus kaksi vuotta. Henkilö on siis luultavasti ollut 12-vuotias aloittaessaan jatkoluokan ja 14-vuotias päättäessään sen vuonna 1950. Lisätietoa kansakoulusta:Kansalliskirjaston Arkistojen Portti: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/... |
| Luin muutama vuosi sitten luin lehdestä kaupasta, joka on Lapissa tai silleen. Se myy vanhaa varastoaan, noin 60 luvulta, eikä ole tilannut mitään uutta… |
39 |
|
|
|
Kyse saattaisi olla Ivalossa sijainneesta vuonna 1960 perustetusta Asuste-Petterssonista eli Ivalon Kenkä-Asusta. Liike myi vanhoja, pääosin suomalaisia, vaatteita ja kenkiä etenkin 1960-1970-luvuilta. Toisen perustajan Hilja Pettersonin kotona oli aikoinaan sekatavarakauppa ja hänen isänsä oli kauppias. Asustemyymälän omistajat kuolivat vuonna 2016, liiketoiminta oli lakannut edellisenä joulukuuna. Kalevan uutisartikkeli vuodelta 2006: https://www.kaleva.fi/ivalon-vaatekaupasta-loytyyretrohenkisia-vaateaart/2476893Turun Sanomien uutisartikkeli vuodelta 2015: https://www.ts.fi/uutiset/795699Lapin kansan uutisartikkeli vuodelta 2016: https://www.lapinkansa.fi/ivalon-retrokauppa-hiljeni-petterssonin-kauppiaspa/51548 |
| 1990-luvulla oli kirjasarja, joka oli tavutettu ja kirjoitettu suuraakkosin. Muistaakseni kirjassa seikkaili jokin perhe... |
38 |
|
|
|
Muistelemasi sarja on luultavasti Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki, josta ilmestyi 1990-luvulla Kustannus-Mäkelän kustantamana tavutettuja kirjoja Mäkelän tavutetut -sarjassa. Vuonna 1992 sarjassa julkaistiin kirja Kiljusen Luru marakattina. |
| Saako koulun esitelmiin liittää kuvia, jos merkitsee lähteet? Tekijänoikeusasioita on hinkattu älyttömän paljon, mutten vieläkään ymmärrä onko kyseinen… |
88 |
|
|
|
Lyhyt vastaus kysymykseen on “kyllä, mutta”. Niin kuin monesti tekijänoikeusasioiden kanssa on, yksinkertaista vastausta ei kuitenkaan ole.Tekijänoikeuden kannalta turvallisin vaihtoehto on käyttää esitelmässä itse otettuja kuvia. Muiden tekemien tai ottamien kuvien käyttö muuten kuin yksityisessä käytössä sen sijaan vaatii yleensä tekijän luvan; esimerkiksi kaverin ottamaa kuvaa siis voi käyttää omassa esitelmässä kaverin luvalla.Suurimmalla osalla kouluista on kuitenkin käytössä Kopioston kopiointilupa, jonka Opetushallitus on hankkinut varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, maksuttomaan toisen asteen koulutukseen sekä valtionosuutta taiteen perusopetukseen saaville oppilaitoksille. Kopiointiluvalla kuvia saa käyttää... |
| Mikä sanomalehti ilmestyi Porissa aikavälillä 1.3.1887-30.4.1887 ja Vaasassa 1.5-31.5.1887? Digitoituna ei ilmeisesti löydy Kansalliskirjastosta..? |
30 |
|
|
|
Kansalliskirjaston historiallisesta sanomalehtiarkistosta löytyvät ennen 31.12.1939 Suomessa ilmestyneet lehdet kokonaisuudessaan. Hakua voi rajata muun muassa julkaisupaikan mukaan.Mainitsemanasi ajankohtana Porissa näyttäisivät ilmestyneen sanomalehdet Lounas, Satakunta ja Björneborgs Tidning. Numeroita voi selata täältä .Vaasassa puolestaan ilmestyivät tuona aikana Wasa Tidning, Vasabladet, Vaasan Lehti sekä Kansan Lehti. Numeroita voi selata täältä .Jos etsit tiettyä juttua tuolta ajanjaksolta, suosittelen hyödyntämään sanomalehtiarkiston sisältöähakua ja hakemaan esimerkiksi henkilön nimellä. |
| Kuka on kirjoittanut tämän runon? Mistä tuli tämä sumu, joka lankesi varjoksi arkeni ylle. Mistä tuli tämä usva, joka painoi kasvoni ja esti näkemästä. Miksi… |
57 |
|
|
|
Runon on kirjoittanut kirjailija ja muusikko Hanna Ekola. Se löytyy hänen runokokoelmastaan Sano suruasi rakkaudeksi. Kirjan toisesta painoksesta vuodelta 2013 (1. painos vuodelta 2011) se löytyy sivulta 30. |
| Mitä tarkoittaa joihinkin kirjaston kirjoihin liimattu V-tarra? Siinä on valkoisella pohjalla punainen ympyrä ja sen sisällä musta v-kirjain? |
104 |
|
|
|
