Hawai`i tai Hawaii, suomalaisittain Havaiji, on Yhdysvaltojen osavaltio. Englanninkielisiä sivuja netissä esim. http://www.hawaii.net/ tai http://www.ehawaiigov.org/ tai http://www.hcc.hawaii.edu/ ja
http://www.gohawaii.com/.
Tässä on otteita kirjoista, joissa kerrotaan mm. nuorten naisten pukeutumisesta ja idoleista 50-luvulla:
”Hame oli yleensä kellohame jalkineina tennistossut ja niiden kanssa nilkkasukat. Puseroina käytettiin jumppereita ja erilaisia paitapuseroita. Kampauksina oli poninhäntä, vähän vanhemmilla korkeaksi tupeerattu pörrö. Kokonaisuuden kruunasi sifonkihuivi kaulassa.”
Lähde: Arja-Liisa Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
”Marilyn Monroe, Sophie Loren ja Brigitte Bardot olivat koko läntisen maailman idoleita. –- Vartalon kurvikkuutta korostettiin piukoilla leningeillä ja neuleilla. –- Bardot pukeutui paksuihin, mustiin neuleisiin ja keveisiin, vartalonmyötäisiin leninkeihin, joiden kuviona oli esimerkiksi...
Aiheesta ei paljoa ole kirjoitettu, mutta Keskisuomalaisesta 15.9.1996 löytyy artikkeli nimeltään Kaikki on suurta supaa : suomalaisten YK-yksiköiden 40 -vuotias taival on synnyttänyt paljon sanomista: vaittereiden slangi on kehittynyt omalaatuiseksi kieleksi, jonka tehokkaimmat ilmaisut siirtyvät koko kansan käyttöön. Artikkelissa on mukana myös sanasto. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa (Vuorikatu 7) pitäisi voida tutkia vanhoja Keskisuomalaisia.
Terhi Mansikkamäki on tehnyt Tampereen yliopistolle tutkielman nimeltään Suomalaisten rauhanturvaajien sanaston semanttista analyysiä. Voit pyytää sitä mikrofilmimuodossa kaukolainaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
Viisitoistavuotias löytää varmasti luettavaa vielä kirjastojen nuorten hyllystä, mutta kiinnostavaa luettavaa löytyy ehkä paremmin aikuistenosastolta.
Tässä muutamia netistä löytyviä sivuja:
Netlibris-kirjallisuuspiirin, http://www.netlibris.net/
sivulta löytyvät "Sinuhe" ja "Odysseia" molempien kirjatarjottimet tarjoavat monipuolisia lukuvinkkejä. Lisäksi sivuilla on myös koululaisten omia suosikkeja.
Suomalaisten nuorisokirjailijoiden tuotannon esittelyä: http://www.nuorisokirjailijat.fi/ .
Lukukeskuksen sivuilla on runsaasti tietoa nuortenkirjallisuudesta: http://www.lukukeskus.fi/ .
Helsingin sanomien klassikkoautomaatti on hauska tapa etsiä luettavaa ja tutustua klassikoihin. http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/klassikkoautomaatti/...
Kysymäsi kirja on tämä:
Rinne, Tiina
Luontoäidin lahjavakka--ideoita kotiin ja keittiöön
/Tiina Rinne, Marjaana Liukko, [kuvat ja piirrokset:Tiina Rinne]
Gummerus, [Helsinki], 2002, 94 s., kuv., 22 cm, sid.
ISBN=951-20-6099-X
Kirjakaupan sivulla (http://www.akateeminen.com) kirjasta todetaan mm:
"Onkireissut, marjaretket, kukkakedot, saunaillat, hellepäivät... Kesämuistot rakentuvat erilaisista asioista: tuoksuista, mauista, maisemista ja tunnelmista – tai jostakin, jota sai tehdä omin käsin. Vieläkö muistat, millaista oli pujottaa ahomansikoita heinänkorteen?
Suomalainen luonto tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia ruoanlaiton ja käsityön harrastajille. Tämän kauniisti kuvitetun kirjan lähtökohtana ovat kotimaiset raaka-aineet ja...
Lahden kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluvan aineiston sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa helposti itsekin kirjaston Riimi-aineistotietokannasta, joka löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/Kirjasto/ .
"Tehokkaammin sähköpostilla" näyttää olevan kirjastossa tällä hetkellä saatavana. Se löytyy Haasion nimellä luokasta 69.7, mutta saattaa uutuutena sijaita myös uutuushyllyssä. Jos tarvitset apua kirjan löytämisessä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Moni muukin on pohtinut asiaa: Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla. "Kirjoissa hevosella ei ole lainkaan nimeä. Elokuvissa Peppi kutsuu hevostaan leikkisästi Pikku-Ukoksi."
http://www.tampere.fi/...
Mount Rushmore - monumentista käytetään suomeksi nimitystä "kallioveistos" ja englanniksi "mountain carving".
