Tällä hetkellä Natossa ei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Teoriassa Naton jäsenmaat voisivat muokata alkuperäistä Pohjois-Atlantin sopimusta erottamisen mahdollistavan mekanismin luomiseksi, mutta näin tapahtuisi todennäköisesti vain jos jokin jäsenvaltio rikkoisi Pohjois-Atlantin sopimusta tai YK:n peruskirjaa äärimmäisen räikeästi. Yksittäinen Nato-maa voi halutessaan erota puolustusliitosta ilmoittamalla halustaan erota Yhdysvaltain hallitukselle.
Epävirallinen suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta: http://atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Huom! Vastaaja ei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
Sähköavusteisten pyörien avustosnopeuden rajoitus perustuu EU-direktiiviin 2002/24/EC ja koskee siis kaikkia EU-maita. Kansallisella lainsäädännöllä voidaan rajoitus säätää tiukemmaksikin, mutta tuo 25 km/h on yläraja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa rajoitus on 20 mailia tunnissa eli noin 32,2 km/h.
EU-direktiivin teksti Kaksi- ja kolmipyöräiset moottoriajoneuvot: tyyppihyväksyntämenettely:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/LSU/?uri=CELEX:32002L0024
Kootusti tietoa sähköpyöriä koskevasta säätelystä eri Euroopan maissa:
https://www.welovecycling.com/wide/2022/01/20/what-you-need-to-know-before-riding-an-e-bike-in-europe/
Hei!
Alastaro ja Ylistaro ovat paikanniminä kaksiosaisia. Nimen jälkimmäinen osa on itse asiassa ”taro”, joka tarkoittaa asuttua tai asutuksen läheistä seutua tai viljelysmaata. Taro sisältyy moniin länsisuomalaisiin vanhoihin, useimmiten jo rautakaudella syntyneiden asutusten nimiin. Sanan on katsottu olevan lainaa vanhasta pohjoisvenäläisestä kaskiviljelyyn liittyvästä sanasta ”dor”. Alastaron ja Ylistaron nimien jälkiosien on tulkittu selittyvän siten, että tarot ovat olleet vanhemman asutusalueen reunoille syntyneitä uudismaita. Nimien alkuosa ("ylis-" / "alas-") puolestaan on muotoutunut sijainnin mukaan: Loimijoen yläjuoksulla on ollut Ylistaro, alajuoksulla taas Alastaro.
Lähde: Paikkala, Sirkka & co 2007:...
Pirjo Tuomisen Tyynimeri-romaaneihin kuuluville teoksille Kotiopettaja (2008) ja Naistenvalssi (2009) ei ole julkaistu jatkoa.
Lähteet:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
https://www.kirjasampo.fi/
Hei
Yleisradion haastattelussa Numminen vastaa kysymykseen näin:
https://yle.fi/uutiset/3-9172283
Ja elämäkerrassaan Kaukana väijyy ystäviä kappaleessa Sosiologialla julkisuuteen, hän kertoo vastaavanlaisen tarinan:
Eli hän oli joutunut extempore laulamaan ensimmäistä kertaansa nauhalle ja oli siinä "toisaalta varovaisuuttani, toisaalta uhomielessä valitsin kireän tenoriäänen normaalin baritonini asemesta."
Michael Franzese on entinen mafiapomo, joka kuului Colombon mafiasukuun. Nykyään hän on katkaissut kaikki suhteet mafiaan. Hänen elämäkertansa Veriliitto on lainattavissa kirjastosta.
Michael Franzese: Veriliitto OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1473193
Tiedonhaun ammattilainen etsii tietoa esimerkiksi verkosta, erilaisista tietokannoista, kirjallisista lähteistä ja joskus vaikkapa sosiaalisesta mediasta tai haastattelemalla. Asiakkaan tiedontarve määrittelee sen, millaisen lähteitä käytetään. Tiedonhaun opastuksessa annetaan ohjeita ongelman jäsennykseen, tiedonhaun rakentamiseen, laajentamiseen ja arviointiin.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on 20 senttiä vuorokaudelta aikuisen kortille lainatusta aikuisten aineistosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Jos lainaamastasi aineistosta ei ole varauksia eikä se ole esimerkiksi Bestseller, voit uusia lainan verkkokirjastossa. Tämä edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi ja ettei tiedoissasi ole maksuja yli 30 euroa.
Elonet-tietokannan mukaan Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa "Pikku Pietarin piha" (1961) tämä mies on valokuvaaja V. Toivakka ja häntä esittää Heikki Savolainen.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Pikku Pietarin piha -elokuva ja sen kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117559
Seutukunnassa voi olla vain yksi kunta kuntaliitosten seurauksena. Yhden kunnan seutukuntia on Suomessa kolme. Keski-Suomessa on yksi yhden kunnan (nyt kaupungin) seutukunta, Jämsä.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4n_seutukunta
Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala on Suomen suurin sairaala. Sen päätoimipaikka on Meilahden sairaala.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sairaala
Kiasma-kirjastosta ei voi lainata kirjoja. Kirjasto on kaikille avoin ja ilmainen lukemista ja työskentelyä varten.
Kirjastoaineistoja on mahdollista skannata omalle muistitikulle tai omaan sähköpostiosoitteeseen ilmaiseksi, valokopioista joudumme laskuttamaan.
Lähteet:
Kiasma-kirjasto
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/Kirjasto
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut etsimääsi elokuvaa ja laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kuvaamasi helisevä ääni - tai sorsastusta harrastavan ystäväni mielestä viheltävä ääni - syntyy sorsien siivistä. Varsinkin isomman sorsaparven lentäessä ohi tämän äänen voi kuulla hyvin selkeästi.
Hei,
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi punaisten muistopatsaan paljastuksen lehdessään nro 125, 22.6.1949. Kuva uutisesta liitteenä.
Parinpellossa sijaitsevasta muistomerkistä emme valitettavasti löytäneet tietoja. Mikäli haluatte tutkia aihetta lisää, voitte kaukolainata Lahden kaupunginkirjastolta Etelä-Suomen sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kuntakirjaston kautta. Kaukolainoista kuntakirjasto veloittaa hinnastonsa mukaisen maksun.
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197.
