Kaivattu kirja saattaisi olla Elizabeth Goudgen Vihreän delfiinin maa (WSOY, 1948).
"Kahden sisaren rakkaus samaan mieheen ja kirjeessä tapahtunut erehdys, joka saa aikaan aavistamattoman avioliiton, ovat monivaiheisen juonen pääaiheina. Tapahtumien ympäristönä on osaksi eräs Englannin Kanaalin saari, osaksi eksoottinen Uusi Seelanti villeine maoreineen." (katkelma kirjan takakannen esittelytekstistä)
Hei,
ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Tikkurilan kirjastolla toimii tällä hetkellä aktiivisesti yksi lukupiiri sekä Kasvu kirjoittamalla kirjallisuusryhmä. Esimerkiksi kirjallisuuspiiri on kaikille avoin ja siihen voi osallistua, vaikka et kirjaa olisi lukenutkaan. Mukaan voi siis mennä vaikkapa oman käsityönsä kanssa kuuntelemaan lukuvinkkejä ja keskustelua kirjoista ja lukukokemuksista.
Tikkurilan lukupiirin tiedot löydät osoitteesta: http://kirjasto.vantaa.fi/lukupiiri/?page_id=343
Olemme toki kiinnostuneet järjestämään myös muunlaisia lukupiirejä, varsinkin nämä erilaiset käsityö lukupiirit, novellikoukut yms. ovat viime aikoina olleet kirjastoissa suosittuja. Osittain järjestelyt ovat kiinni innokkaiden kävijöiden...
Iitin kunnankirjasto kuuluu Kyyti-kirjastoihin ( http://www.kyyti.fi/kirjastot ), joten voit käyttää Iitin kirjastokorttia missä tahansa Kyyti-kirjastossa, siis myös Kouvolassa. Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
HelMet-haun versionvaihto tapahtui 17.9.2014, ja sen jälkeen järjestelmässä on vielä puutteita ja häiriöitä. Omiin tietoihin pääsee kirjautumaan varmimmin perinteisen HelMet-haun kautta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X .
Ellei tämäkään auta, kannattaa kokeilla eri selaimia. Ainakin Internet Explorerilla kirjautuminen näyttää toimivan ongelmitta.
Pahoittelemme järjestelmän virheistä aiheutuvaa haittaa.
Kyllähän tuo kovasti haavikkomaiselta ajatukselta kuulostaa. Se saattaisi olla peräisin julkaistuista päiväkirjoista tai muistelmista, tai sitten jostakin Haavikon haastattelusta tai lehtikirjoituksesta.
Yhtenä vahvimmista ehdokkaista mieleen tulee Kahden vuoden päiväkirja, jossa – pääasiassa Heikki Ylikankaan ja Haavikon Nuijasota-teosten vastakkainasettelun pohjalta – Haavikko moneen otteeseen kritisoi historiantutkijoiden harhaanjohtavia ennakkokäsityksiä, tähän tapaan:
” -- tähänastinen tutkimus ei ole kuunnellut aikakauden antamia tietoja tarkasti, vaan on käyttänyt ennaltapäättelyn menetelmää. Ripustanut ensin pyykkinarun ja sitten tapahtumat sen varaan kuivumaan. Sillä tavalla saadaan kyllä tutkimukseen johdonmukaisuutta, mutta ei...
Ennakkoperinnön antaminen on toki mahdollista. Finlex-palvelun kautta löytyy Perintökaari ja sen 6. luku Ennakkoperinnöstä, jossa sanotaan mm. näin: "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." Koko Perintökaari löytyy löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vero.fi-sivulta taas löytyy tietoa lahjaverosta. Siellä sanotaan mm. näin:
"Lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Myös ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa." Sivusto löytyy täältä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja
Tarkemmin asiasta kannattaa kysyä...
Öljyalan keskusliiton tilaston mukaan Suomessa öljytuotteista 53% kuluu liikenteeseen, 18% raaka- ja voiteluaineisiin, 12% teollisuuden energiaksi, 10% maa- ja metsätalouteen ja rakennustoimeen ja 7% rakennusten lämmitykseen (http://www.oil.fi/fi/tilastot-3-suomen-oljymarkkinat/36-oljytuotteiden-…).
EIA:n (U.S. Energy Information Administration) tilastossa erilaisten öljytuotteiden osuudet eritellään tarkasti: http://www.eia.gov/dnav/pet/PET_PNP_PCT_DC_NUS_PCT_A.htm.
