| Mihin kellonaikaan alkoivat koulupäivät Rovaniemen (keskustaajaman) oppi- ja ammatillisissa kouluissa 1930-luvulla? |
53 |
|
|
|
1930-luvun Rovaniemen yhteiskoulussa koulupäivä noudatti tyypillistä suomalaisen oppikoulun rytmiä: Ensimmäinen tunti yleensä klo 8.00, oppitunti 45–60 minuuttia (yleisimmin 45 min), välitunnit 10–15 minuuttia, koulupäivässä tavallisesti 5–7 oppituntia, päivä päättyi noin klo 13–15, riippuen luokka-asteesta. Esimerkiksi Rovaniemen yhteiskoulussa koulupäivän pituus oli vähintään 5 tuntia. Aamupäivällä opiskeltiin säännöllisesti 8-10 ja iltapäivällä 12-15 .Lähde: Heikkola L. Lyseopuiston lukio.1998. 30-luvun Rovaniemen koulujen vuosikertomukset löytyy Rovaniemen kaupunginkirjaston arkistosta, ne eivät ole lainattavia. |
| Onko niin, että kaikilla mustikan kukilla täytyy vierailla pölyttäjä, jotta siitä muodostuisi marja? |
85 |
|
|
|
Pölyttäjät ovat tosiaan melko lailla välttämättömiä mustikan pölyttymiselle: vaikka mustikat ovat sekä hyönteispölyttyviä että itsepölyttyviä, niiden itsepölytys onnistuu harvoin ja tuottaa vain vähän marjoja. Kuitenkaan hyvinäkään kesinä kaikista kukista ei kypsy marjaa. Kasvupaikkakin vaikuttaa paljon. Tärkeimmät mustikan pölyttäjät ovat pistiäiset ja etenkin kimalaiset, sekä runsauslukuisuutensa että tehokkuutensa tähden. Erään arvion mukaan yksittäinen kimalainen voi käydä useilla tuhansilla kukilla päivässä. Satunnaisia pölyttäjiä ovat esimerkiksi myös perhoset. Sinänsä pölyttäjät käyvät kukissa keräämässä ravintoa, eli omaa hyötyä tavoitellen. Esimerkiksi mustikat ja puolukat ovat kimalaisille... |
| Mikä on Camilla Läckbergin Erika Falcista kertovien kirjojen järjestys vanhimmasta uusimpaan, suomeksi kirjoitettu. |
45 |
|
|
|
Kirjastojärjestelmämme antaa Fjällbacka-sarjan, jossa Erica Falck esiintyy, osien järjestykseksi:1. Jääprinsessa (2006)2. Saarnaaja (2007)3. Kivenhakkaaja (2008)4. Pahanilmanlintu (2009)5. Perillinen (2020)6. Merenneito (2011)7. Majakanvartija (2012)8. Enkelintekijä (2013)9. Leijonankesyttäjä (2015)10. Noita (2017)11. Käenpoika (2022)12. Itkijänainen (2025)Sama järjestys on merkitty myös Siina Vierin toimittamaan Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -hakuteokseen (Avain 2025), tosin Itkijänainen ei ole painettuun hakuteokseen ehtinyt. Muut Läckbergin suomennetut sarjat ovat:Faye-sarja (sarjaa ei ole nimetty Vierin hakuteokseen, mutta osat löytyvät Lapin kirjaston Finnasta Faye-sarjana ):Kultahäkki (2019)Hopeasiivet (2020)Pronssiunelmat (... |
| Rovaniemellä Lapin Kauppakeskuksessa (nykyisin samassa tilassa toimii Kauppayhtiö) oli aikanaan liike nimeltä Minimisako. Mitä siellä myytiin? |
109 |
|
|
|
Misako harjoitti matkamuistojen ja lahjatavaroiden tukku- ja vähittäismyyntiä. Se toimi Minimisakon nimellä Lapin kauppakeskuksessa ja Misakolla oli liiketila myös osoitteessa Rovakatu 25. |
| Miten porojen määrä on muuttunut vuosikymmenien/-satojen aikana? |
60 |
|
|
|
