Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa...
Ajoitus ei osu aivan tarkasti kohdalleen, mutta voisiko kyseessä silti olla MTV:n Naapurilähiö-sarja? Sarja alkoi jo vuonna 1969, mutta jatkui vuoteen 1976 saakka. Naapurilähiön alkaessa yksi sen henkilöistä, Matti Sarpamaa (Harri Hyttinen) oli 15-vuotias. Oman muistini mukaan hän ehti käydä armeijan sarjan aikana.
Seuraavat TV:n pitkät perhesarjat osuivat sitten jo 1980-luvun lopulle. Muistaisiko joku palstan seuraajista lisää aiheesta?
Naapurilähiöstä lisää:
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1498202
Kirjaston aineistoa ei tarvitse desinfioida. Puhdistusaineet saattavat tärvellä aineiston poistokuntoon. Lisäksi THL:n mukaan "pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä".
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/usein-kysyttya-koronaviruksesta-covid-19
Etsityn kirjasarjan on kirjoittanut Raili Mikkanen ja se koostuu teoksista Kahdentoista vala, Myrkkypuun marjat, Pähkinäpuinen lipas ja Hopearenkaan taika.
Kirjastot on määrätty toistaiseksi suljetuiksi, eivätkä kirjastot lainaa aineistoa tänä aikana.
Sairaalan minikirjastoa ei täydennetä kirjastojen ollessa suljettuna, joten tuo automaattisesti toimiva kirjakaappi lienee jo tyhjillään.
Lisää ohjeita on kirjaston sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä vielä linkki e-kirjojen käyttöön https://www.helmet.fi/ekirjasto
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000. Palvelu on maksullinen (1,98 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm)
https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Varsinaista yleisesitystä Suomen kirjallisuudesta ei tunnu löytyvän ruotsiksi eikä englanniksi. Tässä pari linkkiä, joista voi olla apua:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/9971 En artikelserie om självständighetstidens finländska litteratur och dess upphovsmän sammanställd av Vasa stadsbibliotek
https://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-Litteratur Uppslagsverket Finland
https://www.biblioteken.fi/litteratur/Svenskfinland
Seuraavat linkit ovat lukion verkko-oppimateriaalia, ne ovat yleisesityksiä, mutta suomeksi:
https://peda.net/porvoo-borg%C3%A5/oppilaitokset/linnajoen-koulu/ol2/%C3%A4idinkieli/t%C3%A4rkeet-hommat/k
https://users.edu.turku.fi/tomkinnu/kirjhist/kotimaisenkirjallisuudenvaiheita.htm ...
Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä.
https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/
https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit
Viddla-palvelun sivuilla kerrotaan, että "kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kalenterikuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän." Kyse on siis lainojen määrästä kuukaudessa.
https://www.viddla.fi/info/25
https://www.viddla.fi/
https://kirkes.finna.fi/Content/eaineistot
E-kirja voi olla ladattuna usealle omalle laitteelle samaan aikaan, mutta DRM (Digital Rights Management, käyttöoikeuksien hallinta) estää tiedoston suoran siirron omalta koneelta lukulaitteelle.
Kirjastoissa noudatetaan hallituksen linjauksia koronavirusepidemian vuoksi. Valitettavasti poikkeusaikana asiakkaat eivät voi tulla kirjaston tiloihin lainkaan.
Murakka on murresana, joka tarkoittaa mureaa. Sanaa on käytetty juuri esimerkiksi perunoista, leivästä tai leivonnaisista, mutta myös vaikkapa mullasta tai savesta.
Sanaa ovat käyttäneet myös mm. Juhani Aho ("Ei näyttänyt vaikealta tuon pehmoisen, murakan maan penkominen", Minkä mitäkin Tyrolista , 1908) ja Joel Lehtonen kertoessaan, että Putkinotkon perunat ovat murakoita.
