Salme Saure on kirjoittanut hänestä kirjan Laila Hietamies läheltä.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi klikkaamalla kohtaa Kirjallisuus näet linkin Suomen kirjallisuus yleensä. Välittömästi tämän alapuolella on linkki Kirjailijat ja runoilijat, klikkaa tätä. Täältä löydät kaksi linkkiä Laila Hietamiehestä.
Ensimmäinen suomalainen romaani on Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan (suomeksi Muratti) vuodelta 1840. Ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina pidetään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, joka ilmestyi 1870.
Tietolähteinä käytetty Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopalvelua.
Vaasan alueella sinun kannattaa katsoa Internet-aineistohakua osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080
Kohtaan aihe/kohde voit kirjoittaa joko lukutaito tai kirjoitustaito; materiaaliksi valitse cd-rom; kieleksi suomi ja kirjastoksi Vaasa. Esimerkiksi asiasanalla lukutaito saat tulokseksi yhdeksän romppua:
HESSU KISSAN AAKKOSTARINAT , KALLEN KUVITUSTALO , LAIVAKATIN MATKASSA , LILLIN JA LASSEN SEIKKAILUT , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : KIRJAIMISTA SANOIKSI 1 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : SANOISTA LAUSEIKSI 2 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : LAUSEISTA TARINOIKSI 3 , SANA-HIIRI , VELHOKISSA KLORIDI KLAVIATUURI JA KADONNEET AAKKOSET.
Samalla pystyt myös katsomaan, onko haluamaasi romppua saatavilla tällä hetkellä jossain kirjastossa.
Kysymyksenne on aika laaja ja ilmeisesti olette jo perehtyneet kirjastostamme (aineistotietokanta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ) löytyvään aineistoon. Asiasanalla parisuhde löytyy noin parisataa viitettä.
Suomen kansallisbibliografiasta (asiakkaidemme käytössä käsikirjastossa) muutamia esimerkkejä:
-Näkökulmia perheeseen /Jukka Antikainen, Marja-Leena Haataja, Merja Korhonen (toim.): Jyväskylä : Gummerus, (Raportteja/Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), 1994.
- Parempi avioliitto. Hki : Helsingin NMKY. Osa 1: Avioliittoleiri Pieksämäellä 13.-20.7.1996. (565 s) 1996. Osa 2 Avioliittotyön jatkoseminaarit (348 s.) 1999
- Ritamies, Marketta: Ensimmäiset parisuhteet: Hki : Väestöntutkimuslaitos, 1996
-...
Hei!
Ainakin seuraavasta osoitteesta löytyy tietoa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/ Kyseessä on tietokanta Astrid Lindgrenin teoksista ja sivuilta löytyy myös muuta tietoa kirjailijasta. Suomenkielisiä sivuja ei ole kovinkaan paljon, mutta sitäkin enemmän vieraskielisiä sivuja. Makupalat-linkkihakemistossa ositteessa http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm löytyy linkkejä Astrid Lindgren -sivuille. Osoite -litanian http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971114/kult/971114ku02.ht… takaa löytyy Hesarin uutisarkiston juttu kirjailijasta.
Eeva Kilvestä löytyy hyvin tietoa internetin kautta, sivuilta http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/kilpi.htm ja
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kilpi.html sekä
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu (kohdasta Kirjailijat aakkosjärjestyksessä)
Myös Pekka Tarkan kirjasssa Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1990 löytyvät perustiedot Eeva Kilvestä.
Kasvava aikuinen TV:sarjan verkosivut ovat osoitteessa:
http://www.yle.fi/tv1ope/kasvava
Sarjasta ei ole valmisteilla videota mm. tekijänoikeudellisista syistä.
Kasvava aikuinen kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkitiedon kirjastoissa.
Ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta
http://www.libplussa.fi
Kansainvälisestä vapaaehtostoiminnan vuodesta 2001 löytyy tietoa Suomen YK-liiton sivuilta. Näille suomenkielisille sivuille pääsee osoitteesta http://www.vapaaehtoiset.org/ . Kirjallista aineistoa voi kysyä kysyä niin ikään Suomen YK-liitosta. Yhteystiedot: Suomen YK-liitto, Unioninkatu 45 B, 00170 Helsinki
puh. 09 - 135 1402, fax. 09 - 135 2173, sähköposti: toimisto@ykliitto.fi.
