Ainakin Matti Heinivaho on laulanut tämän laulun. Se on taltioitu myös CD-levylle, jota voit halutessasi kysyä esim. Helsingin kaupungin pääkirjastosta, p. 31085701.
Tarkoitat todennäköisesti "Syyskuun neljä päivää" videota, joka on brasilialainen. Video löytyy Suutarilan
ja Vuosaaren kirjastojen kokoelmista, joista molemmista se on lainassa. Voit ottaa yhteyttä lähimpään
kaupunginkirjaston toimipisteeeseen ja jättää varauksen. Varaus pitää siis tehdä kirjastossa paikan pääl-
lä henkilökohtaisesti! Aineiston saatavuus selviää myös Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Suuren toivelaulukirjan osien 14 ja 15 sisällöt löytyvät esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta, osoitteesta http:// www.libplussa.fi. Nimekehakukenttään "suuri toivelaulukirja", valitaan sopiva osa ja täydet tiedot
Hei!
Meillä Auran kirjastossa on kolme viittomakieltä ja viittomia käsittelevää kirjaa:
Raija Nokkalan : "Satuja viittomakielellä",
Camilla Mickwitzin: "Hei" sekä
teos nimeltä "Viittomakielen kuvasanakirja".
Naapurikunnissa Yläneellä, Pöytyällä ja Karinaisissa on muitakin.
Jos haluat katsoa tarkemmin tietokannastamme, mene internet-osoitteeseen:
http://webkirjasto.atp.fi/auranmaa ja kirjoita kohtaan "asiasana" sana "viittomakieli"
Vaasan palonjälkeisestä historiasta on olemassa teos:
Hoving, Victor: Vaasa 1852-1952.
Lisäksi seuraavat kirjat saattavat auttaa tutkimuksessasi:
Roudasmaa, Stig: Vaasan varuskunnan historia
(sisältää luvun 2. Vaasan ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona 1854-1868, joka tosin ei hirveästi puhu soittokunnasta)
Petander, C-B. J.: Två bortglömda österbottniska bataljoner
Kaikki kirjat ovat luettavissa kirjaston kotiseutukokoelmassa ja niistä on myös lainattavat kappaleet.
Keskisuomalaisessa 23.5.1991 alleen artikkelin mukaan Harjun ajot ajettiin ensimmäisen kerran vuonna1952 ja ne lopetettiin 20 vuotta myöhemmin, v.1972.
Ksml on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä.
Kyllä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu jo muutamia elokuvia DVD:nä ja niitä hankitaan koko ajan lisää. Voit katsoa jo lainattavissa olevia elokuvia aineistotietokannastamme (http://www.libplussa.fi/) valitsemalla kohdan "asiasana tai luokka" ja kirjoittamalla dvdlevy (yhteen kirjoitettuna, ilman väliviivoja). Helsingin kirjastojen dvd-elokuvia voit pyytää lähettämään sinulle lähimpään kirjastoon. Tietokannassa näkyviä naapurikuntien elokuvia ei sen sijaan lähetetä Helsingin kirjastoihin, vaan ne pitää käydä lainaamassa ao. kunnassa.
16.6.2000 ilmestyi kaksi Euroopan yhteisöjen virallisen lehden numeroa, joilla on antamasi ISSN-numero. Voit lukea lehtiä Helsingin kaupungin pääkirjastossa. Emme lainaa lehtiä edes muihin kirjastoihin, jotta ne olisivat aina paikalla luettavissa. Lehdet löytyvät myös ainakin Eduskunnan kirjastosta.
Bert-sarjasta ja sen kirjoittajista Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista on kysytty aikaisemminkin.
Viittaan tässä kahteen aikaisempaan vastaukseen, joista löytyy jo kohtuullinen määrä linkkejä. Jos haluat katsoa aikaisempia vastauksia vielä tarkemmin, mene "Kysy kirjastonhoitalta" -sivujen etusivulle http://tietopalvelu.kirjastot.fi ja valitse sieltä kohta "arkisto" ja kirjoita sitten hakusanaksi: jacobsson anders.
