Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) löytyy hakusanalla uusperheet 38 viitettä, joista kuitenkin suurin osa on aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta, osa taas on ilmestynyt ennen vuotta 1995. Ehtosi täyttäviä niistä on viisi. Helsingin yliopiston kirjaston hakua käyttämällä löytyi toistakymmentä viitettä. Sinne pääset osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/
Maria Jotunista löytyy paljonkin tietoa, mm. teokset: Jalkanen, Eila: Maria Jotuni 1880-1943 ja
Niemi, Irmeli: Maria Jotunin näytelmät.
Lyhyemmin tätä kirjailijaa on käsitelty teoksissa: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja, Suomen kirjallisuus (osa 5) ja Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia.
WSOY iso tietosanakirja (1995) kertoo ankeroisista:
"Ankeroiset, Anguillulidae, sukkulamatoheimo, jonka 0,3-2,5 cm pitkät lajit elävät vedessä, mätänevissä
ja lahoavissa aineissa sekä hyönteisten ja kasvien loisina. Useat lajit ovat maaperässä hyödyllisiä hajottajia, mutta eräät haitallisia viljelykasvien tuholaisia." ...
Kerrot etsiväsi tietoa esitelmää varten. Perustietoja ankeroisista löydät myös muista tietosanakirjoista, mutta laajemmin tietoa löydät eläintieteen kirjoista, esim.: Eläinten maailma: Otavan iso eläintietosanakirja 1.
Lisäksi voit tehdä kirjastossa artikkelihakuja Kati- ja Aleksi-tietokannoista.
Elmer Diktoniuksella on runo nimeltä Jaguaren. Olisiko se kysyjän etsimä. Runo löytyy ruotsinkielisenä ainakin kokoelmasta Samlade dikter ja suomeksi kokonaan kokoelmasta Diktonius, Elmer: Runoja. 1963, Viljo Kajavan suomentamana. Tässä runo on myös ruotsiksi.
Päättötyösi tulee todella tarpeeseen, sillä aiheesta tuntuu olevan kovin vaikeaa löytää tietoa. Lilli Koskimiehen Pukeutumisen historia - kietaisuasusta empiretyyliin (1984) sisältää hakemiston mukaan useita mainintoja ratsastusasuista, joista osasta on myös kuva. Doreen Yarwoodin kirjoittamassa The Encyclopedia of world costume, s. 334-336 kerrotaan ratsastuspuvun historiasta, kuvia on erityisesti naisten puvuista .Lehdessä Kunto plus 1992:2, s. 62-63 on Charlotte Rhenved Hansenin artikkeli Ratsastusasulla on oma tarinansa, mutta pystynyt tarkistamaan, sisältääkö se historiallista tietoa. Kirjaan Defining dress : dress as object, meaning, and identity (1999) sisältyy Janet Arnoldin artikkeli Dashing Amazons: the development of women's...
Tässä ensin joitain kirjoja, joissa käsitellään animaatioita yleisest. Osa niistä on suomenkielisiä, mutta valitettavasti laajemmat kirjat ovat englanninkielisiä. Laitan niitä tähän joka tapauksessa tiedoksi, jos niistäkin olisi jotain hyötyäi:
Keränen, Vesa : Multimedia : multimedian peruskirja (2000)
Street, Rita : Computer animation : a whole new world : groundbreaking work from today's top animation studios (98)
Linjama, Tero : Kuvankäsittely : kuvankäsittelyn peruskirja (98)
Animation (98)
Beck, Jerry: Warner Bros. Animation art : the characters, the creators, the limited works (98)
-Lord, Peter : Cracking animation (98)
Wells, Paul : Understanding animation (98)
Laybourne, Kit : The Animation Book : complete guide to animated...
