Rovaniemi

Viimeisimmät vastaukset

426 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuinka tarkasti ottaen päättyy Lassi Nummen 'Linna vedessä' runoelman jakso, jossa puhutaan miehuudesta. Jakso alkaa muistinvaraisesti sanoilla: "Miehuusko… 45 17.9.2022 Lassi Nummen Linna vedessä ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1975. Se on runoelma viisisataavuotiaasta Olavinlinnasta, sen paikasta historiassa ja savolaisessa maisemassa: mitä olivat linna ja sen asukkaat ennen, mitä kaikkea on tapahtunut, mitä on edessämme nyt. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20848 "Miehuusko kadonnut? Mihin se voisi kadota?" Runo kertoo Eerik Akselinpoika Tottista ja päättyy seuraavasti: "Miehuus on kykyä elää / sodassa rauhaa kohden. Se on rauhan rakentamista. Sen onni / vilja ja puu, silta veden ylitse, korkenevat tornit."
Onko rovaniemeläisen Rantavitikan yhteiskoulun (plus sen iltalinjan) vaiheista julkaistu historiikkia? 14 14.9.2022 Valitettavasti Rantsun eli Rantavitikan yhteiskoulun historiikki odottaa vielä tekijäänsä. Juhani Lassila väitöskirjassaan käsittelee lyhyesti myös Rantavitikan yhteiskoulun historiaa. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514264541.pdf
Miten Karunki taipuu. Olen Karunkin kirkossa vai Karungin kirkossa? 68 29.7.2022 Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa. Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442. Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa.
Mikko Kilpi käyttää runossaan Huhtikuu termiä ”sommansija”. Zachris Topeliuksen Maamme kirjassa se esiintyy ainakin kerran. Mitä tällä sanalla tarkoitetaan? 57 20.7.2022 Huhtikuu-runossa sana kirjoitetaan yhteen, Topeliuksen Maamme-kirjassa puolestaan erikseen. Sana ja tekstit johdattivat tarkistamaan sanojen merkityksen Kielitoimiston sanakirjasta (linkki: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/), joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.  Sompa tarkoittaa suksisauvan alapään rengasta, joka estää sauvaa uppoamasta lumeen. Yksikön genetiivissä sana taipuu muotoon 'somman'. Sija puolestaan tarkoittaa paikkaa tai kohtaa, jossa jokin ollut tai johon jokin tulee.  
Rovaniemen yhteislyseon uusi talo Ruokasenkadun ja Kansankadun kulmassa rakennettiin sodan tuhojen jälkeen. Mitä korttelissa oli aikaisemmin? Taustaa: Nyt… 40 10.6.2022 Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli käynyt ahtaaksi jo ennen sotia, ja uudelle koululle oli jo tuolloin katsottu uusi tontti kauppalan keskustassa sijaitsevasta puistosta, urheilukentän vierestä.  Lähde: Marianne Junila: Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008. s. 71. 
Onko Rovaniemen kaupungissa Rovaniemi-nimistä niemeä? Kemijoen ja Ounasjoen risteyksessähän on sellaiset mutkat, että oikeastaan Kemijoen kumman puolen tahansa… 43 2.5.2022 Rovaniemi on alkuaan luontonimi. Mutta se mihin niemeen Rovaniemellä viitataan, on oletettavasti muuttunut ajan myötä. 1. asiakirjamaininta Rovaniemestä on vuodelta 1453 maakauppaan liittyen. Luultavimmin alunperin Rovaniemi oli Ounasjokivarren länsipuolella, vahvin ja vanhin talokeskittymä oli nykyisen Ylikylän kohdalla, n. 4 kilometriä Ounasjokea pohjoiseen nykyisen Rovaniemen keskustasta.  1600-luvulla Rovaniemen kylä oli Kuussaaren ja Lainaan välillä. Vanhoja karttoja ei ole niemen tarkkuudella, mutta tässä Olof Träskin kartassa v. 1642 näkyy Rovaniemi Korkalon kappelin yläpuolella Ounasjoen rannalla. http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhatkartat/pages/MAP1642.html   Nimitoimistosta on tieto, että Rovaniemi on kallioniemi...
Olen etsinyt monesta teoksesta, mutten ole löytänyt, joten kyselisin apua koskien jokikarttaa, edes Suomen Kartastosta en löytänyt. Etsin siis karttaa jolle… 33 30.3.2022 Ääriviivakarttoja, joissa näkyy joet ja vesistöt, löytyy Suomen maantiedon oppikirjoista, esimerkiksi Koulun maantieto: Suomi.   