Muovin valmistukseen kuluu nykyään noin 4% maailman öljytuontannosta. Muoveja valmistetaan myös muista hiilivedyistä. (http://www.muoviteollisuus.fi/fin/muovitieto/muovit/)
Laulu kolmesta hylkeenpyyntialuksesta löytyy Yrjö Jylhän suomentamana antologiasta "Hallitse, Britannia!" : englantilaista runoutta (WSOY, 1929). Kirjasta ilmestyi vuonna 2013 ntamon kustantama näköispainos.
Runo on Arja Tiaisen runokokoelmasta Ruusu, ruusu tämän lumisen maiseman keskelle vuodelta 1985. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1547759__Sa%3A%28tiainen%2…
Kenties helpointa löytää jonkun ihmisen sähköpostiosoite on etsiä henkilöä Googlella. Jos henkilö löytyy esimerkiksi jonkin organisaation sivuilta, siellä saattaa hyvinkin olla myös hänen sähköpostiosoitteensa. Tietysti jos tiedät, missä henkilö työskentelee tai opiskelee, voi osoitetta etsiä suoraan organisaation sivuilta. Joillakin organisaatioilla – esimerkiksi yliopistoilla – saattaa olla oma sähköpostihakujärjestelmänsä, jota ei välttämättä löydy suoraan Google-haulla.
Sähköpostiosoitteita ei aina kovin innokkaasti jaeta julkisesti, koska siihen liittyy vaara saada roskapostia. Puhelinnumeroita löytää helpommin, ja henkilön voisikin löytää esimerkiksi Fonectan palvelusta osoitteesta http://www.fonecta.fi. Soittamalla henkilölle voisi...
Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a0c9493a-7da…
Kirjastojen koneille ei voi ladata erillisiä ohjelmia. Jotkut "tee kirja omista valokuvista" -palvelut toimivat kuitenkin selainohjelmina. Niiden käyttö kirjastossa on mahdollista.
KirjaTojen aineistoja voi hakea Finna.fi:stä. Sieltä löytyvät myös museoiden ja arkistojen aineistot.
Pääkaupunkiseudulla voit hakea aineistoja osoitteesta https://www.helmet.fi. Sivun vasemmassa yläkulmassa on Haku -laatikko, johon voit kirjoittaa esimerkiksi kirjan nimen, kirjoittajan tai aiheen.
Uusin käännös on vuodelta 2103 oleva Kuolleiden kirja. Käännöksistä voi kysyä kustantamosta eli Gummerukselta, sähköposti info@gummerus.fi
Facebookissa kustantamo vastaa Pendergast-sarjaa koskevaan kysymykseen, että tänä vuonna (2014) käännöstä ei ole tulossa.
Kysymykseen, joka liittyy tähän kirjasarjaan on vastattu vuonna 2010 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalla seuraavasti:
"Sarjan nimi on ”Suomen rintamamiehet 1939-45”. Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan tuota Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemaa sarjaa on ilmestynyt vuosina 1972–80 yhteensä 21 osaa, joista viimeinen on täydennysosa. Vuosina 1983–91 sellaiset kustantajat kuin Eita, Teospiste ja Kirjaveteraanit julkaisivat sarjaan vielä kymmenen täydennysosaa. (Osien divisioonat löytyvät myös Fennicasta..)
Luulisin, että varmaan täydennysosissa on hyödynnetty samaa aineistoa kuin Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemissa osissa, vaikka tarkempaa tietoa en aiheesta löytänytkään. Muutenkaan noista...
Uudempia kotimaisia sonetteja löytyy ainakin Leevi Lehdon kokoelmasta Ääninen eli sonetteja (Like 1997). Vanhempia esimerkkejä ovat mm. V. A. Koskenniemen Sonetti suomenkielestä (esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 2, Tammi 1987), Einari Vuorelan Sonetin tämän äsken kirjoitin (esim. kokoelmassa Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979) sekä Kaarlo Sarkian monet runot (esim. kokoelma Runot, 12. painos WSOY 1991). Villanellesta en onnistunut löytämään kotimaisia esimerkkejä (mikä ei toki tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa), mutta ottave rime -muotoa ovat käyttäneet esim. Eino Leino (Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, 6. painos Otava 2001), Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia.
Kalevalamittaista...
Ramsö-Rabbe on ilmeisestikin ollut todellinen henkilö, eli kalastaja ja pirtutrokari Rabbe Öjvind Bengtsson. Hänestä kerrotaan HU-yhtiöiden sivustolla. Tämä tarina ei tosin ole peräisin sotavuosilta vaan Porkkalan paranteesin ajalta vuodelta 1955. Sota-aikaan liittyvää tietoa Ramsö-Rabbesta ei löytynyt. Tarina on luettavissa HU-yhtiöiden sivuilta:
http://www.hummeripojat.fi/villa/HU-Story.html