Suomen Kuntaliiton ylläpitämässä Suomen kunnat sivustossa http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/a3suomi.pdf on kartta jossa näkyy Suomen kunnat, maakunnat ja läänit. Kartta on pdf-muodossa ja saat sen suuremmaksi, eli kuntien nimet näkyviin, alhaalla vasemmalla olevan %-valikon avulla. Samat kartat löytyvät myös Suomen Kuntaliiton julkaisemasta Tietoja kunnista - kunnittain ja alueittain tilastosta (2000). Julkaisu löytyy ainakin suurimmista kirjastoista.
Tarkoitatko hiljaista tietoa (=tacit knowledge Michael Polanyin mukaan)? Suomeksi aiheesta löytyy ainakin seuraavanlaista kirjallisuutta: Koivunen, Hannele: Hiljainen tieto, 1997; Tieto ja tietoyhteiskunta (toim. Matti Vuorensyrjä ja Reijo Savolainen), 2000; Nurminen, Raija: Hiljainen tieto hoitotyössä, 2000. Myös esim. Ikujiro Nonaka (1995) on kirjoittanut hiljaisesta tiedosta yritysmaailmaa käsittelevässä kirjassaan The knowledge-creating company - how Japanese companies create the dynamics of innovation.
Hiljaisesta tiedosta on kirjoitettu myös artikkeleita. Haku Aleksi-nimisestä tietokannasta tuotti 19 viitettä, joista tässä lyhyet tiedot: Hakala, Juha: Hiljainen tieto voi olla menestyksen avain (Alakerta), Aamulehti 2001-01-26; Kokka...
"Nauhalle luettuja" eli äänikirjoja on useimmissa, ellei peräti kaikissa, kirjastoissa. Valikoima vaihtelee toimipisteittäin, ja kannattaakin käyttää hyväkseen mahdollisuutta tilata aineistoa eri kirjastoista, ellei oman toimipisteen valikoima tunnu tarpeeksi kattavalta.
Muutamia äänikirjoja on myös CD-levyinä, mutta ainakin toistaiseksi suurin osa äänikirjoista on saatavana vain kasetteina.
Äänikirjoja on saatavana eri kielisinä, suurin valikoima on tietysti suomen- ja ruotsinkielisissä, mutta muunkin kielisiä on.
Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjoista Kirjastopalveluiden oppaasta, http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h28/q86.htm
Asian selvittäminen käy kätevimmin pääkirjastossa (Pasilassa). Kannattaa varata jonkin verran aikaa ja ottaa jokin virallinen henkilölisyystodistus (esim. ajokortti, kuvallinen kelakortti) mukaan.
Kuvaamasi kirjastokortin väärinkäyttötapaukset ovat hankalia ja siksi niiden hoitaminen on keskitetty pääkirjastoon.
Toivottavasti asiasi selviää!
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viisaus-sanan merkitykset ovat: (1.). järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys, esim. elämänviisaus, (2.). oppi, tieto, tietämys, esim. kirjaviisaus ja (3.). viisas ajatus, lausuma, esim vanha viisaus sanoo...
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
Internetistä löytyy "Hugo Simberg -sivut", joilla on lueteltu kaikki Simbergin työt. En löytänyt sieltä yhtään teosta, jonka nimi olisi jokin arvelemistasi, mutta kyllä löydät hakemasi teoksen sieltä varmasti, koska nimet toimivat myös linkkeinä maalauksiin.
Sivujen osoite on:
http://www.fng.fi/fng/html4/se/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Parhaiten varmasti selviydyt tehtävästäsi, kun käyt lainaamassa kirjastosta (ja jos kotikuntasi kirjastossa ei ole,niin voit pyytää kirjastoasti kaukolainaamaan) suomi-latina-suomi -sanakirjan.
Suppea suomi-latina -sanakirja löytyy internetistäkin sivulta:
http://www.helsinki.fi/~nrintala/latina.html
Kysymistäsi sanoista "ala" merkitsee "olka, hartia, kainalo, siipi, sotajoukon siipi, sivusta, (sivustalle sijoitettu) ratsuväenosasto
Horhus-sanaa en latinankielen sanakirjasta löydä, mutta "hornus"="tämänvuotinen" ja "hortus"="puutarha, puisto, vihannekset"
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja...