Helsingissä on useita tanssitarvikkeita myyviä liikkeitä. Puhelinluettelon keltaisilta sivuilta löytyvät mm. seuraavat eri tanssityyleihin sopivia tarvikkeita myyvät liikkeet: Footlight Fredrikinkatu 25 puh. 09-647225 Internet http://www.footlight.fi, Ihanus Liisankatu 19 puh. 09-1354694, Piruetti Kluuvikatu 3 Internet http://www.piruetti.fi puh. 09-626447 sekä Ballerinashop Fredrikinkatu 30 puh. 09-6932430
Stadin slangiksi on ilmestynyt tänä vuonna "Rotsi on mut byysat puuttuu" -albumi. Siinä on neljä Carl Barksin piirtämää seikkailua, jotka on kääntänyt stadin slangiksi Sami Garam. Aku Ankan taskukirja tämä julkaisu ei kuitenkaan ole.
Albumia on jo saatavana kirjastoista täällä pääkaupunkiseudulla. Tarkista saatavuus Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Marilaisessa kansanuskossa yliluonnolliselle olennolle kohdistetut pyynnöt ja toivomukset puetaan rukouksen muotoon. Tietoa näistä marilaisista rukouksista ja myös itse tekstinäytteitä löytyy ainakin seuraavista teoksista: Sirkka Saarinen (1990): Suomalais-ugrilaisten kansojen folklore ISBN 951-880-490-7 ja Uno Holmberg (1914): Tsheremissien uskonto. Myös Leena Laulajaisen kirjassa Marilaiset: laulun ja uhritulen kansa (1995) ISBN: 951-1-13299-7 käsitellään marilaisten kansanuskoa. Kirjan mukaan marilaisten pääjumala on Suuri (valkoinen) jumala. Rukous suurelle jumalalle -niminen teksti löytyy myös marilaisen kansanrunon antologiasta Sinussa minun ikäväni (1997) ISBN: 951-746-001-5. Tietoa marilaisesta kansanuskosta voi yrittää etsiä myös...
Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-aineistotietokannan mukaan Ralph G. Harryn teos Modern Cosmeotology (4. painos vuodelta 1955) kuuluu Varastokirjaston kokoelmiin. Varastokirjastosta saat teoksen käyttöösi tekemällä lähikirjastossasi kaukolainapyynnön. Harryn teos The principles and practice of modern cosmetics. Volume one : Modern cosmeticology (vuodelta 1962, painosta ei mainittu) kuuluu Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmaan.(Neuvonta, tiedustelut
p. 09-451 4111). Alfred Goodman Gilmanin, Louis S. Goodmanin ja Alfred Gilmanin toimittama, vuonna 1980 julkaistu Goodman and Gilman's The pharmacological basis of therapeutics kuuluu Helsingin yliopiston terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmiin. Kirjaston yhteystiedot :...
Mm. seuraavilla äänitteillä on Pietariin liittyvää romanttista musiikkia: Finntrion esittämä Pietarin tietä pitkin LP:llä Hyvässä seurassa -70, Tapio Rautavaaran esittämä Leningrad LP:llä En päivääkään vaihtaisi pois -73, Georg Ots esittää saman kappaleen cd-levyllä 20 suosikkia, Ilta Volgalla. Tuula Amberlan esittämä Hyvästi Leningrad on cd:llä Kuun poika -92.
Arja Saijonmaan cd:llä Sydämen silta on Pietarin kevät. Topi Sorsakoski esittää kappaleen Leningrad cd:llä Half and half -90.
Lisäksi cd:llä Matka Pietariin -94 on aiheeseen liittyvää orkesteri- ja kamarimusiikkia.
Cd:llä Moonlight over Moscow -95 on Pietarin tietä pitkin venäjäksi.
Näiden äänitteiden saatavuutta voit katsoa pääkaupunkiseudun PLUSSA-tietokannasta http://www....
Selasin useita sanakirjoja ja vain Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjan Suomi-Venäjä-Suomi sanakirjassa (1992) oli sanan yhteydessä ääntämisohje.Yllättävää, sillä vastaavissa englannin kielen sanakirjoissahan on ääntämisohjeet.
