Edullisesti on päätteellä -sti muodostettu adverbi. Isossa suomen kieliopissa kerrotaan -sti adverbeista, että ne ovat rajatapauksia, mutta että niillä ei ole nominien taivutukselle tyypillisiä muotoja: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=62 Johtamisen ja taivutuksen rajatapauksia ovat myös adjektiiveista muodostetut sti-loppuiset adverbit, esim. kauniisti, välittömästi. Produktiivisuutensa ja adjektiivin valenssin säilymisen perusteella niitä voisi pitää adjektiivin taivutusmuotoinakin, mutta toisaalta niillä ei ole nominitaivutukselle tyypillistä lukuoppositiota ja niiden muodostus on produktiivista vain adjektiiveista, ei muista nomineista.
Suomen tunnetuin aavemetsästäjä Mika Nikkilä avaa kokemuksiaan vertahyytävistä paikoista ja kertoo vastikään ilmestyneestä kirjastaan Varissuon kirjastossa 19.2. klo 17.30-19.00. Osoite: Nisse Kavon katu 3.
http://www.turku.fi/tapahtuma/ke-02192020-1730-suomen-aavemetsastajat
Vaski-tietokannan etusivulta pääsee katsomaan kaikki tapahtumat https://vaski.finna.fi/Content/tapahtumat
Voisikohan kyseessä olla Karin Brunk Holmqvistin Pieni potenssipuoti? Lähemmäs kahdeksankymppiset, pienessä ruotsalaiskylässä asuvat siskokset Tilda ja Elida eivät tosin keittele myrkkyjä, vaan potenssilääkettä.
Muistelemasi kirjan nimi taas viittaisi Arto Paasilinnan Suloisen myrkynkeittäjän suuntaan. Siinäkin on pääosassa vanhempi nainen, everstinna Linnea Ravaska.
Tässä kirjoja, joihin voisit tutustua.
Johdatus Koraaniin / Jaakko Hämeen-Anttila
Koraanin selitysteos / Jaakko Hämeen-Anttila
Kuinka Koraania luetaan / Mona Siddiqui
Islam : taskusanakirja / Jaakko Hämeen-Anttila
Todellinen islam / Yakup Yilmaz
Islamin käsikirja / Jaakko Hämeen-Anttila
Aika mukavasti tietoa Helsingin Työväenyhdistyksen liiketoimintaan kuuluneista Paasivuorenkadun ravintoloista löytyy Sirpa Hailan teoksesta Paasitornin tarina. Paasiravintolan toiminta oli 1980-luvun alussa tappiollista ja uusia toimintakonsepteja kokeiltiin. Ravintolan imagoa ja sisustusta uusittiin vuonna 1985, tavoitteena saada paikalle nuorempaa väkeä. Nimeksi vaihtui Paasi Cherie.
1990-luvun lamavuosina myös HTY:n ravintolat ajautuivat taloudellisiin ongelmiin. HTY:n ravintolat Oy lopetti toimintansa vuonna 1996. HTY sitoutui tuolloin kunnostamaan Paasiravintolan pääsalin ja vuokraamaan sen Polarkestille. Polarkesti sai ravitsemuspalveluiden yksinmyyntioikeuden kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa.
Helsingin Sanomien...
Kirjan kirjoittamisesta ja julkaisemisesta löytyy tietoa Kirjoittajayhdistyksestä http://www.kirjoittajayhdistys.com/nain-julkaiset-kirjasi/
Yksi taho, johon voisi olla yhteydessä on Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS . Haluatko kirjailijaksi –osiossa on kerrottu mitä julkaisemiselta edellytetään. https://www.finlit.fi/fi/kustantamo#.Xk0B9c4za70
Valitettavasti tietoa sanasta ei käytettävistä olevista lähteistä kuten Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja ei löytynyt.
Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Lahden kaupunginkirjasto on kehittämiskirjasto, joten se lähettää kaukolainoja maksutta. Tampereen kaupunginkirjasto perii neljä euroa jokaisesta kaukolainatilauksesta, siis esimerkiksi jokaisesta kirjasta erikseen, vaikka ne tulisivatkin samasta kirjastosta.
Kirjasto ei ota kantaa sanan käyttöön, mutta sen eettisyydestä ja hyväksyttävyydestä voi kysyä mielipidettä Kotimaisten kielten keskuksesta. Eritellyt yhteystiedot suomen kieleen liittyviin tiedusteluihin löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/sahkopostiosoitteet.
Lisäksi voi tietysti laittaa palautetta lehdelle, jossa kyseinen ristikko on julkaistu.