Porot olivat jo varhain yksityistä omaisuutta. 800-luvulla eläneen norjalaisen heimopäällikön Ottarin todetaan omistaneen 600 poroa ja houkutusporoa. Porot lienevät olleet Ottarin veroalueen saamelaisten omistamia tai hoitamia.Vähitellen poronhoidossa siirryttiin muutamien porojen omistamisesta suurempiin porokarjoihin. Fennoskandian alueen suurporonhoito sai alkunsa myöhäiskeskiajalla Länsi-Norjan alueella. Tunturipeurojen määrän vähentyessä kehitettiin uusi, paimennukseen ja jutaamiseen perustuva poronhoito. Poronhoito alkoi levitä eri suuntiin 1300-luvulla ja saavutti Pohjois-Ruotsin ja Tornion Lapin 1400-1600-lukujen aikana. Ruotsin ja Norjan tunturialueilta suurporonhoito levittäytyi vähitellen länteen. Suurporonhoito levisi... |
| Mistähän tulee Inarijärven suurimman saaren Mahlatin nimi? Inarinsaameksi Mahlad. |
62 |
|
|
|
Nimi Mahlatti on todennäköisesti lainattu suomeen inarinsaamesta. Samuli Aikion mukaan nimen merkitys ei ole tiedossa, vaan se saattaa olla lyhentynyt tai merkitykseltään hämärtynyt saamelainen yhdyssana tai suorastaan tuntemattomasta muinaiskielestä periytynyt nimi. Ilmari Mattus puolestaan arvelee, että nimen taustalla voisi olla inarinsaamen sana maahâ (lanko, sisaren aviomies tai aviovaimon veli), koska saaren kaakkoispäässä on Lankovaara-niminen mäki. Tähän hauskaan nimiperheeseen kuuluvat myös Mahlatinsalmet (Mahladčuálmááh), Mahlatinnuora (Mahladnyeri) ja Mahlatinvuopaja (Mahladvyeppee) Inarijärven länsirannan tuntumassa. Lähteet: Mattus, Ilmari: Anarâš päikkinoomah. 2015. Paikkala, Sirkka (toim... |
| Olen tekemässä Tuomas Kyröstä tietotekstiä. Mistä voisi löytyä tietoa? |
77 |
|
|
|
Tuomas Kyröstä löydät tietoa esimerkiksi näistä lähteistä: Kirjasammon kirjailijaesittely: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175926506422 ja https://www.kirjasampo.fi/fi/node/311Teokset Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun. Suomalaisia humoristeja sekä Loivamaa, Ismo: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9. Tarkista teosten saatavuus verkkokirjastostasi.Lisäksi Tuomas Kyröstä löytyy lehtiartikkeleita sekä aikakaus- että sanomalehdistä Finnan artikkelihaulla: (Aihe:kyrö, tuomas) | Hakutulokset | Finna.fi Lehtien saatavuustiedot kannattaa tarkistaa kirjastosta, mutta yleisesti esimerkiksi Parnassosta ja Kodin kuvalehdestä säilytetään ja lainataan vanhempiakin numeroita. Sen sijaan sanomalehdistä kirjastoissa... |
| Onko Fernando J. Múñezin kirjasta The Cook of Castamar tulossa suomennosta? |
67 |
|
|
|
En löytänyt tietoa, että kyseisestä teoksesta olisi tulossa ainakaan lähiaikoina suomennosta. Voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan kustantajilta, mutta ennakkotietoa suomennoksesta ei löydy. Fernando J. Múñezilta ei ole muitakaan suomennettuja teoksia, joten on vaikea sanoa mikä kustantaja olisi todennäköisin julkaisija suomennokselle jos sellainen on suunnitteilla.Jos haluat suomennoksen puuttuessa lukea kirjan englanniksi, teosta on hankittu Helmet-kirjastoon, josta se on myös mahdollista saada kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia, hinnasto vaihtelee eri kirjastoissa. Vaihtoehtoisesti voit tehdä teoksesta hankintapyynnön omaan kirjastoosi.Jos käännetty espanjalainen kirjallisuus kiinnostaa... |
| Mihin vuoteen saakka Rovaniemen vanhimman lukion abiturienttien penkkariajelujen asuna oli saamenpuvut? |
100 |
|
|
|
