Koska teet sukututkimusta kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy mm. seurakuntien kirkonkirjat. Lähikirjastosi henkilökunta osaa varmasti auttaa sinua.
Kirjastossa voit käydä netissä ja esim. osoitteessa http://finna.fi löytyy 70 viitettä kun käytät asiasanaa Juupajoki. Samoja viitteitä löytyy myös Linnea tietokannoista.
Esim. kirjasta Muistoja muurahaisten polun varrelta : elämää Juupajoen kulttuurimaisemissa / toimittanut Maritta Jokiniemi-Talvisto Julkaistu: [Juupajoki] : Juupajoen kunta, 1999 voisi olla hyötyä sinulle.
Hei!
Et tarkentanut, että miten haluat www-sivuja tehdä ja millä ohjelmalla. Haluatko tehdä niitä ilman varsinaisen koodin tuntemusta esim. FrontPage-ohjelman avulla vai haluatko opetella HTML-kielen koodin. Voit itse etsiä kirjoja HTML-kielestä Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta selaus ja pääset hakusivulle. Pudotusvalikosta valitse hakutavaksi asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään HTML ja saat runsaasti viitteitä erilaisista HTML-oppaista, myös perusoppaita löytyy. Ohjelma näyttää aina 10 viitettä kerrallaan ja pääset eteen päin sivun alalaidassa olevasta valitse sivu-linkeistä. Teoksen nimen kohdalta hiirellä näpäyttämällä saat esiin tarkemmat...
Ohjelma löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Kirjakaapeli-kirjastosta Lasipalatsista, osoite Mannerheimintie 22-24 http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/
Ajanvaraus koneille puh. (09) 310 85000, aikaa varattaessa kannattaa mainita että haluaa käyttää Page Makeria.
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo...
Internetistä löytyy useitakin Aku Ankan sukua koskevia sivuja. Esimerkiksi Don Rosa's Duck Family Treen (http://duckman.pettho.com/tree/finnish.html) mukaan Mummo on poikien äidin isän äiti eli isomummi.
Aku Ankka on vanha tuote ja eri ihmiset ovat olleet sitä tekemässä, joten
sukulaisuussuhteistakin on eri tulkintoja. Aku Ankan sukupuita löytää esim.Google-haulla hakusanoilla aku ankka sukupuu.
Varsinaista materiaalia ylioppilaskirjoituksia varten on ainoastaan kuullunymmärtämiskasetit vuosilta 1990-1993 (A- ja B-tasot).
Sen lisäksi voisi tutustua esimerkiksi seuraaviin kirjoihin: Bertell: Rätt val (rakenteen ja sanaston harjoittelua) Fiilin: Fullträff (kieliopin harjoittelua), Hebbe: Bygg upp ert ordförråd (sanaston harjoittelua), Kari: Svenska här och nu (fraasien ja idiomien harjoittelua)
ja Hallström: Fasta fraser (fraasien ja idiomien harjoittelua). Lukion oppikirjoihin liittyy usein myös äänite.
Valitettavasti Elizabeth Barrett Browningin tuotantoa ei ole juurikaan suomennettu. Antologiassa "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja osa lll, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja" (WSOY 1933) on kaksi Toivo Lyyn suomentamaa runoa: "Lohtu" ja "Vaan silloin rastaat laukes laulamaan", mutta vaikuttaa siltä ettei niistä kumpikaan olisi etsimäsi runo.
Erich Segalin romaanissa "Love Story - Rakkauskertomus" on siteerattu Barrett Browningin sonettia "Kun meidän sielumme kohtaavat..." (s.89). Sonetin suomentajaksi on mainittu Pekka Suhonen. En tiedä olisiko hän suomentanut enemmänkin kyseisen runoilijan tuotantoa ja olisiko suomennoksia ilmestynyt mahdollisesti esim. jossain lehdessä (Parnasso?).
