Tuota muotoa näkee varsin usein, ja se on useimmiten riittävä. Lisäisin vielä pilkun runon nimen ja vuosiluvun perään:
Eino Leino, Hymyilevä Apollo, 1898
Laajempi lähdeluettelo esimerkiksi vaatisi jo teoksen nimen, vuosiluvun ja kustantajan.
Varattu teos voi olla matkalla-tilassa parista päivästä viikkoon riippuen siitä, mistä kirjastosta se lähetetään. Jos teos lähetetään Helmet-alueella kaupungista toiseen, prosessissa menee usein noin viikko. Syynä on se, että teos liikkuu eri kaupunkien lajittelupisteiden kautta ennen noutokirjastoon saapumista.
Pentti Saaritsan runokokoelman Taivaan ja maan ero ensimmäisessä runossa mainitaan "himmenevän ja sinisen Kosmoksen ikkunoissa". Olisiko kyseessä tämä runo?
Teos on vuodelta 1985.
1.-2. -luokan koulun laulukirjasssa nimeltä "Piiri pieni pyörii" (Musica 1-2 : oppilaan kirja, 9. p. 1993) löytyy tämä laulu. Kirjan mukaan kyseessä on sveitsiläinen kehtolaulu, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Kehtolaulun sanat menevät näin:
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Tuuli käy jo ulkona.
Suojaa, Herra, lapsosta.
Uinu pienoinen.
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Kissaakin jo nukuttaa.
Ei se hiirtä kiinni saa.
Uinu pienoinen
Valitettavasti e-kirjoja ei ole mahdollista hankkia kaukolainana, vaan tarvitset e-kirjan lukemiseen sen omistavan kirjaston kirjastokortin. Voit hankkia Satakirjaston kirjastokortin, vaikka et asuisi paikkakunnalla. Kirjastokortin hankkiminen tosin vaatii käyntiä kyseisessä kirjastossa.
Islantilaisia tai tanskalaisia feministisiä sarjakuvia ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastossa. Norjalaisilta tekijöiltä Marta Breeniltä ja Jenny Jordahlilta löytyy seuraava teos (myös ruotsiksi ja englanniksi):
Naiset : 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta / Marta Breen, Jenny Jordahl ; suomentanut Sanna Manninen
Breen, Marta, sarjakuvantekijä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2377438__SJordahl%2C%20Je…
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa tuotti seuraavanlaisen listan. Monissa teoksissa käsitellään nimenomaan muotokuvamaalausta, mutta on joukossa joku maisemamaalaustakin käsittelevä:
Kauko Aalto: Mies ja myllynkivi
Francois-Regis Bastide: Valo ja ruoska
Albert Camus: Jonas eli taiteilija työssä (novelli kokoelmassa Maanpako ja valtakunta)
Tracy Chevalier: Tyttö ja helmikorvakoru
Tracy Chevalier: Neito ja yksisarvinen
Sarah Dunant: Venuksen syntymä
Torgny Lindgren: Oikea maisema (novellikokoelma, niminovellissa Ruotsin prinssi Eugen maalaa maisemataulua)
W. Somerset Maugham: Kuu ja kupariraha (Paul Gauguinista kertova elämäkertaromaani)
Haruki Murakami: Komtuurin surma
Sirpa Mäkelä: Henriette ja vallan varjot
Arturo Perez-Reverte :...
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Pasilan kirjastossa on ainakin pieni kokoelma norjankielistä kirjallisuutta. Välitimme kysymyksesi myös Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastoon, Kaisaniemeen, jossa on aiheesta ehkä paras asiantuntemus! Sieltä vastattiin näin: "Meillä on hyvin pieni kokoelma norjankielisiä helppolukuisia kirjoja täällä Pohjoismaisen kulttuuripisteen erikoiskirjastossa, yhteensä ehkä noin 20 kirjaa, ja osa niistä on suunnattu nuorille. Muuten meillä on melko iso kokoelma norjankielisiä kuvakirjoja, nuortenkirjoja sekä aikuisten kirjoja, sekä kauno- että tietokirjallisuutta ja äänikirjoja. Tervetuloa tänne paikan päälle katsomaan! Aukioloaikamme löytyy verkkosivuiltamme https://www.nordiskkulturkontakt.org/fi/kirjasto/ ja kirjastokorttia varten kannattaa...
