Kysymyksesi on sellainen, että ehkä se kannattaisi lähettää Luontoiltaan, jossa on todellisia luontoasiantuntijoita.
https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Myös Suomen luontolehdellä on kysymyspalvelu: https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Kirjastossa on paljon kirjoja linnuista ja nisäkkäistä, mutta tällaiseen pohdiskelevaan kysymykseen niistä on aika vaikea löytää vastausta.
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Kotimaisiin tv-tuotantoihin tekijätietoineen pääsee parhaiten käsiksi KAVIn Radio- ja TV-arkiston ylläpitämän Ritva-tietokannan kautta, jonka metatietoja voi etsiä ja selata vapaasti verkossa. Ohjelmien katselu onnistuu RTVA:n asiakaspisteillä.
Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa ”Katarina kaunis leski” (1950) on musiikkina kansanlaulu ”Kehrää kehrää tyttösein / Kehruuvalssi”, jota Eeva-Kaarina Volanen hyräilee ja Jorma Nortimo laulaa. Lisäksi elokuvassa soi kaksi Heikki Aaltoilan elokuvaa varten säveltämää ”Salonkitanssia”, joista toinen esitetään cembalolla ja toinen jousiyhtyeellä.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Katarina kaunis leski -elokuvan kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122604
Hei, kirjojen ulkoasut ovat melko vaihtelevia, mutta omakustanteisiin hankitaan aiempaa enemmän ISBN-tunnuksia. Kansalliskirjaston ISBN-käyttöoppaan mukaan kirjalle pitäisi hankkia ISBN mikäli kirjaa on saatavilla jakeluketjujen (esim. kirjakaupat) kautta.Tällöin se myös pitäisi merkitä mm. takakannen alareunaan. Ohessa linkki ISBN-käyttöoppaaseen.
https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=105481153&preview=/105481153/105481152/ISBN-k%C3%A4ytt%C3%B6opas.pdf
Tilastokirjastosta vastattiin näin:
Väestörakennetilaston 1-vuotisikäryhmittäisessä taulukossa on vuoden 2021 lopun tilanne (31.12.2021). Nämä vuonna 1929 syntyneet ovat siinä 92-vuotiaita miehiä ja naisia. Lukumäärä on 9 147.
Valmis poiminta tilastosta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/a7684b06-d91d-49ba-a886-4dcb9127e57f
Lähde:
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/
Tilastokeskuksen sivulta tilasto löytyy tätä polkua pitkin: tilastokeskus.fi > tilastotieto > väestö ja yhteiskunta > väestörakenne > tietokantataulukot > StatFin-tietokanta: selaa tietokantataulukoita >
5. 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021.
Vuonna 1929 puolestaan...
Sain apua kollegoiltani:
Olisiko ykkönen Lena Andersonin Myrsky-Mari tai sen jatko-osa Mari ja Märssy-Mikko (yhteisnide Otava 1998)? Taikka sitten Christina Björkin Linnean luontokirja (1983), vaikka ei siinä rannalla olla kuin pari aukeamaa, ja vanhakin se on. Kuvitus on ruotsalaisen idyllinen kyllä.
Voisiko jälkimmäinen olla Evelyn Scottin Neljätoista karhua (Hki : Tammi [1971])?
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Kuin tuuli tai pilvi (1949,s. 9). Runo alkaa rivillä "Enää pyydä en mitään. Jo kaiken sain."
Runo sisältyy myös Eeva-Liisa Mannerin runojen antologiaan Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 72).
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.146082
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1430219
Kaikki teoksen määrittelyn täyttävän tekstin julkaiseminen on tekijänoikeuden alaista. Tekijänoikeudet koskevat myös kääntäjiä. Tekijänoikeuden suoja on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta kuoleman jälkeen. Tekijänoikeuden ABC on kompakti esite tekijänoikeudesta, https://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2019/01/ABC-FIN-WWW.pdf. Tekijänoikeuskysymyksiä voi esittää Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/.
Voit hakea Aku Ankka -lehtiä ja nähdä niiden sisällöt Aku Ankan verkkosivuilla. Lehtien lukemiseen tarvitsee kuitenkin tunnukset. Näyttäisi, että vuoden 1972 numerossa 1 on ollut tarina Vanhan linnan salaisuus. Voisikohan kyseessä olla tämä tarina? Kirjastosta voit lainata kirjoiksi painettuja näköispainoksia Aku Ankka -lehtien vuosikerroista. Alla linkki alkuvuoden 1972 lehtien näköispainokseen.
Aku Ankka : näköispainos vuosikerrasta 1972. 1 osa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1383371
Keskusteluita kuuntelemalla (enkä siis tieteellisiä tutkimuksia selaamalla) olen päätynyt siihen, että tavallinen ihminen lukee n. 60-100 sivua tunnissa.
