kyllä varmasti ottaa...ensisijaisesti pyydän ottamaan yhteyttä lähimpään kirjastoon..koska koen, että cd-levy kuuluu sen kirjaston kokoelmiin missä bändi pääsääntöisesti treenaa ja asuu...mutta kokoelmista ensisijaisesti vastaa pääkirjaston musiikkiosasto...hesan tapauksessa pasila puh. 310 85701 tai sitten vantaa musiikkiosasto 839 23583 ja siellä esim. henkilö urpo hartikainen
ystävällisin terveisin
pasi virtala
ps. voit ottaa yhteyttä myös minuun ja kysyä lisää
t. 839 24510
k. 040-503 0177
Kyseessä lienee englantilaisen Serif-nimisen yhtiön tuote. Sille ei ole olemassa suomenkielistä ohjekirjaa, eikä verkkokirjakaupoista löytynyt mitään myöskään englanninkielellä. Yhtiön kotisivuilta osoitteessa http://www.serif.com löytyy jonkinlaisia ohjeita.
Voisit myös kysyä kirjastosta kuvankäsittelyn suomenkielisiä yleisoppaita. Uusimmasta päästä ovat esim. Haugland: Digitaalinen kuvankäsittely (2000) ; Linjama: Kuvankäsittely (1998); Pesonen: Kuvittele - kuvankäsittelyn oppikirja (1998); Pihlanko: Digitaalinen kuvankäsittely (1999). Hyviä vinkkejä voi löytyä myös muiden kuvankäsittelyohjelmien oppi- ja opaskirjoista.
Ristiintaulukoinnilla voidaan analysoida tilastotietoja ja tilastollisten muuttujien välistä riippuvuutta. Menetelmää käytetään paljon muun muassa sosiologiassa ja historiantutkimuksessa.
Tietoa ristiintaulukoinnista on muun muassa Martti Holopaisen ja Pekka Pulkkisen kirjassa Tilastolliset menetelmät. Ristiintaulukoinnissa kahden muuttujan arvot sijoitetaan taulukkoon siten, että toinen muuttuja on riveillä, toinen sarakkeissa. Jos muuttuja 1 on esimerkiksi oppilaiden määrä eri luokilla ja muuttuja 2 oppilaiden sukupuoli, nähdään ristiintaulukoimalla kuinka monta tyttöä ja poikaa jokaisella luokalla on. Voidaan laskea myös kuinka monta prosenttia eri luokilla on tyttöjä ja poikia. Lopputuloksesta voidaan yrittää päätellä, vaikuttaako...
Laatuajatteluun kuuluu, että kukin organisaatio, myös kirjasto, määrittelee itse keskeisimmät tuotanto- ja palveluprosessinsa. Turun kaupunginkirjasto on määritellyt omaksi tuotantoprosessikseen tietokokoelman muodostamisen ja palveluprosessikseen kirjaston käytön, joka jakaantuu seuraavasti:
1. Aineiston käyttö
-hakeminen, kokoelmien selailu
-lukeminen kirjastossa
-lainaus, palautus
-aineiston varaus
2. Tiedonhaku
-asiakkaan omatoiminen haku
-asiakas ja virkailija yhdessä
-virkailija asiakkaan toimeksiannosta
3. Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastus
-asiakkaan opastus kirjastonkäyttöön
-...
Tässä pari määrittelyä vapaasti lainattuna:
"jollekulle tai jollekin vahinkoa tuottava, jonkin oikeuksia tai etuja loukkaava tms., toisen vastustuksesta välittämätön pakko-, voimakeinojen käyttö; laissa: ruumiillisen voiman käyttäminen jonkin, tavallisesti toisen henkilön, vastustuksen murtamiseksi tai muun tosiasiallisen esteen poistamiseksi; vertaa ilki-, mielivalta..." (lähde: Nykysuomen sanakirja, 1989)
"..jonkin ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaava tai jotakuta tai jotakin vahingoittava voimakeinojen (varsinkin ruumiillisen voiman) käyttö."
(lähde: Suomen kielen perussanakirja, 1994)
Helsingin kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa muihin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin maksamalla kuljetusmaksun, joka on 16 mk 1-3 palautettavaa yksikköä kohti.
Karl Edward Wagnerilta on suomennettu ainoastaan kaksi teosta:
Pimeyden verkot (alkuteos: Darkness weaves) WSOY 1992 sekä:
Kauhujen kirja 6 (kokoomateos, joka sisältää myös Wagnerin tekstiä, alkuteos Night visions 2), 1994
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit katsoa nettiosoitteesta:
http//www.libplussa.fi
Tommy Hellstenin suomenkieliset teokset ovat:
Virtahepo olohuoneessa & Elämän lapsi, 1999
Vanhemmuus - vastuullista vallankäyttöä, 1999
Virtahepo työpaikalla, 1998
Miesmatka, 1998
Ihminen tavattavissa - kohtaamisen taito, 1996
Elämän lapsi - vastuulliseen aikuisuuteen, 1993
Virtahepo olohuoneessa, 1991
Tämän tiedon olisit saanut selville myös pääkaupunkiseudun yhteisestä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakemalla tekijän nimellä ja rajaamalla haun suomenkielisiin kirjoihin.
Kappale sisältyy äänitteeseen: Niemelä, Hannu: Valmis tie, jota on ainakin Joensuun kaupunginkirjastossa CD:nä ja kasettina. Sen saa kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siionin sävelmiä : 54. vihko, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa.
Siionin kannel -julkaisuissa, joissa on nuotit + sanat, kappaletta ei ole.
Äänitteenä siis löytyy.
John Douglasin Mindhunter on vain Rikhardinkadun kirjastossa, tosin se on nyt lainassa. Sen eräpäivä on 3.10.00. Voit jättää varauksen lähimmän kirjaston kautta, muita varauksia ei tällä hetkellä ole.
