| Miten päin tahkoa pyöritetään teroitettavaa esim. kirvestä vastaan? |
45 |
|
|
|
Terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaan nähden myöden tai vasten saattaa olla makuasia, mutta yleisin perinteinen tapa lienee kuitenkin terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaa vasten. Kuvaamasi teroitustapa on nähtävissä esimerkiksi Simpauttaja-elokuvassa sekä vanhassa Työtehoseuran opetusvideossa, jonka Hämeen ammatti-instituutti on julkaissut Youtube-kanavallaan. Linkki videoon: Tehoa ja terävyyttä (tahkoaminen alkaa videon kohdassa 8:50). |
| Kuka on kirjoittanut samannimisen runon Outi Tarkiaisen orkesteriteoksessa The Earth, Spring's Daughter? |
41 |
|
|
|
The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical |
| Onko Suomen saamenkielisissä kouluissa sekä pakkosuomi että pakkoruotsi? |
96 |
|
|
|
Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas opiskelee peruskoulun aikana äidinkielen oppimäärän lisäksi vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen, joista toinen on kotimainen kieli (suomenkielisessä opetuksessa käytännössä ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Saamenkielisessä perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole pakollista. Perusopetuslain tuntijakoasetuksessa todetaan, että jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä omaa äidinkieltä, voi opetuksen järjestäjä päättää, miten kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jaetaan. Oppilaalle voidaan siis opettaa toisen kotimaisen kielen sijasta suomen tai... |
| Joskus 1970-luvulla luin kirjan suden ja pojan ystävyydestä/vaelluksesta jossain arktisella alueella, missä oli mahdollisesti kaivostoimintaa, jääkarhuja, ja… |
56 |
|
|
|
Kysymys voi olla näistä kirjoista:
Ellis, Mel. Valkoisen suden pako. Valkoisen suden pako | Kirjasampo
London, Jack. Susikoira Valkohammas (romaani) – Wikipedia
Pääkirjaston remontin takia emme pysty selailemaan Ellis Melin kirjaa "Valkoisen suden pako".
|
| Mistä löytäisin näytelmän koulun kevätjuhlaan. Oppilaita 12 kpl ja ikähaarukka 10-11 v. Aiheena ystävyys. |
76 |
|
|
|
Lastennäytelmiä alakouluikäisille löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Ilona Tiainen: Tehdäänkö esitys : käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2013) Ilona Tiainen: Näytelläänkö taas : uusia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2015) Pekka Kämäräinen: Pesäkisa : näytelmiä, tarinoita ja runoja esi- ja alakoulujen arkeen ja juhlaan (2016) Jonna Wikström: Näytelmiä Satulaatikon saduista (2008) Pipo silmillä : lastennäytelmiä (2008) Harri István Mäki: Hölö Mörkö ja muita hupinäytelmiä koululaisille (2024) Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä juhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä... |
| Onko kirjastoissa tai kirjastojen tiedossa avoimia lukupiirejä ja mistä niistä löytäisi tietoa ? Olisi mukavaa saada vinkkejä lukemiseen ja keskustella… |
64 |
|
|
|
Tieto lukupiireistä taitaa olla hieman hajallaan. Parhaiten lukupiireistä löytää tietoa oman paikkakunnan kirjaston sivuilta tai kaupungin tapahtumakalenterista. Löysin tällaisen kirjallisuuskalenterin: KIRJALLISUUSKALENTERI.FI – Kirjaihmisen lempipaikka, mutta sen lukupiirit ovat lähinnä Helsingin suunnalla paikan päällä. Rovaniemen osalta tiedän kertoa, että täällä kokoontuu Asemakirjaston tiloissa Jorma Eton tien lukupiiri kolmen viikon välein tiistai-iltaisin: Jorma Eton tien lukupiiriMyös Naisten Pankilla on oma lukupiirinsä: Naisten Pankin Rovaniemen lukupiiri kokoontuu - Naisten PankkiLapin yliopistolla kokoontuu Haaveileva lukupiiri omalla teemallaan, mutta en löytänyt tietoa muusta kuin tästä yhdestä kerrasta: Haaveileva... |
| Onko tietoa mitä sana Vaattunki (Vaattunkiköngäs Rovaniemellä) tarkoittaa? |
123 |
|
|
|