Kirjastoilla voi olla erilaisia kokoelmia tai esimerkiksi muusta kaunokirjallisuudesta erotettuja kokonaisuuksia, jotka saatetaan merkitä niihin kuuluviin kirjoihin erilaisin merkein tai tarroin. Esimerkiksi dekkari- tai jännityskirjat on usein merkitty erikseen, samoin esimerkiksi varastokirjat, jos kirjastolla on kirjavarasto. Tarrat voivat viestiä asiakkaille kirjan sisällöstä ja genrestä (esimerkiksi fantasia, kauhu) tai olla ennen kaikkea kirjaston työntekijöille ohje siitä, mikä on kirjan sijainti kirjastossa. Merkintätavat ovat kirjastokohtaisia, joten vastauksen kannalta olisi oleellista tietää, minkä kirjaston kirjoissa olet tarran nähnyt. Käytetyt tarrat ja merkit myös vaihtelevat ajan kuluessa ja saattavat poistua käytöstä,... |
| Mitä muuta voi lukea, jos piti Kaari Utrion kirjasta Rautalilja ja on kiinnostunut 1800-1900 lukujen romanttisesta romaaneista, erityisesti ruukeista |
29 |
|
|
|
Esimerkiksi seuraavat 1800-1900-luvuille sijoittuvat romanttiset historialliset sarjat voisivat kiinnostaa sinua:Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas -sarja, ensimmäinen osa Puuvillatehtaan varjossa, 2021Harriet Hegstad: Emma ja Johannes -sarja, ensimmäinen osa Haaveita, suom. 2023 (sijoittuu Norjaan)Virpi Hämeen-Anttila: Synnyinmaa-sarja, ensimmäinen osa Sarastus, 2023Kaisa Ikola: Betty-sarja, ensimmäinen osa Betty 2020 (sijoittuu Skotlantiin)Sara Medberg: Silkkisisaret -sarja, ensimmäinen osa Kamarineitsyt, 2020, uudemman painoksen nimeke CharlottaHelena Steen: Parempaa väkeä -sarja, ensimmäinen osa Paikka hyvässä perheessä, 2021(suomalaistyttö lähtee piiaksi Englantiin)Karen Swan: Kesytön saari -sarja, ensimmäinen osa Kesytön saari, suom... |
| Oiva Arvolan Sagat CD |
21 |
|
|
|
Oiva Arvola on itse lukenut kirjoittamansa saagat äänikirjoiksi. Oulun seudun kirjastoista löytyy kaksi Arvolan Saagaa cd:nä.https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=arvola+oiva&type=Author&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Oiva Arvolan äänikirjoja löytyy Lapin kirjastoista cd:nä 9 kappaletta. Lisäksi yksi antologia-cd, jossa Oiva Arvola on mukana.Näiden kuunteluun tarvitaan MP3-yhteensopiva CD-soitin tai DVD-asema. https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=lapin+saagat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Näitä voi kaukolainata Ouluun lähikirjaston kautta. https://www.ouka.fi/kaukopalvelu?accordion=accordion-16881 |
| Luin nuoruudessani kirjan (ei kuvia), jossa seikkaili peikkotyttö. Hänen nimensä oli muistaakseni Kitja. Mennessään ihmisten luo hän kasvoi suuremmaksi ja… |
61 |
|
|
|
Else Lassilan Hyväntuulenlaakso-teoksessa (1995) seikkailee Kitja-niminen henkilö. Romaanin salamaalaiset muistuttavat ulkoisesti hieman peikkoa. Voisiko tämä olla etsimäsi kirja? |
| Haluisin tietää kirjan nimen. Olen lukenut tämän yläasteella joskus 9 vuotta sitten. Suomalainen, muistaakseni naiskirjailija oli kyseessä. Kirjassa on siis… |
98 |
|
|
|
Kertomukset löytyvät Salla Simukan kääntökirjasta Jäljellä/Toisaalla, joka on ilmestynyt Tammen kustantamana v. 2013. |
| Kadonnut kirjailijan ja kirjasarjan kirjojen nimet: - Kirjailija muistaakseni tanskalainen - Kirjasarjassa ehkä kolme kirjaa - Tapahtumapaikka joko Grönlanti… |
134 |
|
|
|
Olisiko kyseessä Jørn Riel tai Peter Freuchen? Molemmat tanskalaisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175959125074
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175964988442 |
| Ovatko saamelaisten sukunimet yleensä suomen-, ruotsin- tai norjankielisiä? |
222 |
|
|
|
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim. Gauriloff... |
| Monta kirjaa kirjailija Asta Ikonen on kirjoittanut? |
158 |
|
|
|
Asta Ikonen on nuortenkirjailija, joka on tunnettu hevoskirjoistaan. Hän on myös kääntänyt muutamia kirjoja ja viime vuosina hän on kirjoittanut myös aikuisille. Häneltä on ilmestynyt noin nelisenkymmentä kirjaa Kariston ja Reunan kustantamina.
Asta Ikosen tuotanto löytyy Kirjasampo -kirjallisuusverkkopalvelusta: https://www.kirjasampo.fi/
|
| "Holokaustin uhrien muistopäivä" (27.1.) saamen kielellä? |
78 |
|
|
|
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen ennen... |
Kysy kirjastonhoitajalta