Nykysuomen sanakirja 2 (WSOY, 1980)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/579436?term=murakka&page=4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/942224?term=murakka&page=23
https://korp.csc.fi/#/lang=fi
Wikipedia määrittelee lukupiirin lukemista harrastavien ihmisten yhteisöksi. Lukupiirissä joukko ihmisiä kokoontuu keskustelemaan etukäteen sovitusta kirjasta. Piiri voi kokoontua vaikka jonkun kotona, kahvilassa, kirjastossa tai verkossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lukupiiri
Joissakin kirjastoissa on jo aiemmin järjestetty lukupiirejä verkossa, ja jotkut ovat aloittaneet tai aloittelemassa niitä lähiaikoina. Ainakin Kuopiossa tällainen on suunnitteilla. Alla linkkejä joidenkin verkkolukupiirejä järjestävien kirjastojen sivuille:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukupiirit
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/verkkolukupiiri-e7ce7d?language_content_entity=fi
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Hallitus päätti 30.3. jatkaa koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi aiemmin päätettyjä rajoitustoimia 13. toukokuuta 2020 saakka.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-jatkaa-poikkeusoloihin-liittyvia-toimia-13-toukokuuta-saakka
Vain kahteen etsimääsi kappaleeseen löytyy nuotti:
1. "Muorin ja vaarin synttärit" (säveltänyt Rauno Palonen, sanoittanut Benjam Bestman) sisältyy nuottiin "Humppa se on elämää" (Kalle Palonen, [1976], sanat, melodia, sointumerkit)
4. "Nakkilan kirkon vaiheilla" (säveltänyt ja sanoittanut Kaius Tihtonen eli Kai Elis Tihtonen) sisältyy nuottiin "Paikkakuntien parhaat" (Erik Lindström, [1977])
Kalle Palosen kappaleisiin "Illu sota-ajan hävittäjä-ässä" ja "Karjalas' kauneimmin lauluni sois" en löytänyt nuottia. Kappaleen "Jalkarätti ei sovi puolikenkään" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Siihenkään en löytänyt nuottia.
Lähteet:
Kansalliskirjaston hakupalvelu Finnassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Finna...
Kirjassaan Agents forever (Ajatus, 2003) Santtu Lehto kertoo Tammilehdon taiteilijanimen olevan peräisin siltä ajalta, kun tämä oli kitaristina Jussi Raittisen Jussi & The Boys -yhtyeessä (1975-80):
"Legenda Topi Sorsakoskesta sai alkunsa Boysin keikkabussihuumorina: Pekka ja Jussi Raittinen alkoivat kehrätä kasaan tarinaa kuvitteellisesta, 1950-luvulla vaikuttaneesta hanuristi Topi Sorsakoskesta, joka 'joi järkkäreiden viinat ja astui heidän vaimonsa'. Keikkabussin viihdykkeeksi syntynyt legenda astui todellisuuteen, kun bändi antoi lopulta Pekalle lempinimen Topi, ja eräällä keikalla Raittinen viimein esitteli yleisölle 'uuden kitaristinsa, Topi Sorsakosken'."
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?
Eleonore Schmid: Musta lammas (Lasten Keskus 1977): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516262139; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.151601
Unipuu-kirjassa (Gummerus 1975) on Musta lammas -niminen satu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_9512011107; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.126927
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston julkaisussa Kielikellossa käsiteltiin kysymäsi kaltaista lauserakennetta (2/1996). Sivuston mukaan kieliopillisesti oikeita ovat muodot "työt on tehty" tai "työt ovat tehdyt", ja kieliopillisesti väärä muoto olisi "työt ovat tehty".
Eli kieliopillisesti on oikein sanoa "talot ovat rakennetut" (aktiivimuotoinen verbirakenne) tai "talot on rakennettu" (passiivimuotoinen verbirakenne), mutta väärä muoto olisi "talot ovat rakennettu".
Tarkemman selvityksen voi lukea Kielikellon sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/tyot-on-tehty-eli-tyot-ovat-tehdyt