Marianne Jutilan kirjoittamassa historiikissä "Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008" on oma luku "Lapinpuvusta tulee epäkorrekti" ss. 302-304.Jo 1970-luvun alussa joukko lukion abiturientteja vastusti lapinpuvun käyttöä penkinpainajaisissa, koska osa saamelaisista ei hyväksynyt sitä. 1990-luvulla keskustelu vähemmistön kansallispuvun käytöstä lisääntyi, ja vuodesta 1996 alkaen yhä suurempi joukko abiturientteja jätti pukeutumatta lapinpukuun. Vuonna 2004 Rovaniemen lyseonpuiston lukion abiturientit päättivät luopua lapinpuku-traditiosta.Junila käyttää termiä lapinpuku, koska aito saamenpuku on henkilökohtainen, käyttäjänsä identiteetin ja etnisen alkuperän symboli. |
| Missä Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kirjassa erityisesti kerrotaan pirtissä tapahtuvasta inttämisestä, jossa ihmiset ihan inttämistä seuratakseen tulivat… |
127 |
|
|
|
Kyseessä on Päätalon Kunnan jauhot.Vastaus löytyi Makupalat-sivustolta, joka on kirjastojen ylläpitämä linkkihakemisto tiedonhakuun. Tätä kautta löytyi Kai Hirvasnoron lukuppäiväkirjaln pohjaltan syntynyt johdatus Iijoki-sarjaan. Sieltä löytyy kuvaus Mikon ja Simos-Iikan inttäjäisistä. Päätalon_matkassa_Final_Netti09062013.pdf |
| Poliittiset puolueet Lapin läänin vaalipiirissä puolisen vuosisataa sitten? HS 10.1.2026 kertoi, että kun Hannele Pokkaa pyydettiin (nais)ehdokkaaksi 1979… |
105 |
|
|
|
Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa Lapissa sai 3 paikkaa Keskusta ja SKDL. Kokoomus ja SDP saivat kumpikin yhden paikan. Ehdokkaita asetti myös Suomen kristillinen liitto, Suomen maaseudun puolue, Liberaalinen kansanpuolue, Perustuslaillinen kansanpuolue, Suomen kansan yhtenäisyyden puolue.Hannele Pokka saattoi viitata läpimenon todennäköisyyteen puhuessaan kahdesta puoluevaihtoehdosta.Tilastokeskuksen Valtiolliset vaalit 1979 -julkaisussa näkyy vaalipiirien ehdokkaat ja läpimenneet puolueittain. Lapin vaalipiiri on sivuilla 90-91. |
| Etsin Sirkka Könnösen ja Kaislakertun kirjoneuleohjeita. Niitä on ollut joskus 80-90 - luvun vaihteessa ollut käsityölehdissä, mutta en muista missä numeroissa. |
64 |
|
|
|
Suuri käsityökerho-lehden vuosikerroista1989-2000 löytyivät alla oleva kirjoneuleiden mallit (vuosi : lehden numero).Kaisakerttu Lehtovaaran mallit: Kaislat 1991:3, Mosaiikkipaita 1993: 1.Sirkka Könösen mallit: Metsä kukkii 1991:8, Ruutupaita 1995:10, Sininen kuutamo 1995:12, Kettupusero, 1998:10. |
| Lapsena 1970- luvun puolessa välin /lopulla sain kirjan lapin tarinoista ja staaloista. Toki se katosi vuosien myötä, mutta nyt sen kyllä tahtoisin kovasti… |
113 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Annukka ja Samuli Aikion satukokoelma Lentonoidan poika (1978)? Teosta löytyy esimerkiksi Vaara-kirjastoista useampi kappale. |
| Opiskeliko Gilderoy Lockhart Tylypahkassa? |
136 |
|
|
|
Pottermore-artikkelin mukaan Gilderoy Lockhart opiskeli Tylypahkassa vuosina 1975–1982 ja kuului Korpinkynteen. Lockhart toimi pimeyden voimilta suojautumisen opettajana lukuvuonna 1992–1993, kun Harry Potter ja kumppanit kävivät toista luokkaa. |
| YLE-uutisten mukaan Euroviisu-esiintyminen on tuonut KAJ'n synnyinseudulle Vöyrille runsaasti matkailijoita. Kunnan markkinointia on tehostettu. https://yle… |
124 |
|
|
|