Vaattunki-nimiryppääseen kuuluu Rovaniemen lähistöllä useita paikannimiä, kuten Vaattunkivaara, Vaattunkiköngäs ja Vaattunkijoki.Nimen merkitystä ei löydy Suomalaisesta paikannimikirjasta eikä sen puoleen Rovaniemen murrekirjoista eikä Eränkäynnin perinnesanastosta, joten mikään aktiivisesti käytössä oleva murresana tuskin on kyseessä.Tiedustelimme asiaa nimistöntutkija Marketta Harju-Auttilta, joka kertoi että -nki-päätteestä voi päätellä, että kyseessä on hyvin vanha paikannimi.Jouko Vahtola arvelee väitöskirjassaan Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty (1980, s. 90), että kyseessä olisi saamelaista alkuperää oleva nimi, mutta ei lähde arvailemaan sen merkitystä.Eeri Kiviniemi taas kertoo artikkelissaan Nimistö Suomen... |
| Voiko käyttää nestemäistä pyykinpesiainetta ruostumattomastateräksestä valmistettujen ruokailuvälineiden puhdistamiseen? |
60 |
|
|
|
En löytänyt tähän suoraa vastausta suomenkielisistä lähteistä, mutta nestemäisen pyykinpesuaineen käyttöä ruokailuvälineiden puhdistamiseksi ei ainakaan yleisesti suositella. Asiasta löytyy jonkin verran tietoa esimerkiksi Googlesta hakemalla englanniksi, tosin monesti enemmän tai vähemmän kaupallista yhteistyötä tekevien sivustojen ja pesuainemerkkien sivuilta. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä asiasta: pyykinpesuaineen käyttäminen ruokailuvälineiden puhdistamiseen ei ole suositeltavaa. Vaikka molempien pesuaineiden ainesosaluetteloissa on samankaltaisuuksia ja ruokailuvälineet varmasti puhdistuvat pyykinpesuaineellakin, liittyy etenkin jatkuvaan käyttöön riskejä. Pyykinpesuaineissa on usein hajusteita, optisia kirkasteita ym.... |
| Haen Mirabel nimisten pitsineulesukkien ohjetta. Onko sukkaohje jossakin sukkakirjassa? Ellei ohjetta löydy mistään kirjasta, mikä Merja Ojanperän… |
58 |
|
|
|
Mirabel-nimiset pitsisukat on suunnitellut ainakin nimimerkki Maarit O. Ohjetta ei ole julkaistu kirjassa eikä lehdessä, mutta sitä voi ostaa digitaalisena joistakin verkkokaupoista. Merja Ojanperä on julkaissut useita sukkakirjoja, joissa kaikissa näyttäisi olevan yksi tai useampi pitsisukan ohje. Vuonna 2021 ilmestyneessä Pitsisukkien taikaa –kirjassa on pelkästään pitsisukkien ohjeita. Kaikki Merja Ojanperän sukkakirjat löydät Finnan hausta. |
| Onkohan suomennettuja kaunokirjoja espanjalaisista maatyöläisistä? Kirjailija saisi mieluusti olla espanjalainen. Tai onko suomennettu espanjalaisista… |
46 |
|
|
|
Suomennettu espanjalainen kaunokirjallisuus paljolti joko kertoo Espanjan sisällissodasta 1930-luvulla (1936–1939) tai sen seurauksista, tai on jännityskirjallisuutta. En löytänyt varsinaisesti maatyöläisiä kuvaavia kaunokirjoja, vaikkakin ainakin Eduardo Mendozan Tulvan vuosi (suom. 1999) sijoittuu pieneen Espanjan maaseudun kylään jälkitunnelmiin. Kyseessä on rakkausromaani. Nykyisempää Espanjan maataloutta ja siinä tapahtuvaa riistoa käsittelee Ville Tietäväisen kotimainen sarjakuva, tai sarjakuvaromaani, Näkymättömät kädet (2011). Se kertoo paperittoman marokkolaisen Rashidan tarinan hänen matkatessaan Espanjaan saadakseen maatöiden kautta siellä paremman elämän, mutta todellisuus osoittautuu varsin toisenlaiseksi. Tietäväinen... |
| Mikä voisi olla Suomessa eteläisin paikka, jossa aurinko nousee ja laskee talvipäivänseisauksen jälkeen jo tammikuun neljäntenä? |
47 |
|
|
|
Tämän sivuston mukaan kysymäsi paikka voisi olla Pokka. Voit tutkia lisää Moision ylläpitämältä sivustolta:Auringon nousu- ja laskuajat Suomessa |
| Mikä on putsi ? |
198 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen etymologisen sanakirjan Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan putsi-sanalla on kaksi merkitystä. Putsi voi tarkoittaa tynnyriä, puista astiaa. Se voi tarkoittaa myös mm. siistiä, puhdasta, puhdistettua, jopa ryöstön kohteeksi joutunutta. |
| Kysyn onko saamelaislipun taustalla olevan Anders Fjellnerin tekstiä suomeksi? Saameksi runon nimi on käsittääkseni Biejjie-baernie. |
79 |
|
|
|
Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni. |
| HS 50 vuotta sitten, 8.1.1975 (julk. HS 8.1.2025): Suomen teille yli sata hätäpuhelinta. Maanteiden hätäpuhelinten järjestelmän kokeilu aloitettiin. Teiden… |
64 |
|
|
|
Lapin läänin pelastustoimen perustiedostot osittain löytyy Rovaniemen pääkirjaston varastosta. Valitettavasti kirjasto on remontissa ja avautuu vasta syksyllä 2025. Lapin pelastuslaitoksen sivulta https://pelastustoimi.fi/lappi/ota-yhteytta löytyy Kirjaamo, osoitteessa : pelastuslaitos@lapha.fi voi kysyä asiaa. |