Otimme yhteyttä Kuusamon kaupunginkirjastoon, jossa asiaa selviteltiin. Emil Lavin muotokuva on paljastettu Kuusamon Osuuskaupan 50-vuotisjuhlassa 4.8.1957. Koillissanomissa 6.8.1957 kerrotaan, että maalauksen on tehnyt taiteilija A. Koivisto. Hyvin todennäköisesti kyseessä on oululainen Aukusti Koivisto (1886-1962)
Bo Roger on tehnyt ruotsinkieliset sanat Wilhelm Groszin ja Jimmy Kennedyn kappaleeseen Harbour lights. Ruotsiksi kappale on nimeltään Hamnens ljus. Sanat sisältyvät teokseen Femhundra schlager-visor : 50 års populära vistexter (1979). Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Teos näyttää kuuluvan ainakin Helmet-kirjastojen ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kirjasto.vaasa.fi/
Yhdessä sekunnissa aurinko tuottaa 3,8 x 1026 joulea energiaa. Joka tunti 430 kvintiljoonaa (430 x 1018) joulea energiaa osuu auringosta maapallolle. Näin ollen maapallolle osuva osuus auringon energiasta on prosenteissa hyvin lähellä nollaa, tarkemmin 3,14327485380117e-8 prosenttia.
Lähteet:
U.S. Department of Energy https://www.energy.gov/
Learn Astronomy https://www.learnastronomyhq.com/articles/how-much-energy-does-the-sun-produce.html
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti...
Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijalta Kielineuvonta-palvelun kautta (https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta). Asiantuntija vastasi seuraavasti nassu-sanan alkuperästä:
"Nassu on mitä ilmeisimmin muodostunut sanasta naama. Vastaavanlaisia leikillisiä tai lastenkielisiä sanoja ovat mm. massu (maha) ja känny (käsi), simmu (silmä); porsas-sanasta saman mallin mukaan muodostettu possu."
Etsitty kirja saattaisi olla Hans Wilhelmin Valheella on lyhyet jäljet (Lasten parhaat kirjat, 1997), jossa vahingossa rikottu kello ja siitä kerrotut valheet kasvavat melkoiseksi taakaksi pesukarhu Maurin mielessä vuoristoretkellä hänen parhaan ystävänsä Riku-jäniksen kanssa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/ois-hakusessa-yks-kirja-jota?language_content_entity=fi
Dixit : Opetushallituksen tiedotus- ja keskustelufoorumin julkaisut vuosilta 1991-1993 löytyvät Varastokirjastosta.
Voit saada niitä lainaksi kirjastomme kaukopalvelun kautta. Voit pyytää myös kopiot tietyistä sivuista tai artikkeleista. Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjaston verkkosivulla https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat?refId=aCMNTK&culture=fi tai kirjaston toimipisteissä. Lisätietoja: kaukopalvelu@vaasa.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on useita pelitapahtumia, joskin ne ovat sisällöltään aika erilaisia. Joissain peli-illoissa pelataan tiettyjä ennakkoon valittuja pelejä, osa taas on lapsille suunnattuja tai esimerkiksi konsolipelaamiseen liittyviä tapahtumia. Toistuvia ja vapaamuotoisempia lautapeli/korttipeli-iltoja aikuisille löytyy kuitenkin tällä hetkellä esimerkiksi seuraavista kirjastoista:
Lumon kirjasto/Vantaa: Pelataan yhdessä Senioreille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Tapahtumat/Pelataan_yhdessa_senioreille(205275)
Pohjois-Haagan kirjasto/Helsinki: Lautapeli-illat aikuisille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjasto/Tapahtumat/...
Vaikuttaa siltä, että käytössä ovat sekä post-alakulttuuriteoria että jälkialakulttuuriteoria. Molemmista löytyy joitakin viitteitä akateemisesta teksteistä. Ilmeisesti kumpikaan ei ole täysin vakiintunut käyttöön. Alakulttuurikäsitettä on pyritty korvaamaan käsitteellä osakulttuuri, mutta siihen en löydä tässä yhteydessä viittauksia.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18252/gradu_pkomonen_0910.pdf?sequence=3&isAllowed=y
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/40571/978-951-39-4923-5.pdf?sequence=3
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/99602/gradu07323.pdf?sequence=1&isAllowed=y