Rikhardinkadun kirjaston osoite on Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki. Yhteystiedot näet osoitteesta http://www.lib.hel.fi/riku.
Kirjoja profiloinnista rikostutkinnassa ei juuri löytynyt. Tiede 2000-lehden numerossa 1/2000 s. 18-25 on artikkeli Murha ratkeaa laboratoriossa / Pekka J. Karhunen, Kimmo Himberg. Alaotsikkona "Modernit rikostutkimuksen menetelmät dna-analyysista psykologisiin profilointeihin...".
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta löytyy runsaasti Ebsco-tietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa.
Kannattaa ehkä ottaa myös...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen nykyisessä kirjastojärjetelmässä ei voi uusia lainoja
internetin kautta. Vaihtoehtona kirjastossa uusimiselle on puhelinuusinta: ma-pe klo 12-18
puh. 0600-060504 (5,80 mk/min + ppm).
Artturi Leinosesta löytyy tietoa useista kirjoista, tässä muutamia: 3-osainen muistelmateos (Maalaispojan matkaanlähtö, Kohtalo miestä kuljettaa, Vuosikymmenten valinkauhassa), Isänmaan asialla: Artturi Leinosen elämäntyön piirteitä ja Rantoja, Waldemar: Eteläpohjalaisia kirjailijoita. Näiden
kirjojen saatavuuden kirjastoissa voit tarkistaa esim. Monihaku-palvelusta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html tai yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, jotka löytyvät mm. sivulta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/tietokannat.htm . Myös artikkelitietokannoista (esim. Kati) löytyy häntä koskevia artikkeleita.
Leinosen runoa 'Isät' oli hankalampi jäljittää. Sitä ei löytynyt Leinosen Kootut teokset osasta IX, johon on koottu hänen...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipaikoissa ei ole eristettyä musiikkihuonetta lauluharjoittelua varten. Sen sijaan Vantaan pääkirjastossa http://www.vantaa.fi/kirjasto/ftoimip.htm on tunniksi kerrallaan varattavissa oleva pianohuone, jossa voi myös laulaa. Nuorisoasiankeskuksen http://nuoriso.hel.fi/start.html toimitiloissa on myös bändien harjoittelutiloja, joita voi kysellä. Esim. Kanneltalon nuorisoasiainkeskuksessa on tämä mahdollisuus. Myös yksittäiset musiikkiopistot saattavat vuokrata / antaa tilojaan tätä tarkoitusta varten, esim. Pohjois.Helsingin musiikkiopiston http://www.phmo.pp.fi/ rehtorilta voi tiedustella asiaa. Musiikkiopistojen yhteiset verkkosivut ovat osoitteeessa http://www.jyu.fi/musica/guidonet/koulutus.html
Olet löytänyt aiheesta jo jonkin verran tietoja. Tässä vielä muutama vinkki aiheesta, josta ei ihan jokaisessa ATK-oppaassa kirjoiteta:
"Levytohtori pelastaa tiedostosi tuholta - älä tule hulluksi jos kiintolevy hajoaa." (artikkeli Tietoviikko -lehdessä 1994:35)
Helsingin Sanomien verkkoliitteen http://www.helsinginsanomat.fi/ arkistosta löytyy hakusanalla kiintolevy muutama artikkeli aiheesta
"Tietokoneen kiintolevyllä on norsun muisti" (07.04.1998)
"Kovalevykirurgi kaivaa esiin tuhoutuneet tiedostot" (15.03.1998)
"Uutisia: Automaattiset pelastusohjelmat voivat tuhota lisää" (04.06.1999)
E.m. artikkeleissa mainitaan norjalainen tiedostojen palauttamiseen erikoistunut firma Norman Ibas, joka toimii myös Helsingissä. Sen www-osoite on...
Voisitte lähestyä aihetta käsitteen määrittelyllä. Selvittäkää, mitä tieteellinen tieto on. Ilkka Niiniluoto on pohtinut tiedon käsitettä, ja häneltä on ilmestynyt muun muassa kirja Johdatus tieteenfilosofiaan : käsitteen- ja teorianmuodostus.
Aiheeseen liittyvää materiaalia voitte hakea kirjastonne tietokannasta asiasanoilla. Asisasanat tieteellinen ajattelu, tieteellinen tieto, tieteellinen julkaisutoiminta ja tieteellinen kirjoittaminen ovat aiheeseenne sopivia. Muitakin termejä voitte miettiä, erityisesti jos haluatte keskittyä johonkin tieteenalaan.
Yleisesitys tieteellisestä tiedosta ja tutkimusprosessista löytyy kirjasta Tiedon tie : johdatusta informaatiotutkimukseen.
Veikko Lehmukselan sota-aikana v. 1941 sanoittama ja Jussi Isomeren säveltämä "Niin gimis on Stadi" tunnetaan myös nimillä "Stadin kundin kaiho" ja "Ässän kaiho". Kappaleen on laulanut levylle ainakin Jussi Raittinen sekä yhtye Alan Miehet. Laulu löytyy ainakin seuraavilta levyiltä, joita on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa: Raittinen, Jussi (esitt.): Stadin kundin kaiho (2000, CDLEVY); Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia (1998, CDLEVY); Antaa humpan soida--
4-5 (1992, CDLEVY); Laulujeni Helsinki (1985, LEVY); Raittinen, Jussi: Hirvi, älä tule tielle / Jussi Raittinen ja Eero Luparin orkesteri (1984 LEVY); Alan Miehet: Yhtä soittoa / Alan Miehet (1980, LEVY). Näiden äänitteiden saatavuus kannattaa tarkistaa...
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