Näitä termejä käytetään tietosanakirjoissa sekä englanninkielisillä verkkosivuilla.
Näädästä löydät tietoa esim. Google-haulla http://www.google.com käyttäen hakusanaa "näätä" tai "näätäeläimet". Ohessa malliksi kaksi osoitetta:
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/talvikansio/talviankara2a…
http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/pihlajacd/metsapol/esnaata.htm
Kirjoista esim. "Suomen eläimet : 1 : nisäkkäät", ISBN 951-35-4754-x, sisältää artikkelin näädästä sivuilla 236-239. Suomen luonto-sarjan teoksessa "Nisäkkäät" , ISBN 951-35-6370-7, on näätää koskeva artikkeli sivuilla 200-204.
Kansallisen, eli suomalaisen translitteroinnin sääntöjen mukaan nimi tulee kirjoittaa Šostakovitš. Ensimmäinen ja viimeinen s-kirjain ovat hatullisia. Jos pakottavat painotekniset tms. seikat vaativat, hattu-s voidaan korvata sh:lla. Jos siis hattu-s ei onnistu, voidaan kirjoittaa Shostakovitsh.
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Taiteen pikkujättiläisestä / toim. Rakel Kallio et al. löytyy hyvä määritelmä Aesthetic movementista, esteettisestä liikkeestä vaikuttajineen. Se vaikutti 1800-luvun lopulla ja sulautui vuosisadan vaihteessa art noveau-liikkeeseen. Turun kaupunginkirjasto on sisällyttänyt sen asiasanaan art nouveau sekä estetismi (viite teokseen Aslin, Elizabeth: The Aesthetic Movement: prelure to art nouveau).
Runo on nimeltään Sammakon virsi sateen sattuessa, ja - aivan oikein arvelit - P. Mustapään. Löytyy mm. teoksista Jäähyväiset Arkadialle ja Kootut runot (Wsoy).
Terveystieteiden keskuskirjastosta http://www.terkko.helsinki.fi/ voisi kysyä neuvoa tässä tilanteessa sekä myös heidän aineistotietokannastaan voisi etsiä materiaalia.
Internetistä löytyy selkeähkö artikkeli aiheesta http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven.html
Helsingin pääkirjaston varastosta lötyy Slätis, Per; Tekonivelkirurgia.
Kenties kannattaa myös ottaa yhteyttä Suomen Nivelyhdistykseen, tai ainakin tutustua heidän Internetsivuihin:
http://www.tekonivel.net/
Etsimäsi henkilö on ruotsalainen sooloartisti Bosson, jolla oli taannoin hitti "One in a Million". Tieto löytyy myös 17.2.2002 ilmestyneen Helsingin Sanomien ohjelmatiedoista.
Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on Terhi Viljanen selvittänyt henkirikoksia vuosina 1970-1979. Tutkimuksessa on tarkasteltu noina vuosina tehtyjä yli tuhatta henkirikosta ja selvitetty niiden syitä, tekoaikoja ja -tapoja, tekijän mielentilaa, tekijän ja uhrin välistä suhdetta sekä alkoholin vaikutusta tekoon. Tutkimus on tilastollinen. Julkaisun tiedot: Henkirikokset Suomessa vuosina 1970-1979 / Terhi Viljanen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 60, Helsinki 1983.
Asiakaspalautteesta lisäsimme toimituksessa myöhemmin vastaukseen viitteen seuraavasta teoksesta, joka ei ole vielä ilmestynyt: Ahonen, Hannu J. (salanimi, ennakkotieto), Henki lähti! : suomalaisia henkirikoksia. Kotka : T:mi Gibel, (Jyskä : Skoob). Arvioitu...
Kyseessä voisi olla sokeritoukka, joka on sisätiloissa yleinen. Se syö myös kirjojen selkiin käytettyä liimaa. Se on melko harmiton vaikkakin kiusallinen hyönteinen. Nettisivulta
http://www.keuruu.fi/terve/sokerit.htm
löytyy tietoa sokeritoukasta ja sen torjunnasta.
Muita kirjoissa viihtyviä olioita ovat kirjatäi ja kirjaskorpioni, muta ne eivät muistuta toukkaa. Lisää tietoa näistä ja muista sisätiloissa esiintyvistä hyönteisistä löytyy mm.kirjasta: "Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta", kirjoittaneet Pehr Ekbom, Arvo Myllymäki ja Seppo Roivainen (1993).
"Lähteä soitellen sotaan" tarkoittaa "lähteä huolettomasti ja suurin odotuksin johonkin vaativaan yritykseen", "ryhtyä johonkin suurin elein", "rumpua lyöden". Sananparsi on alkuaan Kalevalasta, kuudesneljättä (36.) runo: "Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, läksi soitellen sotahan, iloitellen tappelohon." Lähteet: 1. Nykysuomen sanakirja 3,
2. Suomen kielen perussanakirja, Kolmas osa, 3. Kalevala
