Ainakin Katie Daynesin kirja Miksi eliöt kuolevat? voisi sopia nelivuotiaalle. Siinä on mukava kuvitus, paksut lehdet ja luukkuja, mutta täyttä asiaa kuolemisesta.
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla vuodelta 1914, joka on ilmestynyt suomeksi 1985. Juhannusaattona pikku Liisa pääsee mukaan kukkien juhliin ja toden totta paikalle saapuvat villikukkien ja vihannesten lisäksi myös rikkaruohot.
Uppo-Nalle lausuu runon alkua teoksessa Uppo-Nalle ja setä Tonton (1981), mutta koko runoa en siitä löytänyt. Se löytyy kuitenkin kokonaisuudessaan ainakin teoksesta Uppo-Nallen kootut runot : Uponneen kansan lauluja (1985).
Linkit
Elina Karjalainen: Uppo-Nalle ja setä Tonton https://finna.fi/Record/anders.33000?sid=4393285947
Elina Karjalainen: Uppo-Nallen kootut runot https://finna.fi/Record/3amk.86648?sid=4393278651
Hei, löydät tietoja syntyneiden määrästä eri vuosina Tilastokeskuksen Syntyneet-tilaston tietokantataulukosta 12dj -- Elävänä syntyneet sukupuolen mukaan, 1751-2022. Tässä esimerkkipoimintana v. 1960 elävänä syntyneiden määrä.
Minusta nimi näyttäisi olevan Lindholm ja signeeraus näyttää samalta kuin esimerkiksi tässä myynnissä olevassa taulussa, https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/714604, jossa taiteilijan signeeraus V. Lindholm on avattu Valter Lindholmiksi. Lisäksi on mainittu hänen syntymävuotensa 1893.
Suomen kuvataiteilijat -matrikkelista taiteilijaa ei löytynyt, ei vanhemmista painetuista kirjoista eikä verkosta, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Lisätietoja voisi kysyä tuosta galleriasta, jonka yhteystiedot löytyvät ilmoituksesta tai Bukowskis'ta, joka myös on myynyt taiteilijan teoksia, https://www.bukowskis.com/.
International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuston mukaan Singerin koneet sarjanumeroilla Y5666044-Y5676043 on valmistettu vuonna 1928. (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)
Elokuvissa vilahtavat ylimääräiset pallot tai ristit olivat entisaikoina elokuvateatterien koneenkäyttäjiä varten filmeihin tehtyjä "varoitusmerkkejä", jotka ilmaisivat, että filmikela on loppumassa ja että on aika käynnistää seuraava kela. Yhdelle filmikelalle mahtui 35 millimetrin filmiä noin 10 minuutin ajaksi (mykkäelokuvaa noin 15 minuutiksi), joten pitkien elokuvien keskeytymätöntä esitystä varten elokuvateattereissa oli kaksi projektoria, ja koneenkäyttäjän tehtävänä oli huolehtia mahdollisimman saumattomasta siirtymästä projektorilta toiselle. Meneillään olevan kelan lopun lähestymisen osoittamiseksi kehitettiin vuosien mittaan useita erilaisia menetelmiä, joista filmiin itseensä tehdyt merkinnät olivat yleisin tapa viestiä...
Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Tällainen kohtaus on ainakin Risto Jarvan vuonna 1977 ohjaamassa elokuvassa Jäniksen vuosi. Ihan omien muistikuvien pohjalta.
Myös elokuvan juoniselostuksessa se mainitaan. Elokuvan päähenkilö Vatanen taisi jopa onnistua henkilötietojensa tuhoamisessa. Teko tosin havaittiin.
https://www.ristojarvaseura.fi/janiksen-vuosi/
Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa...
Erilaiset ravintosuositukset, elintarvikkeiden ja lisäaineiden käyttösuositukset on paras varmistaa asiantuntijalta. Vastausperiaatteissamme mainitaan myös, että ammattitaitomme ei riitä lääketieteellisten ohjeiden antamiseen.
Ruokaviraston verkkosivuilta löytyvät erilaisten makeutusaineiden perustiedot ja hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti. Tavalliset Hermesetas-makeutusainerakeet ovat pääosin sakariinia. Viraston mukaan sakariinin osalta hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti on 5 mg/kg/vrk.
Hermesetas-tuotteita on tosin erilaisia, joissakin on sakariinin lisäksi myös aspartaamia ja syklamaattia.
https://www.ruokavirasto.fi/haku/?query=makeutusaineet&page=1
https://www.ruokavirasto.fi/...