Replica-sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi kaksitoista kappaletta: Amyn takaa-ajo; Amy, numero seitsemän; Kohtaaminen; Salaseura; Täydelliset tytöt; Toinen Amy; Syytetty; Kuume; Amyn äiti; Lapsinero; Amy Pariisissa ja Kolmastoista Amy. Elokuussa ilmestyy sarjan 13. osa Sijainen ja lokakuussa 14. osa Alku.
Niilo Rauhalasta löytyy tuotanto- ja henkilötietoja Rovaniemen kirjaston tuottamilla Lapin kirjailijat -sivuilla
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/rauhala.htm . Edvin Piira ei ole niin tunnettu kuin Rauhala, joten hänestä on hankala löytää tietoja. Piira on julkaissut neljä runoteosta omakustanteena:
Päivän soitto (1996), Luoteen kullasta koillisen kultaan (1993), Näkymättömään taustaan piirretty ajankuva (1991) ja Oodi vuodenajalle (1988), muita tietoja kirjailijasta en löytänyt kirjallisista enkä sähköisistäkään lähteistä.
Kysymäsi runon on kääntänyt Lauri Viljanen nimellä Säkeitä - jotka sepitettiin muutamia maileja Tintern Abbeyn pohjoispuolella käydessäni uudestaan Wyen rannoilla eräällä matkalla. Runo löytyy kirjasta William Wordsworth Runoja (1949).
Kaipaamasi kohta on käännetty näin:
-- //Kauniit muodot nuo / ma kaukaa aina aavistin, en kuin / sokean miehen silmä maiseman, / vaan usein yksinäisen huoneissa / ja kaupungeitten humuun uupuen / koin niistä aistimukset suloiset: / veressä tunsin, sydämessä nuo, / ne hamaan sieluuni mun puhtaampaan / loi tyyntä virvoitusta: - tunteet koin / myös ilon unhoittuneen, sellaiset, / joill' ehkä vaikutus, ei mitätön / tai vähäinenkään, osaan parhaaseen / on elämästä hyvän ihmisen, / nimettömiin ja pieniin rakkauden...
Voit hakea Corel WordPerfect 2000 -aineistoa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasana tai luokka kohtaan Corel wordperfect 2000. Täydet tiedot kohdasta näet hieman lisätietoja, ja se, missä kirjastoissa aineisto on hyllyssä, selviää täältä myös.
Internetin kautta koko maan kirjastojen yhteystietolistan tulostaminen on varsin työlästä. Yhteystiedot löydät kyllä osoitteesta http://www.kirjastot.fi ja sieltä "Kunnan ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot", mutta lista on kunnittain aakkosissa, ja eri kuntien/kaupunkien kirjastoja löytyy 448. Voit yrittää keräillä osoitteet myös lääneittäin http://www.kirjastot.fi/kirjastot/maakunta_laanihaku.asp , mutta sekin on melko vaivalloista.
Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot, sitä voit selata käsikirjastokappaleena liki kaikissa Helsingin kirjastoissa ks. saatavuustiedot http://www.libplussa.fi tai voit ostaa sitä Kirjastopalvelusta http://www.btj.fi hintaan 18 euroa plus postituskulut 7.57 euroa.
Hei,
Teoksessa "Ruisrock - ensimmäiset 25 vuotta" mainitaan, että vuonna 1970 kuuluttajana oli Christer Donner. Kirjaa on saatavana useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Sanakirjoja löytyy yllättäviltäkin aloilta, mutta niiden etsiminen aineistotietokannasta voi olla hieman työlästä. Lakikielestä löytyy mm. (vanhahko) Hakulinen: Uusi lakikielen sanakirja sekä Oikeudellinen perussanasto. Uskonnon alueelta tämän "hakemisto- tai sanakirjatyyppisiä" teoksia löytyy mm. Iso Raamatun sanahakemisto, Raamatun sanakirja, Raamatun tietosanasto.
Näiden teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi - voitte myös koittaa asiasanahakua esim. sanoilla sanakirjat raamattu, mutta kaikkia esim. vanhempia teoksia ei valitettavasti ole ns. asiasanoitettu, joten ihan täydellistä listaa ette tällä tavoin saa.
Hei,
Moni muukin on pohtinut asiaa:
Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990207/erik/990207er06.ht…
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990221/erik/990221er10.ht…
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen...