Näin siis 400-sivuinen kirja pitäisi saada selätettyä 4-7 tunnissa. Mutta kysymys ei ole näin yksinkertainen. Jos lukee keskittyneesti, pyrkien sisäistämään tekstin kunnolla, lukunopeus hidastuu.
Kaikilla ei ole aikaa varattuna 4-7 tuntia, tai vaikka olisi, kaikki eivät jaksa keskittyä kovin pitkäksi aikaa. Jos haluat saada kirjan luetuksi kahdessa viikossa, neuvon että varaat siihen erikseen aikaa. Ja jos tuntuu siltä, ettei jonain päivänä aikaa riitä, varaa edes lyhyt aika, niin että saat projektia edistetyksi edes aivan vähän.
Myös minä olen hidas lukija.
Mobiilikortti löytyy Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta kirkes.finna.fi. Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse pudotusvalikosta Kirjastokortit. Näet kirjastokorttisi viivakoodeineen. Voit käyttää mobiilikorttia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla tai asiakaspalvelutiskillä.
Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
Englantilainen custard vastaa lähinnä suomalaista vaniljakiisseliä, - kastiketta tai -vanukasta. Sitä nautitaan esimerkiksi marjojen, hilllokkeen tai marjapiirakan kanssa.
Englanti-suomi-suurkansakirja (toim. Raija Hurme et. al., 1990)
https://en.wikipedia.org/wiki/Custard
https://www.allrecipes.com/recipe/258755/simple-custard/
Näin on. Monella suomalaisella on esimerkiksi glaukoomalta suojaava geenimuoto.
Lähteet:
https://www.elixir-finland.org/suomalaisen-vaeston-perimasta-apua-sydan…
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/finngen-tutkimukse…
Aatelisarvo menetti Suomessa merkityksensä, kun vuonna 1906 siirryttiin säätyvaltiopäivistä yleiseen äänioikeuteen perustuvaan eduskuntaan. Itsenäisessä Suomessa vuoden 1919 hallitusmuodossa mainittiin kansalaisten olevan yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusmuoto kielsi myöntämästä uusia aatelisarvoja tai muita perinnöllisiä arvoja. Tätä erityistä kieltoa ei mainita enää vuonna 2000 voimaan astuneessa perustuslaissa.
Tässä verkkolähteitä Suomen aatelisista:
https://www.ritarihuone.fi/fi/ritarihuoneesta/suomen_aateli/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_aateli
Jos alkuperäinen pesä ei enää tarjoa tarkoituksenmukaisia elinolosuhteita, muurahaiset alkavat etsiä paikkaa uudelle pesälle. Väärät lämpö- ja kosteusolosuhteet ja huono ravintotilanne voivat vähentää jälkikasvun tuotantoa tai aiheuttaa muurahaisten kuoriutumisen alimittaisina.
Lähde:
Armin Schieb, Koko perheen muurahaiskirja
Lemmenlaiva-sarjassa poikettiin Suomessa kahdeksannen tuotantokauden kaksiosaisessa jaksossa Skandinavian kierros (Scandinavia cruise). Mukana on kuvaa Esplanadin puistosta, joka sarjassa tosin on sijoitettu Osloon. Skandinavian kierros esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran MTV3:n ohjelmistossa 13. ja 14. marraskuuta 1996. Yhdysvalloissa jakson ensiesitys oli 2. helmikuuta 1985.
Jaksoa varten Lemmenlaiva tekijöineen poikkesi maahamme kesäkuussa 1984. Vierailusta raportoi Katso-lehti numerossaan 26/1984 (Lemmenlaiva piipahti).
Getty Images -kuvapalvelusta löytyy pieni valikoima valokuvia Lemmenlaivan Suomen-visiitistä.
Lähteet:
Katso 26/1984
Katso 46/1996
"Lemmenlaiva" Scandinavia Cruise: Girl of the Midnight Sun/There'll Be Some...
Käärmeen ja kukon yhdistelmäksi kuvattu basiliski on kummitellut eurooppalaisessa tarustossa antiikin ajoista asti. Vanhimmat viitaukset basiliskiin katsotaan yleensä löytyvän roomalaisen Plinius vanhemman teoksesta Naturalis historia noin vuodelta 79. Siinä basiliskia kuvataan käärmeiden kuninkaaksi, koska se kulkee pystypäin ja sillä on päässään kultainen kruunu. Sen katseen sanotaan surmaavan ihmisen ja sen hengityksen hävittävän kasvit sekä halkaisevan kiviä.
Myös runoilija Marcus Antonious Lucanus kuvasi basiliskia samoihin aikoihin. Hänen kuvauksessaan kuullaan basiliskin olevan niin myrkyllinen, että sen yli lentävät linnut putoavat kuolleena maahan ja että jos sitä lyödään keihäällä, myrkky virtaa keihästä...