Fazerin nykyinen karkkipussilogo on ollut käytössä vuodesta 2017. Aikaisempia vuosien 2006-2017 logoja voi vertailla wikipedia-artikkelista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fazer
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluva Fazer-historiikki yltää 1990-luvulle. Se ei juurikaan kerro logon muutoksesta vuosien varrella, mutta sisältää kyllä runsaasti kuvia Fazerin tuotteista. Eri tuotteissa on käytetty aikojen kuluessa varsin vaihtelevallakin tavalla Fazer-tuotenimeä.
Fazer 100 [vuotta] Donner, Jörn (Karl Fazer, 1991)
Finnan kuvahaulla tai verkon kuvahauilla löytää myös kuvia vanhoista Fazerin makeispusseista. Esimerkiksi 1980-1990 -luvuilla Fazerin pusseissa näyttäisi käytetyn modernimpaa kulmikasta Fazer-tekstiä.
Kirjaston tiedonlähteet eivät...
Lastu-kirjastoissa, joihin myös Lahden kaupunginkirjasto kuuluu, on yhteinen varauslista. Kun varattu aineisto palautuu kirjastoon, lähtee sen saapumisesta ilmoitus varausjonossa ensimmäisenä olevalle asiakkaalle. Poikkeuksen tähän käytäntöön muodostaa kesäaika, jolloin osa seudun kirjastoista on kiinni. Tällöin ei varauksia voida ko. kirjastojen asiakkaille lähettää.
Lahden pääkirjastoon saapuu joka arkipäivä lähikirjastoista ja muista Päijät-Hämeen kirjastoista asiakkaiden varaamia aineistoja, joiden noutopaikaksi on valittu pääkirjasto. Näitä kuljetuksesta saapuneita aineistoja käsitellään pääkirjastossa arkipäivisin. Kun asiakkaan varaama aineisto saapuu kirjastoon, hänelle lähtee varauksesta noutoilmoitus (tekstiviestillä...
Frans Lehdon "Äidin kyyneleet" -niminen runo on julkaistu lehdessä ”Joulun ilosanoma” (01.12.1918). Runo alkaa: ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. ”Sanansaattaja”-lehdestä (01.03.1919) löytyy Rikhard Mäkisen sävellys tähän runoon.
Verkosta löysin esityksen laulusta nimellä ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. Siinä sanat ovat suunnilleen samanlaiset kuin Mäkisen sävellyksessä, mutta melodia on erilainen. Esityksen tietojen mukaan laulu on peräisin ”Uusi veisu” -nimisestä laulukirjasta. Tästä laulukirjasta on useita painoksia, joissa kaikissa ei ole nuotteja mukana, mutta kollegani avulla tarkistin, että tämä sävelmä sisältyy ainakin nuottiin ”Uusi veisu : yksiääninen nuottipainos” (Evankelisluterilainen todistajaseura, 1984)....
Kivihiili on syntynyt miljoonien vuosien aikana muinaisten kasvien jätteistä korkean lämpötilan ja kovan paineen alaisena. Ruskohiiltä jossa saattaa joskus myös vielä erottaa puun rakenteita kutsutaan myös ligniitiksi. Ruskohiili on lämpöarvoltaan huonompaa kivihiiltä. Se on paljon "uudempaa" kuin polttoarvoltaan parempi bitumihiileksikin kutsuttu kivihiili. Antrasiitti on kovaa, tiivistä ja energiasisällöltään parasta kivihiiltä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruskohiili
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivihiili
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:kivihiili
https://www.naturalehti.fi/2016/03/09/biomassasta-fossiiliseksi-orgaani…
Merikalojen kidukset, munuaiset ja ruoansulatuskanava poistavat niiden juoman meriveden liian suolan. Tästä syystä merikalat eivät ole suolaisia. Tällaista säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Asiaa on avattu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä vuonna 2021 seuraavasti:
Se, juovatko kalat vettä, riippuu elinympäristöstä. Kalat, kuten kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, nimittäin säätelevät tarkasti elimistönsä kudosten vesi- ja suolapitoisuutta. Tuota säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Makeassa vedessä, kuten järvissä ja joissa, elävien kalojen kudosten suolapitoisuus on ympäröivää vettä suurempi. Vettä tunkeutuu tällöin jatkuvasti kalojen sisälle, ja niiden täytyy erittää liika vesi pois munuaistensa...
Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta voi etsiä historiallisia säähavaintoja:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Ainakin Joensuun lentoasemalta löytyy tietoja kysytyltä päivältä
https://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Liperi%20Joensuu%20lentoasema:%2010.11.1991%20-%2010.11.1991_aec3f3c7-8206-4f72-bdee-d82c9d3ef3c6.html