| Mistä tulee sukunimen Tepsa - alkuperä? |
122 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy hieman taustatietoa sukunimestä.Kittilän Tepsan kylän on kerrottu saaneen nimensä 1600-luvulla sinne tulleesta Tepsa-nimisestä asukkaasta. Tepsoja on myös Sodankylässä (jonka Tepsan taloa pidetään Orajärven vanhimpana), Kemijärvellä ja Tervolassa. Pelkosenniemellä on Tepsanlampi.Väestörekisterin sukunimihausta löytyy kuinka monella on Tepsa sukunimenä: Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto |
| Mistä löytäisin Inarin kunnan kunnalliskertomukset ennen vuotta 1972? |
41 |
|
|
|
Kunnalliskertomuksia ei löydy Inarin kirjastosta, vaan kunnalliskertomukset on varastoitu Inarissa johonkin muuhun paikkaan. Tähän vastaukseen ei ehtinyt tieto siitä, mihin. Rovaniemen kaupunginkirjasto on luetteloinut omistamansa kunnalliskertomukset nimellä toimintakertomukset: Inarin toimintakertomukset vuosilta 1957-1958 ja vuodesta 1960 eteenpäin löytyvät kyllä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta, mutta se on muun Rovaniemen pääkirjaston ohella suljettu kirjaston remontin ajaksi ainakin 31.5.2025 asti. Remontin aikana aineisto ei ole saatavilla, sen jälkeen toimintakertomuksia voi pyytää tarvittaessa lukusalilainaan oman kirjaston kautta. |
| Miten ei jäälumi sula Lapland Hotels Snowvillagessa, vaikka siellä on lämmintä |
84 |
|
|
|
Lumi- ja jääveistokset ja -tilat, kuten Lapland Hotels SnowVillage, on suunniteltu siten, että jäälumi ja jääveistokset säilyvät, vaikka sisällä onkin suhteellisen lämmin: esimerkiksi jäähotellien huoneiden lämpötila pidetään suunnilleen lukemissa 0 ja -8 °C. Tämä saavutetaan usean eri tekijän summalla.Sulamisen hidastamiseen käytetään eri tekniikoita, kuten esijäähdytystä ja eristettyjä suojia. Rakennusten ja veistosten säilymiseen vaikuttavat esimerkiksi:Sijainti: Rakennelmat sijaitsevat alueella, jossa ulkolämpötila on niiden rakennus- ja aukiolokausina usein hyvin alhainen. Tämä auttaa ylläpitämään myös sisätilojen kylmyyttä. Rakenne: Jää- ja lumirakenteet ovat paksuja ja massiivisia, mikä auttaa niitä kestämään lämpötilan... |
| Mistä tulee sukunimen Tofferi alkuperä? |
148 |
|
|
|
Sukunimen alkuperään löytyy vastaus Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan tietokirjasta Sukunimet (Otava 2000).Sen mukaan nimi perustuu Kristofferin kansanomaiseen puhuttelumuotoon Tofferi. Selityksen mukaan nimeää tapaa mm. Keski-Pohjanmaalla, jossa Halsuan Tofferia isännöi 1607-14 Kristoffer Paavonpoika. |
| Löytyisikö Stille Nacht (Jouluyö juhlayö) sanat saameksi ja meänkielellä? |
140 |
|
|
|
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on kerännyt verkkosivuilleen joululaulujen saamenkielisiä sanoja. Jouluyö, juhlayö löytyy sivustolta pohjoissaameksi nimellä Jaskadis ija sis, inarinsaameksi otsikolla Juovlâijjâ, juhleijjâ ja koltansaameksi otsikolla Rosttovinn, prääʹzneǩinn. Pohjoissaameksi kappaleesta on ilmestynyt toinenkin käännös otsikolla Illu lea, juovla lea, mutta sen sanoja en tähän hätään löytänyt verkosta. Meänkieliset sanat löytyvät ainakin Ruotsin kirkon tuottamasta Kauneimmat joululaulut –vihkosesta. |
| Olen kiinnostunut saamelaisesta mytologiasta, sekä saamelaisten historiasta etenkin Kittilän alueella. Löytyisikö näihin aiheisiin sopivia kirjoja? |
89 |
|
|
|
Saamelaista mytologiaa on etsitty tällä palstalla aikaisemminkin, täällä kollegan vastaus. Tämän lisäksi suosittelen seuraavia teoksia:Turi, Johan: Kertomus saamelaisistaItkonen, T.I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2Lehtola, Veli-Pekka, Piela, Ulla ja Snellman, Hanna (toim.): Saamenmaa: kulttuuritieteellisiä näkökulmia (tässä kirjassa erityisesti Tiina Äikkään artikkeli Tupakoivat, laulavat ja liikkuvat kivet. Kommunikointia seitojen kanssa.) Kaunokirjallisuuden puolella saamelaisia kansantarinoita löytyy muun muassa näistä teoksista:Vuolab, Kerttu: Valon airutAikio, Annukka ja Aikio, Samuli: Lentonoidan poika Saamelaisten historiasta yleisesti suosittelen seuraavia Veli-Pekka Lehtolan teoksia:... |
Kysy kirjastonhoitajalta