Muistan kuulleeni koppakuoriaislajista, joka puolustautuu vihollisia vastaan muodostamalla omasta ulosteestaan ison nuijan. Onko tällainen eläin oikeasti… 80 22.3.2022 Kysyin tästä asiasta suoraan luontoasiantuntijoilta Luontoakateemin sivuilta: https://www.luontoakateemi.fi/etusivu Ja todellakin löytyy toukkia, jotka puolustautuvat vihollista vastaan omalla ulosteellaan; kilpikuoriaisen toukilla on pitkä peräsuoli jota taivuttamalla ylöspäin ne kykenevät keräämään omia ulosteitaan selkäänsä torniksi (nuijaksi) tai kuoreksi. Näin ne muistuttavat enemmänkin kuivunutta kasvin osaa kuin hyönteistoukkaa ja saalistajat jättävät ne rauhaan. Lyömäaseena ne eivät ulosterakennelmaa kuitenkaan osaa käyttää. Googlettamalla 'kilpikuoriaisen toukka' löytyy internetistä kuvia ja lisätietoa.
Heikki Asunta on sanoittanut Raatteen marssin, jonka Martti Hela on säveltänyt. Marssi alkaa "Uhmaten meitä he marssivat tänne". Mistä tähän löytyisivät… 62 4.3.2022 Kysymäsi Raatteen marssi löytyy Sodan ja rauhan lauluja: opus 18 -nuottijulkaisusta. Se on ilmestynyt Miesäänisten laulukuntien ohjelmisto -sarjassa.  Nuottijulkaisu löytyy mm. Rovaniemen musiikkikirjaston kokoelmista: https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.920295#componentpar…  
MMM 2022:n mukaan kansakoulu säädettiin kuusivuotiseksi v. 1958 ja siihen lisättiin kaksivuotinen kansalaiskoulu. 1) Milloin tämä toteutui Rovaniemen… 30 23.2.2022 Juhani Lassilan kirjoittaa väitöskirjassaan seuraavista kansalaiskouluista Rovaniemen maalaiskunnan alueella. "Lapin koulutushistoria. Kirkollinen alkuopetus. Kansa-, perus- ja oppikoulut. Osa 1.": Vuonna 1958 maalaiskuntaan perustettiin Nivavaaran kansalaiskoulu, joka toimi vuoteen 1962 kurssinmuotoisena, sen jälkeen vuoteen 1963 yksivuotisena ja vuoteen 1967 kaksivuotisena, jolloin siihen liitettiin myös vapaaehtoinen yhdeksäs luokka. Sinetän kansalaiskoulu alkoi kevätlukukaudella 1962 kurssinmuotoisena, jatkui syksyllä yksivuotisena vuoteen 1964, jolloin muuttui kaksivuotiseksi ja sai kolmannen vuosiluokan 1966. Alakemijoen kansalaiskoulu aloitti toimintansa Muurolassa 1963 kaksivuotisena laajentuen kolmivuotiseksi jo 1964 ......
Monta olympiakultaa Marit Bjørgen on voittanut? 56 14.2.2022 Marit Bjørgen on norjalainen maastohiihtäjä, joka on ollut varsin menestyksekäs Olympialaisissa. Kaiken kaikkian hän on vuosina 2002 - 2018 voittanut 15 olympiamitallia, joista 8 on kultaista.  Lisää Bjørgenin hiihtourasta Britannican sivuilla: https://www.britannica.com/biography/Marit-Bjorgen  
Louen koulu (Tervola) 1960, ensimmäinen luokka. Mikä aapinen oli käytössä? 48 4.2.2022 Tervolan kirjasto jäljitti Louen koulun vuoden 1960 aapisen soittamalla noihin  aikoin  toimineelle  äidinkielen opettajalle. Hän oli keskustellut muiden entisten kollegoiden kanssa  ja he yhdessä olivat muistelleet, että aapinen olisi ollut Louella 1960 tämä Kultainen aapinen.  https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926999?page=1   Jos kyseessä ei kuitenkaan ole tämä aapinen, niin lastenkirjainstituutin sivulta löytyvät aapiset  joista voi etsiä omaansa. Kansalliskirjasto on digitoinut ennen vuotta 1972 julkaistut aapiset : https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat
Milloin Rovaniemen keskustan kadut kestopäällystettiin (öljysorattiin)? 54 23.11.2021 Öljysoraa alettiin käyttää Lapissa vuonna 1960. Kemi-Rovaniemi -tie suurelta osin päällystettiin 1964-1973. Mt930 Aavasaksan ja Muurolan välinen tien rakennus alkoi 1953,  ja se valmistui ja öljysorattiin 1961.  Lapin teiden rakentamisesta, korjauksista ja päällystämisistä on kirjoitettu kahteen historiateokseen: Raimo Räme: TVL:n historiikki. Lapin piiri 17.12.1974. Petteri Mäkelä (kirj.) ja Erkki Lilja (toim.): Pitkoksilta pikitielle. Lapin tiepiiri 75 vuotta 1925-2000. Rovaniemen katujen päällystämisestä ei löytynyt tutkittua tietoa julkaisuista, mutta saimme suullisesti tiedon silloin päällystystöitä tehneeltä insinööriltä, että asfalttia on käytetty ensimmäisen kerran Polar-hotellin edustan jalkakäytävällä kesällä 1961 Cultor Oy:n...
