Täydellisimmät listaukset säveltäjän teoksista löytyvät teosluetteloista. Tässä muutama:
- Poroila, Heikki: Yhtenäistetyt Straussit : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo
- Trenner, Franz: Richard Strauss : Werkverzeichnis
- Schönherr, Max: Johann Strauss Vater : ein Werkverzeichnis
- MUELLER VON ASOW, ERICH: RICHARD STRAUSS : THEMATISCHES VERZEICHNIS 1-3
- Mailer, Franz: Joseph Strauss : kommentiertes Werkverzeichnis.
Poroilan kirja löytyy Turun kaupunginkirjastosta, muita voi kysellä kaukolainaksi.
PIKI-kirjastoista ja muista Suomen sekä joistakin muidenkin maiden kirjastoista on mahdollista lainata aineistoa Helmet-alueelle kaukopalvelun avulla.
Helmet-alueen kaukopalvelupyynnöt verkossa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Huomaathan, että palvelu on maksullinen (Suomen sisäinen laina 4 €/nide).
Pelikellari -lautapelikerho palaa syksyllä tiistaisin kerran kuukaudessa Lappeenrannan pääkirjastoon. Peli-illat ovat ti 15.9., 13.10., 10.11. ja 8.12.20 klo 16-19.30, ellei kirjaston kaikkia tilaisuuksia jouduta perumaan koronatilanteen takia. Ensimmäinen toimintaa esittelevä tilaisuus on jo ke 26.8.20 kaupungin avointen ovien päivänä pääkirjaston Tarinasalissa, jolloin myös uudet pelaajat pääsevät tutustumaan Pelikellariin ja lautapeleihin. Tilaisuudessa huomioidaan koronaohjeistus ja turvavälit.
Tervetuloa mukaan!
Asiaa voi tutkia näistä lähteistä: Suomen hallitukset löytyvät sivulta Hallituksen ministerit vuodesta 1917, https://valtioneuvosto.fi/hallitukset ja Naiset hallituksessa https://valtioneuvosto.fi/hallitukset.
Löysin nämä sivut Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=minist…
Kannattaa kokeilla Spirituals Database -tietokantaa: http://spirituals-database.com/
Vanhoissa yhteisöllisissä musiikkisuuntauksissa ei ole välttämättä ollut tapana kerätä kappaleiden tai esittäjien tarkkoja tietoja, etenkin kun musiikki on kehittynyt pitkälti suullisen perinteen tapaan orjuudessa elävien afroamerikkalaisten keskuudessa (lisätietoja Randye Jonesin esseessä). Em. tietokantaan on kuitenkin kerätty tietoa levytetystä materiaalista ja vähän muustakin.
Hei!
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on normaalioloissa mahdollista digitoida diakuvia. Nyt korona-aikaan tilannetta seurataan pienissä erissä. Tällä hetkellä digitointipalvelu on poissa käytöstä kesäkuun loppuun asti. Kannattaa seurata tiedotusta kirjaston kotisivujen kautta tai vaikka soittaa musiikkiosastolle (02-2620 658) tai lähettää sähköpostia (musiikki.kaupunginkirjasto@turku.fi) lähempänä heinäkuun alkua.
Diakuvia varten käytössä on skanneri ja kuvat voi tallentaa joko muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Digitointipisteen voi varata 1-4 tunniksi kerrallaan ja palvelu on maksutonta. Asiakkaalla tulee olla oma muistitikku tai ulkoinen kovalevy mukanaan.
Suomalaiset kirjastot hankkivat aineistoa kirjakaupoista kirjavälittäjien kautta, ja useimmissa kirjastokimpoissa/aluekirjastoissa kirjahankinta on keskitetty omaksi palvelukokonaisuudekseen. Kirjoja valitaan mm. kirjakauppojen ja kustantajien uutuusluetteloiden kautta, mutta itse hankinta tapahtuu pääsääntöisesti kirjavälittäjien, kuten Kirjastopalvelun tai Kirjavälityksen kautta. On siis hyvin todennäköistä, että jos kirjasi ilmestyy joltakin kotimaiselta kustantajalta, sitä hankitaan myös ainakin joihinkin yleisiin kirjastoihin, kunhan se on kirjaston kokoelmapolitiikan (ks. esim. Kansalliskirjaston kokoelmapolitiikka) mukainen.