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi olla vaikea löytää yleisistä kirjastoista. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista voisit kuitenkin kokeilla seuraavia teoksia:
- Harjunkoski, Heikki, Työaikajärjestelmät, työajan lyhennys ja yrityksen tulos
- Andersson, Paul H. ja Tikka, Heikki, Mittaus- ja laatutekniikat
Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta kannattaa myös etsiä tietoa. Esimerkiksi yliopiston kirjastossa on seuraavanlaisia kirjoja:
- Antila, Jorma, Työntekijöiden työaika metalliteollisuudessa
- Metalliteollisuuden työaikamalleja (julk. Metalliteollisuuden keskusliitto, MET & Metallityöväen liitto)
Suuri osa nuortenkirjoista käsittelee nuoruuden iloja ja huolia. Kaikista kirjastoista
löytyy kaunokirjallisuushyllyjä, joka on tarkoitettu yläasteikäisille nuorille.
Tampereen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on tehty paljon kirjalistoja,
joiden avulla pääsee asiassa mukavasti alkuun. Aiheina on mm. nuoret aikuiset, rakkaus, koulukiusaaminen ja huumeet. Netissä niitä pääsee tutkimaan osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Suomen yleisten kirjastojen sivuille on lisää kirjalistoja eri aiheista:
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=451
Kirjastopalvelu on kustantanut kirjan nimeltä Vinkkejä kirjavinkkareille (1999).
Siinä on esitelty vuosina 1987-1997 ilmestyneitä nuortenkirjoja aiheittain,...
"Häiden, kuten muidenkin juhlien edellä suomalaiset ovat käyneet saunassa. Etenkin morsiamen ja sulhasen on ollut tärkeää olla puhdas, kaunis ja terve astuessaan uuteen elämänvaiheeseen." (Lainaus kirjasta Kahden kauppa, juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, Toimittanut Terttu Kaivola)
Morsiussaunasta samainen teos kirjoittaa mm. näin: "Varsinkin morsiamen kylvetykseen kuului monenlaisia rituaaleja... morsianta kylvetti ystävätärjoukko tai tehtävään erityisesti pyydetty vanhempi nainen. Sauna koristeltiin lehvin ja oljin, talvella havunoksin, ja lauteille levitettiin puhtaat lakanat. Saunan eteiseen vietiin pieni pöytä, johon óli katettu kahvia, viinaa tai olutta... Saunan ulkopuolelle kokoontui nuorisoa metelöimään ja...
Journal of Documentation löytyy verkosta osoitteesta http://www.aslib.co.uk/jdoc/index.html. Mikäli mieluummin luet paperiversiota, se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolta kuten myös paperiversio Journal of the American Society for Information Science and Technology-lehdestä. Tätä taasen pääset lukemaan verkossa kirjastojen työasemilta EBSCO-artikkelitietokannan kautta ( ensin tähän osoitteeseen:
http://www.lib.hel.fi/virkku/hakemisto.html#b sieltä Ebsco--lehtiartikkelien kokotekstitietokanta ja "ylävalikosta" Publication search.
Mikäli kiinnostaa lukea muitakin alan julkaisuja esim. osoitteessa http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1005 taI http://virtuaalikirjasto.uta.fi/ hakusanalla verkkolehdet.
Mielenkiintoista kyllä, mainitsemaasi teosta ei löydy Fennicasta eikä Lindasta, mutta kylläkin Helkasta, jossa se on UDK:n mukaan sijoitettu luokkaan 631.1 (Maatalouden liiketiede. Maanviljelystalous). Jos teillä käytetään luokitusjärjestelmänä YKL:ta, niin siinä taas vastaava luokka näyttää olevan 67.1. Itse kirjaa näkemättä on tietysti vaikea sanoa, kuinka hyvin tuo luokka ja sen sisältö vastaavat teoksen sisältöä, mutta ainakin otsikon perusteella tämä valinta vaikuttaisi varsin luontevalta. Toivotan työintoa kirjaston järjestämiseen!
