Näiltä tanskalaisilta sivuilta löytyy tietoa arkkitehdistä ja hänen töistään. Valitettavasti sivut ovat osittain keskeneräiset.
http://www.utzon.dk/
Perustiedot Utzonista löytyvät myös täältä
http://www.greatbuildings.com/architects/Jorn_Utzon.html
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta http://www.helmet.fi löytyy useita tanskalaista arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja hakusanoilla: arkkitehtuuri, tanska
Tuula Matintuvasta löytyy tietoja mm seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia 3
http://web.seinajoki.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
http://www.porstuakirjastot.fi/
Käy katsomassa ensin näitä sivuja
http://www.kunnat.net/k_etusivu.asp?path=1
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut.
Myös Suomen Kuntaliiton kirjasto palvelee kunnallisalan tiedontarvitsijoita:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Raili Mikkanen on voittanut Topelius-palkinnon vuonna 2001 teoksellaan Aavikoiden seikkailija Yrjö Wallin sekä Finlandia Junior-palkinnon vuonna 2002 teoksella Ei ole minulle suvannot.
Raili Mikkasen kotisivun osoite on http://personal.inet.fi/koti/mikkanen
Anni Polva on itse kirjoittanut omasta elämästään useita kirjoja. Ne ovat nimeltään
Kun olin pieni
Hyvästi lapsuus
Elettiin kotirintamalla
Antaa soittaa
Aina sattuu ja tapahtuu
Kaikkia näitä kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista hyllystä (Vantaalla luokasta 86.2 paitsi viimeksimainittu, joka on matkakertomus ja luokassa 48.21)
Netistä voi katsoa esim. sivua www.karisto.fi.
1. Entada gigas on tuttu kasvi, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Asiantuntija Leif Schulman Helsingin yliopiston Kasvitieteellisestä puutarhasta ehdotti puhelimessa, että siitä voisi antaa kuvauksen "jättimäinen hernekasveihin kuuluva liaani" tai että siitä puhuttaisiin tieteellisellä nimellä; nimen mahdollisesti toistuessa voisi käyttää entadaa.
2. Tristellata africana -nimistä kasvia ei ole. Tristellateia -niminen suku on mutta olemassa oleva Tristellateia africana ei ole Suomessa eikä Euroopassa tunnettu. Leif Schulmanin mukaan sitä voisi ohjelmassa kuvata trooppiseksi pieneksi pensaaksi tai puuksi Tristellateia africanaksi.
Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha neuvoo tämäntyyppisissä yksittäisissä kysymyksissä, ja sinne...
Löysin nuotit ja sanat lauluun nimeltä Kevätsää kirjasta: Ollaranta Ritva: Musiikkia muksuille : pienten lasten musiikkikirja (Otava, 1979) s. 228. Laulussa on kaksi säkeistöä, joista ensimmäinen menee näin: Kevätsää lämmittää, luonnon kaiken herättää. Katsokaa: sulaa maa, puut jo silmut saa. Lintusten nyt laulu soi, niityt kaikki vihannoi. Kevätsää lämmittää, luonnon herättää. Sävelmä on saksalainen sävelmä ja suom. sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Meiltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy yksi keltakantinen aapinen, jonka kannessa on kukko ja jonka ilmestymisaika sopisi antamiisi tietoihin. Kyseessä on Weilin+Göösin kustantama Aapinen, jonka tekijät ovat Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen, kuvittaja on Kylli Koski. Tämän aapisen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1967. Aapisesta otettiin kaikkiaan seitsemän painosta, joista viimeinen vuonna 1973. Kannen kukko on tyylitelty puna-sini-vihreä-violetti väriltään ja sen piirtäjä on Alfons Eder. Muu kuvitus taas on tuttua Kylli-tätiä.
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Kuvia ja lyhyt artikkeli näyttelijästä löytyy tästä linkistä
http://www.geocities.com/Hollywood/Boulevard/9612/chinhan/richard.htm. Sunin tähdittämät elokuvat löytyvät täältä
http://uk.imdb.com/name/nm0838978/.
Lainaus on seuraavanlainen:
"-Tavallaan maapallossa on liiaksi viisautta, epäili Konsta luodollaan. -Sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää..."
Huovinen, Veikko 1952. Havukka-Ahon ajattelija. WSOY: Helsinki. Kuudes luku, sivu 83.
Tutkielmia ja kirjoituksia...