Etsimäsi kappale kulkee parillakin eri nimellä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Kuningas_Eerik
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=a1732f8a-81e2-49e3-81e1-bb1fc311d63a&culture=fi
Kyseinen kappale näyttäisi löytyvän nuottimuodossa Järvenpään kirjastosta ainakin näistä teoksista:
Kauko Kasken kauneimpia kantelesovituksia
Suuri toivelaulukirja; 8
Seikkailijan laulukirja
Äänitteenä etsimääsi kappaletta ei näyttäisi Järvenpään kirjastossa olevan. Mutta YouTubesta kannattaa kokeilla löytyisikö!
Kirkes-kirjastot: https://kirkes.finna.fi/
Järvenpään kirjastossa näyttäisi kyllä olevan CD-levy nimeltä Jazz suites nos. 1 and 2 : The Bolt (ballet suite) : Tahiti trot ('Tea for two'), säveltäjänä Dmitri Šostakovitš.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.247402
Raision kaupunginkirjastoon tulee Ilkka, jonka nimi on nykyään Ilkka-Pohjalainen lehtien yhdistyttyä. Sanomalehtiä säilytetään kirjastossa kuluva ja edellinen kuukausi. Mikäli haluaa lukea myös vanhempia artikkeleita, voi kirjastossa käyttää ePress -digitaalista lehtipalvelua, jonka kautta voi lukea jopa kaksi vuotta vanhaa lehteä https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Hyvä kysymys, jota on myös tutkittu paljon esim.
Satu Kontio pohtii millä perusteilla uutisia julkaistaan eri medioissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22061/Kontio_Satu.pdf?sequence=1
Johanna Latvalan pro gradu pohtii maailman uutisten näkyvyyttä. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49880
Antti Malkosen opinnäytetyö vertailee pääuutislähetyksiä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48569/Malkonen_Antti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valitettavasti mitään yleistä standardia uutisten järjestykselle ei ole. Joitakin rajoitteita uutisten teolle kuitenkin löytyy.
Laki sananvapauden käyttämisetä asettaa rajat uutisten sisällölle ja kielelle. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
Pikku-Huopalahden kirjasto on tosiaan auki seuraavan kerran 25.2. klo 12 alkaen. Sitä ennen odottamassa olevia varauksia ei myöskään käsitellä.
Varausten nouto-aika on Pikku-Huopalahden kirjastossa yleensäkin pitempi kuin muissa, eli kaksi viikkoa.
Kannattanee soittaa kirjastoon heti 25.2. klo 12 jälkeen.
Uuno Kailaan teoksessa Runoja (WSOY, 1932) on runo Sanat (Lapsifantasioja)
On olemassa hyvin paljon sanoja.
Sanat elävät
ja minä voin ne nähdä.
Toiset ovat rumia ja toiset kauniita.
Äiti on hyvin kiltti sana - paras sana.
Se maistuu suukkoselle.
Isäkin on hyvä sana,
mutta siihen kertyy joskus ukkosta
ja silloin on paras
livahtaa oven taakse piiloon.
Kesä on hyvin lämmin sana
ja sen löytää joka aamu
ruohikolta ja santakasasta.
Maailma on hyvin suuri sana,
joka ei mahdu aivoihin.
Vitsa on hyvin kirvelevä ja vihattava sana.
Ihmisillä on vielä tyhjiä sanoja,
käsittämättömiä sanoja.
Niinkuin synti ja kuolema,
jotka eivät merkitse mitään.
Mutta niitä pitää kuitenkin pelätä.
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
Vuoden 1943 Suomen kuvaamataiteilijat -matrikkelissa kerrotaan kuvataiteilija Eino J. Härkösen maalanneen joukon muotokuvia, mutta sen tarkemmin ei asiasta kerrota. Härkönen kuoli jo vuonna 1944. Kenen kaupunginjohtajan muotokuvaa tarkoitat? 2010 eläkkeelle jääneen kaupunginjohtajan Juhani Meriläisen muotokuvan maalasi taidemaalari Timo Vuorikoski. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta 3.9..2010:
https://yle.fi/uutiset/3-5625253
Kyseessä on kansanlaulu, yleisimmin tunnettu nimellä Kuusankosken partahalla (Kiekkumaralla). Nuotinnoksia on julkaistu eri teoksissa ja myös cd-tallenteella kappale on saatavissa. Esimerkiksi Freija-yhtyeen esityksen voit kuunnella YouTubelta.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=d6a89695-9c3d-4f8…
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kuusankosken+partahalla&typ…
https://www.youtube.com/watch?v=-0cggeAsPVE
Ei löytynyt tietoa, että hän olisi ollut kaupunginvaltuutettu. Eduskunnan kansanedustajien tiedoista löytyvät tiedot hänen töistään ja tehtävistään:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911584.aspx