Tässä aikaisemmin vastatuista kaksi:
-1)Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa
kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www....
Först är det nödvändigt att du kollar vilka databaser finns i Luleå Universitets- bibliotek. t. ex. vilka finländska artikel- eller universitetsbibliotekernas databaser.
Address till samlingsdatabaser av vetenskapliga biblioteker i Finland är http://hul.helsinki.fi/tilke/ . Där finns f.ex. Svenska handelhögskolans databas http://www.shh.fi/link/bib/
Jag sökte i Aleksi, finsk artikeldatabas, med sökord NOKIA och YHTEISKUN* (samhäll*), fick några träff: Anttila, Timo: ”Suomi Nokian kännyssä” (Talouselämä 1999: 9); Hiilamo, Heikki : ”Suomi on maa Nokian varjossa. Onko Nokia valtio valtiossa?” (Taloustaito 1999: 12) ; ”Markkinatalous ei halua osallistua hyvinvointivaltion kustannuksiin, mutta tulokset kelpaavat” (Selostus Nokian...
Suomenkielistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät helposti lainaamalla lähimmästä kirjastostasi esim. teokset Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992) tai Strömstedt: Astrid Lindgren (1988). Kirjassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) Astrid Lindgren kuvailee lapsuutensa maisemia Vimmerbyn kaupungissa, jonne myös hänen kirjojensa tapahtumat usein sijoittuvat. Tiivistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät esim. Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998). Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ )voit tarkistaa kirjojen saatavuuden. Ainakin vastaamishetkellä kaikkia em. teoksia oli saatavana monessakin kirjastossa. Internetistä löytyy myös monia linkkejä. Katso esim....
Kirjaa löytyy Joensuun, Oulun ja Turun (Åbo Academi) yliopiston kirjastoista. Voit tehdä siitä halutessasi kaukopalvelupyynnön. Helsingissä kaukolainaus on Helsingissä kirjoilla olevalle tässä tapauksessa ilmaista (viiden markan varausmaksua lukuun ottamatta).
Teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 2 vuodelta 1999 on arvoitu Timo Parvelan tuotantoa, itse kirjailijasta on vain perustiedot. Kirja löytyy varmasti jokaisesta Helsingin kirjastosta ainakin käsikirjastokappaleena. Saatavuuden voit vielä varmistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/ löytyy kirjailijasta enemmän tietoa hänen itsensä luonnehtimana.
Myös Infoplaneetalta http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/infoplaneetta.html kohdasta "kirjoista" löytyy tietoa Timo Parvelasta. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston sivuilta http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjaili.htm löytyy Timo Parvelan alta linkki nimeltä "Länsituulella saa hyvin...
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin voi saada mistä kirjastosta tahansa, myös autokirjastosta, ja korttia voi myös käyttää missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Viisivuotiaat lapset voivat jo
saada oman kortin, mutta huoltajan allekirjoitus tarvitaan korttihakemukseen. Viisitoista vuotta täyttäneet nuoret voivat saada oman kortin ilman huoltajan allekirjoitusta todistettuaan henkilöllisyytensä. Ensimmäinen kortti on aina ilmainen, toinen kortti maksaa lapsille 10 markkaa ja viisitoista vuotta täyttäneille 20 markkaa.
Kysymääsi kirjaa ei tuntuisi löytyvän ainakaan suurkaupunkialueen (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) kokoelmista eikä myöskään tieteellisten kirjastojen (Linda) yhteistietokannasta. Ehkäpä kannattaisi vielä etsiskellä jälkimmäisestä tietokannasta. Olisiko tekijä nimen omaan Floyd Thomas L.? Mm. hänen kirjojaan löytyy Lindasta. Kysymääsi toista kirjaa (Serda, Adel S.: Microelectronic Circuits, 3. painos) on hankittu Vantaan Tikkurilaan kaksi kappaletta, joista molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannan (Helka) mukaan pitäisi Fysiikan kirjastosta löytyä CD-ROM-versio, kirja (4. painos)on sen sijaan sieltäkin lainassa.