Sanakirja on varsin suppea ja siksi kannattaisikin tiedustella lähikirjastostasi olisiko edellä mainitun kirjan lisäksi saatavilla Kari Mäkilän Venäjän ääntämisopas (1996).
Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K) (1990) määrittelee "kirjaston" seuraavasti:
1. (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms.; paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään.
2. eräiden kirjasarjojen nimissä.
Tietohuollon sanaston (1993) mukaan "kirjasto" on
1. yksityinen tai yleiseen käyttöön tarkoitettu kokoelma julkaisuja tai
2. organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja tai
3. tila, jossa säilytetään kirjastoa.
Jos laajempi kirjaston selvittely kiinnostaa, kannattaa tutustua esim. Kirjastolakiin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 , jossa määritellään mm. yleisten kirjastojen
tavoitteet: "...edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja...
Kysymäsi video on olemassa: Kärpästen herra (Lord of the flies) USA 1989, ohj. Harry Rook.
Teoksesta Video-opas 95 käy ilmi, että elokuvasta ei ole lainkaan myyntikasetteja
eikä myöskään kirjastolevitystä, jäljelle jäävät videovuokraamot.
Oletkin jo etsinyt haluamaasi kirjaa kirjastojen tietokannoista. Suomen yleisten kirjastojen yhteisluettelosta Mandasta ja yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta kirjaa ei löydy.
Kirja kuuluu muun muassa Örebron yliopiston kirjaston kokoelmiin Ruotsissa. ( aineistotietokanta Libris: http://www.libris.kb.se/ ) Voit pyytää sitä kaukolainaksi, espoolaisena voit kysyä lisätietoja esimerkiksi Pääkirjastosta Leppävaarasta.
Viron kirjallisuudesta ja kulttuurista löytyy internetistä aineistoa kohtalaisesti. Linkkejä on koottu Monikulttuurinen kirjasto -sivuston maailma-infoon http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm , tästä voi valita maan (Viro), erityisesti linkkiosasto Art, Culture and Literature sisältänee etsimäänne aineistoa.
Tästä oikeudenkäynnistä ja rikoksesta ei ole tallennettu tietoja tietokantoihin. Oulun kaupunginkirjastossa pidetään yllä aluetietokanta Ostrobotniaa (http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html ), josta löytyy laajasti Ouluun ja Pohjois-Pohjanmaahan liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita, mutta vuosien 93-96 aikana päiväkohtaisia uutisia on tallennettu hyvin vähän.
Tuon ajan paikallislehdistä aihettasi koskevia uutisia kuitenkin varmasti löytyy. Näitä lehtiä (Kaleva, Oulu-lehti, Oulun Sanomat) voi tutkia Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa sekä paperi- että mikrofilmimuodossa (Oulun Sanomat mikrofilminä vain vuoden -93 loppuun). Mikrofilmejä voi lukea kirjastossa, tai niitä voi saada kaukolainaksi oman paikkakunnan...
Lähinnä mieleeni tulee kaksi teosta: Liisa Keltikangas-Järvinen: Väkivalta ja itsetuho: miten
tuhokäyttäytyminen syntyy. O 1978 ja Helena Tornberg: Aggressio - vuorovaikutuksen suola. 1997.
(jälkimmäisessä käsitellään väkivallan ehkäisemistä).
Yleensä väkivallasta löytyy paljonkin kirjallisuutta, aihetta on lähestytty eri näkökulmista, on kirjoja perheväkivallasta, koulukiusaamisesta, huumeiden aiheuttamasta väkivaltaisuudesta jne.
Tuota kirjallisuutta löydät Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, kohdasta AINEISTO, UUSINNAT,
VARAUKSET, klikkaamalla TARKKAA HAKUA, ja sieltä asiasanalla: väkivalta.
Aineistolajiksi kannattaa valita kirja ja kieleksi suomi. Näin löydät paljon teoksia, joista osa vielä
on kaunokirjallisuutta.