Rovaniemen pohjoispuolella on korkeaprofiilinen näkyvä vaara, jonka nimi on Prikses. Mistä Prikses nimi voisi tulla? 69 14.10.2021 Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla: Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien. Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren läheisyydessä on myös sellaisia...
Mitä Mariskan sanoittamia biisejä on? 481 30.9.2021 Mariska (oikealta nimeltään Anna Maria Rahikainen) on laulaja, sanoittaja ja säveltäjä, jonka tuotanto on laaja. Tiedon hänen tekemistään sanoituksista sekä myös sävellyksistä löytdät fono.fi -äänitetietokannasta: http://www.fono.fi/ Kirjoita tekijäksi Mariska ja valitse tekijän rooliks san. tai tekstin tekijä Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.     
Kävin tässä yksi päivä kirjastossa ja huomasin siellä kaikennäköisiä milenkintoisia mediaformaatteja, kuten kasetteja ja LP-levyjä Olen kiinnostunut hylätyistä… 98 24.9.2021 Hei, Hei! Lapin kirjastoissa ei ole HD-DVD levyjä. Hankimme elokuvat tietyiltä maahantuojilta, emme kaupoista, joten näin formaatit ovat oikein.
Kyselen fono.fi tietokannasta. Ymmärsin, että sieltä löytyisi kaikki Yleisradion kantanauhat. Pitäneekö tämä paikkansa? Ja onkohan mahdollista saada henk. koht… 52 15.9.2021 Hei Tässä suora lainaus Fono.fi:n sivuston Esittely-välilehdeltä: "Kun haluat kuunnella Fono.fi:stä löytämäsi kappaleen, voit joko: kuunnella sen Spotifystä, jos kappaleen kohdalla on Spotify-logo tarkistaa, onko äänitettä saatavilla kirjastosta tai  lähettää kappaleesta kuuntelijatoiveen Yleen https://palaute.yle.fi/ "  http://www.fono.fi/Esittely.aspx?
Onko se nyt "Taliban" vai "Taleban"? Wikipediassa ja Ylellä "Taliban" ja MTV:llä "Taleban". 89 13.9.2021 Hei Kielitoimiston sanakirjan mukaan molemmat muodot sanasta näyttäisivät olevan sallittuja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taliban
Mitä suosittelet 9 vuotiaalle tytölle (tai vanhemman kanssa yhdessä) luettavaksi tunteiden/surun käsittelyyn ja vanhempien eroon liittyen. 68 8.9.2021 Hei Tässä muutama kirja, joista voisi olla apua. lasten tietokirjoja: 14.8 Kari Kiianmaa: Huomenna on paremmin : selviytymisopas, kun vanhemmat eroavat 14.8 Anna-Mari Kaskinen: Koti kahdessa sydämessä : kun isä ja äiti eroavat 30.15 Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa lasten romaaneja: Ulla Pulkka: Pikku punkkarin romurinkka Markku Karpio: Mun isäni on avaruusmies Jacqueline Wilson: Kahden kodin välillä Jo Hoestland: Pikku mäyrän kaksi kotia satukirjoja: Satulaivan matkassa : sadut lapsen apuna erotessa Sinimarja Saarenvirta: Älkää huutako : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin kuvakirjoja: Kes Gray: Rakkausliima Babette Cole: Avioerotus Brigitte Weninger: Nähdään taas, isä Riina Katajavuori:...
:) Paralympialaiset vai Paraolympialaiset - käytännössä kumpi muoto ompi parempi suomalaisen "kielen päälle" - koska kuunnellessani katsoessani ko. kisoja… 104 7.9.2021 Hei Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja tuntee vain muodon paralympialaiset. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Jos linkki ei suoraan avaudu, kopioi se osoiteriville.