Kirjailija Anna-Leena Härkösestä löytyy Internetistä tietoa mm. kustannusyhtiö Otavan sivuilta http://www.otava.fi/, joilla esitellään kirjailijoita ja Keminmaan yläasteen koululehti Heroxista http://wwwforum.inet.fi/edu/keminmaa/harkonen.html. Aikakausartikkeleita voi hakea kirjastossa esim. Aleksi-tietokannasta. Tässä niistä uusimpia: Kasanen Tuula: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 2000:13, s .31-34, Tanskala, Raija-Liisa: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 1998: 35, s. 8-10, 135, Lindstedt, Risto: Anna-Leena Härkönen (kirjailijakuva) Suomen kuvalehti 1998:33, s. 50-53. Teoksessa Kotimaisia nykykertojia (1997) käsitellään kirjailijaa ja hänen teoksiaan. Esko Tuluston kirjassa Elämää Suomessa (1990) näyttää myös olevan Anna-...
Rooman valtakunnan ajan kulttuurihistoriasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Carcopino, Jérõme: Sellaista oli elämä keisarien Roomassa ;
Eurooppa, osa: Kaupunkien elämää ;
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 4-6 ;
Rooma ja sen suuruuden aika ;
Suhonen, Pekka: Kun Roomasta tuli ikuinen.
Arto Kivimäen kirjassa Roomalainen kalenteri (Karisto, 1998) kerrotaan mm. roomalaisista juhlapäivistä.
Internetistä löytyy WSOY:n Koulukanavan tuottama oppimateriaali Antiikin Rooma
( http://www.koulukanava.fi/historia/rooma/index.htm ). Intenetixin oppimateriaalista Antiikin Kreikan ja Rooman naisten historia voisi olla myös hyötyä; se löytyy osoitteesta: http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/9historia/sukupuolten…
Runsaammin...
Suuri käsityölehti 1/1997 sisältää kaavat kahteen luistelupukuun, koot: 128/134, 140/146, 152/158 cm, S=36. Toinen on esiintymisasu ja toinen treenipuku, lisäksi damaskit ja tikkiliivi sekä luistinpussi. Lehteä voitte kysyä lähimmästä kirjastosta. Yleisten kirjastojen verkkopalveluista http://www.kirjastot.fi löytyvät linkit kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin.
Videoelokuvien luetteloissa, jossa on myös hakemistot näytelijöiden mukaan, ei löydy kyseisten näyttelijöiden elokuvia videona ( esim. Leonard Maltin's movie and video guide 1999).
Jos haluat tietää elokuvien nimiä, joissa he ovat näytelleet, niin esim. kirjassa: Katz, Ephraim: The Macmillan international film encyclopedia. 3rd ed 1998, on manittu molemmmat näyttelijät ja elokuvat. Pola Negri löytyy useammastakin hakuteoksesta. Kirjastojen luetteloista ei näyttelijöiden mukaan löytynyt myöskään heidän elokuviaan videona.
Suomessa yhtiö nimeltä Inforviestintä http://www.infor.fi/ näyttää keskittyneen viestintäalan teosten julkaisemiseen. Yhtiön sivulta löytyvät julkaistut teokset, mutta myös Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ voi hakea julkaisijan nimen mukaan kirjoittamalla julkaisija Inforviestintä tekijä/esittäjä kenttään.
Inforviestinnän ja muiden kustantamia aiheeseen liittyviä teoksia löytyy lisää Plussa-hausta esimerkiksi asiasanoilla
organisaatioviestintä,
viestintä suunnittelu.
Plussa-hausta selviää myös missä kirjastossa teokset ovat saatavilla.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aineistohaku on sivulla http://www.htk.fi/kirjasto kohdassa web-kirjasto. Varmasti sieltä on myös löydettävissä ainakin osa edellä mainitun...
