Nimistä löytyy paljon tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. https://www.kirjastot.fi/kysy
Juho ja Juhani -nimiä on myös kysytty.
Vastaus Juho -nimestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?from=term/243488…
Vastaus Juhani -nimestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?from=term/243488…
Ehkä Juhoni nimeä ei ole toivottu nimilautakunnalta. https://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet
Olisi melko hankala liittää omistusliite nimeen Juhoni. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/omistusliitteet/ohje/489
”Matti ja Miisu” on pala-animaatio, jonka on tuottanut Ateljé Seppo Putkinen & Kni. Ateljeen tuotantoa käsittelevällä sivustolla tunnussävelmästä sanotaan näin: ”Monet muistavat myös vihelletyn tunnusmusiikin, joka on Roger Whittagerin, Where the Rainbow Ends.” (Nimi Whittaker on kirjoitettu väärin.)
”Matti ja Miisu” -animaatioita, joissa olisi tämä vihelletty tunnussävelmä, en löytänyt katsottavaksi, joten en pysty varmistamaan, mitä levytystä animaatiossa on käytetty. YouTubesta löytyy kyllä haulla ”Matti ja Miisu” ääniraita, jolla on kappale ”Where the rainbow ends” ja jonka esittäjäksi mainitaan Tommy Whistler, mutta animaatiosarjan tekijöiden ja heidän työnsä jatkajien mukaan tunnussävelmänä oli siis Roger Whittakerin...
Helmet-kirjastoista löytyvät äänitykseen sopivat nauhurit ovat käytettävissä vain kirjaston tiloissa eikä niitä saa kotilainaan.
Zoom-nauhuri Tikkurilan kirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2409006__Snauhuri__P0%2C3__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Zoom-nauhuri Myllypuron kirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2179120__Snauhurit__P0%2C3__Orightresult__X3?lang=fin&suite=cobalt
Tarvittaessa saat lisätietoja kirjastosta, jossa nauhuri sijaitsee. Muualla kuin kirjaston tiloissa käytettäviä äänityslaitteita ei valitettavasti ole.
Kyseeseen saattaisi tulla Jane Smileyn Grönlantiin sijoittuva liki 700-sivuinen historiallinen romaani Vuonojen kansa (Otava, 1989). Kirja jakautuu kolmeen erilliseen osioon, joista kukin nostaa kirjan laajasta henkilögalleriasta eri ihmiset tarinan "päähenkilöiksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4820
Nimeke:
Kanan ohrapelto
Kielet:
Suomi
Pääsana:
ENNO, Ernst
Pääkirjaus tekijästä:
Enno, Ernst
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kivit, R.; Haavio, Martti
Tekijät:
[teksti E. Enno ; kuvat: R. Kivit; suomeksi mukaillut Martti Haavio]
Julkaisutiedot:
Porvoo : WSOY, 1938
Ulkoasu:
11, [1] s. : kuv.
ISBN:
nid.
Julkaisusarja:
Kultainen koti; [2]
Kysymäsi kirja on Kultainen koti-sarjassa ilmestynyt "Kanan ohrapelto". josta on otettu paljon painoksia 1930-luvulta lähtien.
Voit etsiä kirjaa omaksesi nettiantikvariaateista tai kysyä lainaksi oman kirjastosi kaukopalvelusta.
Disneyn piirretty on varmaankin oma...
Ylen suomalaisia vaikuttajanaisia esitelleen Lasikaton särkijät -ohjelmasarjan Lönniä käsitelleessä jaksossa hänen kutsumanimensä Wivi lausuttiin lyhyenä, mistä voinee päätellä, että tämä on korrektina pidetty tapa. Lönnin oikea nimi oli Olivia Mathilda.
https://areena.yle.fi/1-4140689
Kaarina Valoaallolta ilmestyy uusi teos tänä keväänä Poesia-kustantamolta. Voisit lähettää viestisi kirjailijalle kustantamon kautta.
Osuuskunta Poesian yhteystiedot löydät täältä:
https://poesia.fi/2019/12/poesian-kevaan-2020-kirjat/
https://poesia.fi/2019/12/poesian-kevaan-2020-kirjat/
Kyseessä on Satu Salminiityn Mutta-runo. Se löytyy Salminiityn esikoiskokoelmasta Aikataika (WSOY, 1981).
En minä mikään noita ole
minä olen menninkäinen, joka kompastelee
metsässä ja itkee kaarnan sisään
sen nestemäisen sielun
– tahmea mahla minä olen
mutta kömpelyyteni virtaa puissa
kuin ihme
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sen-sadun-nimi-1 .