Kirjaa voi markkinoida myös suoraan kirjastoille. Voit ottaa yhteyttä...
Hei!
Uusin Tatu ja Patu on jo tilattu Vaara-kirjastoihin, myös Joensuun pääkirjastolle. Kustantaja on arvioinut ilmestymispäiväksi 15.6 ja se saapuu heti samalla viikolla myös meille. Suosittelen tekemään varauksen, Tatut ja Patut on ns. kuumaa kamaa.
Sanonta on ollut olemassa muodossa "kikka kutonen" jo ennen Kikan levyä, joka ilmestyi vuonna 1991. Heikki Paunonen (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja) tosin ajoittaa "K-6":n 90-luvulle, mutta se on kuitenkin tätä vanhempaa perua.
Paunonen määrittelee kikka kutosen "taitavaksi harhautukseksi pelissä tai harhautukseksi yleensä". Onkin luultavaa, että sanonnan alkuperä on urheilumaailmassa. Varhaisin K-6, johon sanonnan alkuperää selvitellessäni törmäsin, löytyy Helsingin Sanomien urheilusivuilta: "'No tavallinen kikka kutonenhan tämä oli', naureskeli [Heikki] Lähteenkorva." (HS, 30.11.1975)
Pitäisin siis todennäköisenä, että Kikan markkinointitiimi on levyä nimettäessä yksinkertaisesti hyödyntänyt...
Täsmälleen kuvaustasi vastaavaa sarjaa ei valitettavasti löytynyt, vaikka useamman kollegan kanssa pohdittiin. Etsimme eri hakukoneilla ja eri kielillä, katsoimme ohjelma-arkistoista sekä selasimme IMDb:tä ja Wikipediaa.
Kaniteemaa kuitenkin on ainakin vanhoissa piirrosanimaatioissa Ruohometsän kansa (Watership Down) sekä Kaukametsän pakolaiset (Animals of the Farthing Wood). Molemmat sarjat kertovat eläimistä, jotka pakenevat ihmisen aiheuttamaa kaaosta. Yksittäistä valkoista kanihahmoa näissä ei varsinaisesti ole. Lisäksi vanhemmasta tuotannosta tulee mieleen vielä Petteri Kaniini ja hänen ystävänsä (Peter Rabbit), josta on myös uudempi animaatioelokuva vuodelta 2018.
Uudempia lastenohjelmia, joissa valkoisia kaneja...
Singer 306K:n sarjanumero löytyy koneen alta ja sen tulisi alkaa E-kirjaimella. Sitä seuraa toinen kirjain (väliltä J-S) ja 6 numeroa.
https://www.singersewinginfo.co.uk/306/
Singer 306K - sarjanumeron sijainti
K-kirjaimella alkava 7-numeroinen sarjanumero, joka on laitteen takaosaan kiinnitetyssä laatassa (ks. oheinen video kohdasta 2:05), ei ole ompelukoneen, vaan ainoastaan sen moottorin (Singer Sewing Motor) sarjanumero.
https://www.youtube.com/watch?v=vtsDrxeIEGk
Kappaleen säveltäjäksi on joskus mainittu Toivo Kärki, useimmiten se on merkitty kansansävelmäksi. Kärki ainakin toimi mukana laulun sovituksessa. Sanoitus on Markus Allanin omaa työtä.
