Tämä on todella laaja kysymys, sillä nykykirjallisuudesta on hyvin vaikea sanoa mitään kokonaisuutena. Kirjallisuus on nykyään hyvin pirstoutunutta, eikä siitä ole kovin helppoa löytää mitään kokonaisuutta tai edes sen osia kuvaavia määritelmiä, toisin kuin vaikkapa 1800-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta. Nykykirjallisuuteen kuuluvat niin arkirealistinen proosa kuin kuvitteellisissa sfääreissä liikkuvat fantasia- tai tieteiskirjat, niin kokeelliset runot kuin perinteiset arvoitusdekkaritkin.
Nykykirjallisuuden monia muotoja voi tutkia vaikkapa kaksiosaisesta teoksesta ”Suomen nykykirjallisuus 1–2” (SKS, 2013). Sitä voi pitää jonkinlaisena yleisesityksenä aiheesta, vaikka tuskin sekään pystyy täydellisesti tavoittamaan nykykirjallisuuden...
Robert L. Fishin romaanista ”Pursuit” vuodelta 1944 (suom. "Eversti hautaa itsensä", Otava, 1980), on tehty tv-sarja, joka on saanut suomenkielisen nimen ”Kohtalon ivaa”. Sarja on ollut videolevityksessä Suomessa nimellä ”Twist of Fate”.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämässä tietokannassa ei ole merkintää siitä, että sarjaa olisi esitetty Suomen televisiossa.
Lisää elokuvasta ja Fishin kirjasta voitte lukea alla olevista linkeistä.
http://www.imdb.com/title/tt0098540/?ref_=ttpl_pl_tt
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/118845
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_415
Osa uutuuskirjoista merkitään ns. Bestsellereiksi. Niiden laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä kyseisiä niteitä tosiaankaan voi varata eikä niiden lainoja voi uusia.
Kaikista uusista nimekkeistä on aina muitakin kuin Bestseller-niteitä. Näistä neljäksi viikoksi lainattavista normaaliniteistä voi tehdä varauksen, tosin joskus varausjonot ovat pitkät. Jos nimekkeestä on hyvin paljon varauksia, kirjastot hankkivat sitä yleensä lisää.
Hei! Vastausta kysymykseen ei valitettavasti ole löytynyt. Kysyin asiaa kirjastolaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta kukaan listalla olijoista ei tunnistanut tekstiä. Palaan asiaan, jos saamme vastauksen selville myöhemmin. Tai ehkäpä joku tämän lukijoista tunnistaa tekstin.
Kysyin asiaa musiikkiosastomme mediaohjaajalta ja hän kertoi, että Soundcloud (https://soundcloud.com/) on paljon käytetty ja hyväksi todettu palvelu omien nauhoitusten jakamiseen. Se on englanninkielinen, mutta on toiminnoiltaan hyvin kattava.
Sana muffinssi pohjautuu englannin kielen monikolliseen muotoon muffins. Sanassa muffinssi on siis monikon s-tunnus kahdentuneena ja lopussa loppuvokaali i.
Yksikössä tämä leivonnainen on englanniksi muffin. Kun siihen lisätään suomen kielessä loppuvokaali i, saadaan Suomen kielen perussanakirjan suosittelema muoto muffini.
Lainakielen monikkomuodosta muodostettuja sanoja on suomen kielessä muitakin. Vakiintuneita sanoja ei ole lähdetty muuttamaan: puhumme esimerkiksi shortseista (tai sortseista) emmekä yksikkömuotoon pohjautuen shorteista.
Lisää tietoa aiheesta Kotimaisten kielten keskuksen sivulta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1170
Sukunimi Sainio voitaneen lukea kuuluvaksi niihin uusiin nimiin, joita otettiin käyttöön kansallisuusaatteen alullepaneman 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun sukunimien suomalaistamisen yhtyedessä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti maamme lounaisosassa vuonna 1906, jonkin verran myös Itä-Suomessa.