Sadun nimi vaihtelee, nimellä Kun kettu sai valkoisen hännänpää, se on kirjassa Suomen lasten eläinsadut
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Nimellä Ketun valkoinen hännänpää satu löytyy esimerkiksi seuraavasta K. Merikoski: Suomen kansan eläinsatuja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
Kirjaa lukematta on vaikea sanoa mistä on kyse, eikä esimerkiksi googlaaminen tuota tulosta. Kaunokirjallisuus eli fiktio ja sen henkilöt, tapahtumat ja kieli toimivat omien lakiensa mukaisesti. Parhaiten vastaus löytyy itse kirjasta perehtymällä sen maailmaan ja kieleen. Joskus fiktio muistuttaa hyvinkin paljon oikeaa maailmaa eli faktaa, joskus kirjan tarkoitus on luoda uusia maailmoita ja jopa jättää lukija hämmenyksen valtaan.
Ällänsakareista voisi olla mahdollista kysyä myös kirjailijalta itseltään, mikäli hän on halukas avaamaan termiä. Kirjailijaan saa yhteyden facebookin kautta Kirjailija Antti Leikas -sivuilta, osoite https://www.facebook.com/kirjailija.anttileikas/
Parhaita lähteitä tällaisten tietojen etsimiseen lienevät tilastokeskus, eläketurvakeskus sekä ennen muuta Euroopan komission julkaisu- ja asiakirjatietokanta ja tilastotietokanta:
http://tilastokeskus.fi/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tilastotietokan…
https://ec.europa.eu/social/home.jsp?langId=fi
https://ec.europa.eu/info/statistics_fi
Linnunlauluntien varrella on useita puihin kiinnitettyjä teräslevystä leikattuja linnun ääntelyä kuvaavia sanoja. Kyseessä on taiteilija Jussi Valtakarin julkinen ympäristötaideteos. Idean Linnun laulu -nimiseen teokseensa Valtakari sai lukiessaan lintukirjoja, joissa kuvaillaan lintujen lauluääniä.
Teoksen viisi lintulajia ovat käpytikka, lapinsirkku, satakieli, rautiainen ja viiksitimali. Kysyjän mainitsema kjyk-ääni kuvaa käpytikan ääntelyä.
https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/linnun-laulu-jussi-valtakari/
http://ots.artoulu.fi/taiteilija/valtakari-jussi
Svenska Litteratursällskapet (SLS) ylläpitää sivustoa suomenruotsalaisista paikannimistä ja niiden alkuperästä. Nykyisen Raaseporin alueella sijaitsevasta Trollshovdasta siellä todetaan, että nimen toinen osa viittaa todennäköisesti ruotsin sanan huvud, 'pää' merkityksessä 'ulkoneva kallionkieleke'. Näin ollen nimi voisi merkitä joko trullinkaltaista kalliota tai sellaista, jossa asuu trulli (sanan troll voi peikon lisäksi kääntää myös sanoilla noita tai hiisi).
Jonkinlainen hiisikallio siis ehkä vapaasti kääntäen on kyseessä, vaikkei ko. alueelta olekaan artikkelin mukaan merkintää kuvausta vastaavasta luonnonmuodostelmasta. Artikkelin alussa mainitaan, että alkuosa trolls- voisi periaatteessa viitata vanhaan,...
Kirkes-kirjastot tarjoavat asiakkailleen Ellibs-palvelun, jonka valikoimissa on englanniksi vain jonkin verran tietokirjoja.
Kirkes-kirjastojen varausmaksuista kerrotaan kirjaston sivuilla seuraavaa:
Varaus omasta kokoelmasta on maksuton. Seutuvaraus Kirkes-kokoelmasta maksaa 1,50 € / varaus. Maksu peritään myös lasten ja nuorten aineistosta. Myös noutamatta jääneestä aineistosta peritään maksu.
Ratamo-kirjastojen kokoelmista tehty varaus maksaa 2 € / varaus.
https://kirkes.finna.fi/Content/eaineistot
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#varaukset
Tarvitsemme lapsen henkilötunnuksen hänen identifiomista varten ja se myös helpottaa tilannetta kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, jolloin hänen lainaoikeutensa säilyy automaattisesti.
Ritva Hellsten on suomentanut kyseisen kohdan Mihály Csíkszentmihályin teoksess Flow : elämän virta (Rasalas, 2005) seuraavasti: ”[---] (kokemus itsessään tuottaa niin suurta iloa, että) ihminen on valmis maksamaan siitä jopa suuren hinnan vain voidakseen tehdä sitä, mitä tekee.” (s.19)