Laulussa joku istuu yömyöhällä hiipuvan nuotion äärellä hiillokseen tuijottaen. Kyyneleet valuvat ja laulaja arvuuttelee mahdollisia sydänsuruja. Seuraavassa säkeistössä kertoo laulaja hiipivänsä tyttönsä luo leirille hiljaa ja kuiskaavansa hänelle anteeksipyyntönsä. "On vuosia siitä niin monta nyt vihdoinkin luoksesi saan." Lopuksi hoputetaan ratsua kiiruhtamaan "vuorien taakse lentäen". "Tiedäthän ettemme kauas matkaamme jatkaa saa." Kädet koskettavat vielä toisiaan ja katseet kohtaavat. Viulut soivat, kertovat itkien, "mustalainen kaipaa taas."
Laulun...
Laivan kovaäänisenä laite lienee kaiketi alun perin palvellut. Navy Department-Bureau of Ships viittaa Yhdysvaltain laivastoon ja sen vuonna 1940 perustettuun virastoon, jonka vastuulle kuuluu erilaisia merivoimien laivanrakennukseen, ylläpitoon ja tekniikkaan liittyviä tehtäviä.
Amerikkalainen RCA Manufacturing Co valmisti radiolaitteita vuosina 1919–1986. Miten kovaäänisjärjestelmä on Suomeen päätynyt, sitä on vaikea arvata. Jos tiedät minkä kentän kuulutuksissa sitä käytettiin, voisit kääntyä omistajaportaan puoleen ja kysellä löytyisikö tietoa laitteen alkuperästä mahdollisesti heidän arkistoistaan.
Keräilijöitä kovaääninen voisi kiinnostaa ja sitä voisi tarjota myytäväksi vaikkapa verkon kauppapaikoilla.
https://en....
Niin, tässäpä vasta kysymys!
Usein virkanimitykset liittyvät enemmän tai vähemmän tiiviisti edustukselliseen päätöksentekoon, jota tehdään ministeriöissä. Tällöin poliittiset sidonnaisuudet ja muodollisen pätevyyden rajat voivat hämärtyä.
Poliittisin perustein tehtyjä virkanimityksiä on kritisoitu aina 70-luvulta asti, ja jopa Yle on tuominnut ne korruptioksi. Ongelma lienee siinä, että poliittisen kokemuksen voi nähdä "korvaavan" muodollista pätevyyttä ainakin osaltaan. Vaikka poliittiset virkanimitykset ovat paitsi moraalisesti kyseenalaisia myös nykyään laittomia, kuten tässä HS:n maksumuurin takana olevassa jutussa todetaan, tulkinnanvaraa lakiin tuo se, että sen mukaan ketään virkamiestä ei saa "ilman...
Hei,
Kirjastokimppoja on Suomessa 27 kappaletta: Anders (Kokkola), Blanka (Parainen), Eepos (Seinäjoki), Fredrika (Pietarsaari), Heili (Lappeenranta), Helle (Porvoo), Helmet (Helsinki), Kainet (Kajaani), Keski (Jyväskylä), Kiri (Haapajärvi), Kirkes (Kerava), Kyyti (Kouvola), Lapin kirjasto (Rovaniemi), Lastu (Lahti), Loisto (Loimaa), Louna (Forssa), Lukki (Lohja), Lumme (Mikkeli), Outi (Oulu), Piki (Tampere), Ratamo (Hyvinkää), Rutakko (Iisalmi), Satakirjastot (Pori), Tiekkö (Ylivieska), Vaara (Joensuu), Vanamo (Hämeenlinna) ja Vaski (Turku). Niiden oletettavasti isoimmat kunnat ja siten kirjastot ovat suluissa nimen perässä.
Lisäksi osa kirjastoista ei kuulu mihinkään kimppaan kuten Kangasniemi, Kirkkonummi, Kuopio, ...
Verohallinnosta vastattiin, että näiden tietojen perusteella vero maksetaan koko kauppahinnasta, johon sisältyy myös pantti- ja haltijavelkakirjat, eli tässä tapauksessa vero maksettaisiin tuosta 80 000 eurosta. Jos kyse on kiinteistöstä, vero on 4 prosenttia.
Lisätietoa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/varainsiirtovero/n%C3%A4in-hoidat-varainsiirtoveron/
Tapauskohtaisesti kannattaa olla yhteyksissä suoraan verohallintoon. https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