Suomenkielistä tietoa Omanista löytyy parhaiten kirjoista Maailma tänään, osa 15:Lähi-Itä (1999)ja Khan, Kirsti: Dubai ja muut Arabiemiirikunnat (1997). Englanninkielisiä teoksia ovat esim. seuraavat: Kay, Shirley: Enchanting Oman (1992), Robinson, Gordon: Arab gulf states (1996), Devine, Elizabeth: The travellrs´ guide to Middle eastern and North African customs and manners(1991) ja Oman & the UAE (1998). Kun haet tietoa PIKI-haulla, kannattaa asiasanaluukkuun laittaa Oman (tässä tapauksessa) ja jättää tekijä- ja nimeke-luukut tyhjäksi. Aineistolajiksi on syytä valita kirjat ja kirjastoksi kannattaa laittaa Tampereen kaupunginkirjasto ja siirtää ruksi kauno- ja tietokirjallisuuden kohdalta pelkän tietokirjallisuuden paikalle. Näin saa...
Kukaan muu kuin sinä ei tiedä PIN-koodisi numeroa. Kirjastonhoitaja voi poistaa vanhan PIN-koodisi kirjastossa ja antaa uuden PIN-koodin. Ota henkilökortti mukaan.
Emme valitettavasti löytäneet mitään viitettä kyseiseen sitaattiin. Englanninkielisiltä sivuiltakaan ei löytynyt parempaa tietoa. Punkit ovat vaivanneet ihmisiä kautta historian ja niiden olemassaolosta oltiin tietoisia jo muinaisessa Egyptissä. Aristoteles (384–322 eKr.) tunsi syyhypunkin ja hänen teksteissään esiintyy kuvauksia kyseisestä loiseläjästä. Aristoteleen tuotannon hyvin tunteva tutkija voisi mahdollisesti neuvoa lähteen/vastata kysymykseesi.
Linkit:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/punkit.html
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/scabies.html
http://www.sel.barc.usda.gov/acari/content/watermite/rotate.html
http://www.mic-d.com/gallery/brightfield/
http://library.thinkquest.org/20510/english/schad/scabi.htm?tqskip1=1
Kirjat:...
Otaksun, että tarkoitat Turun maakuntamuseon museotiedotetta. Uusin numero löytyy Internetistä osoitteesta http://www.turku.fi/museo/publikat/mtiedote.pdf
Haluamasi numeron voit tilata kaukopalvelun kautta Turun kaupunginkirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voit tehdä tällä lomakkeella http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Voit tietysti myös olla suoraan yhteydessä maakuntamuseoon. Museon yhteystiedot löytyvät täältä
http://www.turku.fi/museo/yhteys.htm
Tarkoitat varmaan palloa, josta käytetään myös nimityksiä terapiapallo, jättipallo ja tasapainopallo. Se on suuri pallo, jonka päällä voi tehdä erilaisia jumppaliikkeitä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi kirjaa, joissa on näille palloille jumppaohjeita: Pirjo Huovisen Jänteväksi jättipallolla ja Lisa Westlaken englanninkielinen Strong to the core. Huovisen kirja on hankittu Helsingin pääkirjastoon ja Espoon Leppävaaran, Ison omenan ja Nöykkiön kirjastoihin ja Westlaken kirja Vantaan Myyrmäen ja Espoon Leppävaaran kirjastoihin. Nettisivuilta, joita kyllä löytyi paljon, en onnistunut löytämään jumppaohjeita, vaan ne viittasivat erilaisiin jumpparyhmiin tai palloa myyviin liikkeisiin. Liikuntaseurojen kautta voisi ehkä...
Suomi on alkujaan tarkoittanut vain Varsinais-Suomea, mutta valtiollisen ja kirkollisen yhdentymisen myötä se on vähitellen 1300-luvun lopulta alkaen muuttunut myös Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan yhteisnimeksi.
Suomi-sanan alkuperää ei ole lopullisesti selvitetty. Uskottavin lienee etymologinen sukulaisuus SUOMU-sanan kanssa. Tämä selittyisi sillä, että täällä on käytetty suomusta eli kalannahasta tehtyjä vaatteita.Myös indoeurooppalainen sana finne (fena) on alkuperäisesti merkinnyt evää.
Myös sanoja SUO ja SUODA on ajateltu maamme nimen lähtökohdiksi. "SOInen maa on SUOtu meille." Asiaa voi tutkailla esim Nykysuomen sanakirjan osasta 6 : Etymologinen sanakirja (1987). Myös hakukoneesta Google löytää...
Apinoiden planeetta elokuvia voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta, valitse Teoksen nimi-haku ja kirjoita: Apinoiden planeetta, saat kaksi viitettä, klikkaa sitä jossa hakutuloksia on 10 kappaletta. HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Näyttelijä Charlton Hestonista löytyy linkkikokoelma osoitteesta http://www.thegoldenyears.org/heston.html
Lisäksi näyttelijästä löytyy tietoa esim. kirjoista The International Dictionary of films and filmakers: voulume II Actors and Actresses ja Who is Who in the movies. Molemmat kirjat löytyvät HelMet-haun kautta.
Kun käyt kirjastossa näyttelijästä voidaan hakea tietoa myös lehtiartikkeleista, tutustu Helsingin kaupunginkirjaston lehtiartikkelitietokantoihin osoitteessa...