Lordin voiton jälkeen järjestettiin massatapahtuma Rovaniemen keskustassa, jonne saapui tuhansia faneja. Lordin voitettua euroviisut Rovaniemen keskustassa sijaitseva Sampo aukion nimi muutettiin Lordin aukioksi. Aukion yhteydessä Rovaniemen keskustassa on yhtyeen jäsenten kädenjäljet (sekä nimikirjoitukset), jotka on ikuistettu sementtiin – ja ne löytyvät pilarista, joka sijaitsee aukion modernin kellotornin alaosassa. Lisäksi Mr. Lordi (Tomi Putaansuu) itse perusti paikkakunnalle ravintolan, Lordi's Rocktaurant (2006-2011). Lapin panimo julkaisi rajoitetun erän Lordi-olutta. Paikallinen grilli, Torikeidas, myy asiakkailleen edelleen Lordi's Special kebab-annosta. Kauppakeskus Revontulessa on sekä Lordin kunniaksi pystytetty, lattiaan... |
| Miten päin tahkoa pyöritetään teroitettavaa esim. kirvestä vastaan? |
291 |
|
|
|
Terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaan nähden myöden tai vasten saattaa olla makuasia, mutta yleisin perinteinen tapa lienee kuitenkin terän pitäminen tahkon pyörimissuuntaa vasten. Kuvaamasi teroitustapa on nähtävissä esimerkiksi Simpauttaja-elokuvassa sekä vanhassa Työtehoseuran opetusvideossa, jonka Hämeen ammatti-instituutti on julkaissut Youtube-kanavallaan. Linkki videoon: Tehoa ja terävyyttä (tahkoaminen alkaa videon kohdassa 8:50). |
| Kuka on kirjoittanut samannimisen runon Outi Tarkiaisen orkesteriteoksessa The Earth, Spring's Daughter? |
109 |
|
|
|
The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical |
| Onko Suomen saamenkielisissä kouluissa sekä pakkosuomi että pakkoruotsi? |
255 |
|
|
|
Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas opiskelee peruskoulun aikana äidinkielen oppimäärän lisäksi vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen, joista toinen on kotimainen kieli (suomenkielisessä opetuksessa käytännössä ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Saamenkielisessä perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole pakollista. Perusopetuslain tuntijakoasetuksessa todetaan, että jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä omaa äidinkieltä, voi opetuksen järjestäjä päättää, miten kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jaetaan. Oppilaalle voidaan siis opettaa toisen kotimaisen kielen sijasta suomen tai... |
| Joskus 1970-luvulla luin kirjan suden ja pojan ystävyydestä/vaelluksesta jossain arktisella alueella, missä oli mahdollisesti kaivostoimintaa, jääkarhuja, ja… |
155 |
|
|
|
Kysymys voi olla näistä kirjoista:
Ellis, Mel. Valkoisen suden pako. Valkoisen suden pako | Kirjasampo
London, Jack. Susikoira Valkohammas (romaani) – Wikipedia
Pääkirjaston remontin takia emme pysty selailemaan Ellis Melin kirjaa "Valkoisen suden pako".
|
| Mistä löytäisin näytelmän koulun kevätjuhlaan. Oppilaita 12 kpl ja ikähaarukka 10-11 v. Aiheena ystävyys. |
374 |
|
|
|
Lastennäytelmiä alakouluikäisille löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Ilona Tiainen: Tehdäänkö esitys : käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2013) Ilona Tiainen: Näytelläänkö taas : uusia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2015) Pekka Kämäräinen: Pesäkisa : näytelmiä, tarinoita ja runoja esi- ja alakoulujen arkeen ja juhlaan (2016) Jonna Wikström: Näytelmiä Satulaatikon saduista (2008) Pipo silmillä : lastennäytelmiä (2008) Harri István Mäki: Hölö Mörkö ja muita hupinäytelmiä koululaisille (2024) Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä juhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä... |
Kysy kirjastonhoitajalta