Sainiota muistuttavia nimiä on kirjattu eri puolilla Suomea jo 1400- ja 1500-luvuilla (Saynyola, Sainoin), mutta Sainio-muodossa siitä tunnetaan esiintymiä vasta 1800-luvulta. Haukiputaalta on kirjattu Abr: Johs: Sainio vuonna 1844. Varhaisimpia nimensä Sainioksi suomentaneita oli vuonna 1876 porilainen Frans Viktor Sillberg (s. 1852).
Sana "sainio" kuuluu...
Kirjastot säilyttävät aikakauslehtien vanhoja numeroita ja monet kirjastot lainaavatkin. Kirjastoissa voi myös kopioida kirjaston kirja- ja lehtiaineistoa omaan kiäyttöön.
Souvari on sekatyöläisen, päiväläisen (päiväpalkalla työskentelevän henkilön) tai kulkurin nimitys pääasiassa suomen kielen lounaismurteissa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3: R-Ö / Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksen (Otava 2000, s. 730) mukaan nimi Vaskelainen "on asukkaannimijohdos Metsäpirtin kylännimestä Vaskela, johon ilmeisesti sisältyy sukunimi Vaski (häv.) tai Vasko (< miehennimi Vaska, Vaske, Vaskoli < ven. Vashka, Vasili < kreikan Basileios). Nimi on tunnettu Metsäpirtin lisäksi Raudussakin".
Siihen, kauanko nimi on ollut käytössä, ei löydy täsmällistä vastausta. Asiakirjoissa on esiintynyt nimi Waski vuonna 1668 Raudussa sekä Waskelain vuonna 1772 Saukossa.
Lahden kaupunginkirjastolla on käytössä palvelu, jolla asiakas saa eräpäivämuistutuksen sähköpostiin (maksuton) tai tekstiviestillä (0,30€/viesti). Palvelun saa käyttöönsä ottamalla yhteyttä kirjastoon tai kirjastossa paikan päällä.
Naisilla on monissa kulttuureissa kautta historian ollut pidemmät hiukset kuin miehillä, mutta he ovat usein peittäneet hiuksensa häveliäisyyssyistä, etenkin mentyään naimisiin. Kristillinen käsitys siitä, että lyhyt tukka sopii miehille ja pitkä naisille, on peräisin Raamatusta Paavalin 1. korinttolaiskirjeestä.
Ensimmäisen maailmansodan aikoihin länsimaissa tuli vallalle tapa, että miehellä on lyhyt tukka. Miehillä pidettiin lähes ainoana soveliaana sellaista hiustyyliä, jossa korvat jäivät paljaiksi eivätkä hiukset ulottuneet takaa kauluksen päälle. Otsahiustenkin tuli mielellään olla taaksepäin kammatut.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta vot valita tarkennetun haun ja hakutyypiksi asiasanahaun
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
Yhdeksi asiasanaksi voit laittaa pro gradu ja muita asiasanoja voit etsiä täältä:
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa
Arto on kotimainen artikkeliviitetietokanta:
https://finna.fi
Lahden kaupunginkirjaston LASTU-verkkokirjaston internetosoite on lastukirjastot.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on Kirjaudu sisään -kohta, jonka takaa näet omat lainat, varaukset, maksut ja voit uusia lainasi.
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja siihen liittyvän nelinumeroisen PIN-koodin. Ensimmäisellä kerralla verkkokirjastoon sisään kirjautuessa on luotava ns. käyttäjätili, mikä tarkoittaa käytännössä, että luot itsellesi käyttäjänimen ja keksit siihen liittyvän salasanan. Jatkossa voit kirjautua verkkokirjastoon joko kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla tai vaihtoehtoisesti käyttäjätunnuksella ja salasanalla.
Tässä linkki ohjeisiin:
http://cslibrary.lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Jos tilin...
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
