Ann M. Martinista on kysytty jo aikaisemminkin, ja 23.4.2001 päivätyssä vastauksessa on kolmen englanninkielisen sivuston internetosoitteet, Kidsread.comin esittely http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp , haastattelu http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm . Sen jälkeen on ilmestynyt hakuteos Ulkomaisia nuortenkertojia I, jossa on 7 sivun teksti Ann M. Martinista. Nykyään hänen kirjojaan on ilmestynyt suomeksi 24 kappaletta. Tuon mainitun hakuteoksen jälkeen ovat ilmestyneet vielä Voitto kotiin, Lisa (2002), Mallory ja kurittomat kaksoset (2002), Jessi lemmikkivahtina (2003), Violet Kaliforniassa (2004) sekä Lisa ja äitienpäivän yllätys (2005).
Helena Meripaadelta on ilmestynyt kaksi koira-aiheista sarjaa. Aikajärjestyksessä ensimmäiseksi sijoittuu Koirahullun päiväkirja -sarja, johon kuuluvat seuraavat kirjat:
1. Koiran kokoinen kesä (2000)
2. Koirista parhain (2001)
3. Enkelikoira (2002)
4. Tottelemattomuuskoe (2003)
5. Viittä vaille voittajaluokkaa (2004)
6. Pentukuumetta (2005)
Vuonna 2006 ilmestyi ensimmäinen osa uuteen Kisse-sarjaan, jonka päähenkilö esiintyy myös Koirahullun päiväkirja -sarjassa. Ensimmäisen osan nimi on Elämäni frettinä, ja sarjaan on suunnitteilla neljä osaa.
Helena Meripaadelta on ilmestynyt myös tietokirja Koiranvirkoja, joka kertoo suomalaisista työ- ja harrastuskoirista.
Linda Howardilta on suomennettu neljä jännitysromaania: Kesvot yössä (2001),...
Raila on myöhäinen suomalainen mukailu samaa tyyppiä kuin Aila, Maila. Almanakassa se on ollut 13.6. vuodesta 1950 alkaen. Virossa Railin ja Railan katsotaan johtuvan hebrealaisesta nimestä Raakel, jonka merkitys on ’lammas’. Lisää etunimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. Erisnimenä raila on Nykysuomen sanakirjan mukaan valkosuojuksinen suksen muotoinen jalas, jolla maaten hylkeenpyytäjä lähestyy saalistaan, ajopuu.
Isänpäivän vietto nykymuodossa alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1908. Päivän historiasta on olemassa erilaisia versioita:
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#United_States
Vuonna 1949 ruotslaiset kauppiaat ehdottivat, että isänpäivää alettaisiin viettää kaikissa Pohjoismaissa. Nykyään päivä on yleinen liputuspäivä.
Lisää tietoa eri maiden isänpäivistä löydät oheisista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4
http://www.yle.fi/opinportti/kouluportti/openpaja/ajankohtainen/juhlat/…
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#Other_dates
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#History
Perunkirjoitusvelvollisten on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Heille ei ole laissa asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia. Perunkirjoitus kannattaa kuitenkin teettää ammattitaitoisilla henkilöillä: heidän tulisi osata arvioida varallisuutta objektiivisesti eikä ole hyvä, jos he ovat jäävejä, koska jälkeenpäin voidaan arvioida perukirjaa jääviyden perusteella epäluotettavaksi. Osaamattomasta toiminnasta saattaa aiheutua ongelmia omaisuutta myytäessä. Jos perukirja on laadittu ammattitaidottomasti , osakkaat voivat joutua maksamaan turhan suuria perintöveroja.
Tiedot pesän varoista ja veloista antaa pesänilmoittaja. Hän on se osakas, joka...
Kirjaston kokoelmissa olevista teoksista ja julkaisuista voivat asiakkaat tehdä yksityiseen käyttöön muutaman kopion tekijänoikeuslain 12 §:n perusteella seuraavasti:
Kirjalliset teokset Ei rajoituksia.
Kuvataiteelliset " Ei rajoituksia.
Sävellysteokset Ei rajoituksia.
Elokuvateokset Ei rajoituksia.
Muut audiovisuaaliset teokset Ei rajoituksia.
CD-ROM/DVD-ROM eli romput Tallenteella olevia teoksia saa
kopioida kuten alkuperäisiäkin
teoksia. Tallenteella olevia tie-
tokoneohjelmia tai tietokantoja
ei saa kopioida.
Verkkoteokset ja -julkaisut Ei rajoituksia, jos kohteena ei...
Tässä suora lainaus Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivulta:
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen aineisto ja kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu, on tuotava kirjastoon uusintaa varten.
http://www.lib.hel.fi/Page/a7b43bff-1836-4124-892c-fe7824a84284.aspx
Ikäihmisten virikeohjelmaa ja sketsejä löytyy mm. Kirsti Koivulan useista kirjoista (mm. Pirtin puolelle, Järjestä juhla, Ilmaisun iloa, Myötätuulta tupaan). Tekijän teokset ja niiden saatavuudet löytyvät Piki-verkkokirjastosta.
Myös eriaiheisia vitsi- ja kaskukirjoja on julkaistu runsaasti, joista voi työstää pieniä näytelmiä.
Kiki Thorpea koskeva kysymys ja vastaus on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa tammikuulta 2006. Tilanne tuntuu olevan edelleen sama: kummankaan kirjailijan varsinaisia henkilötietoja ei löydy edes internetistä. - Yhdysvaltain Kongressin kirjaston aineistorekisterissä mainitaan Kiki Thorpen teoksia 48 kappaletta vuosilta 1999-2007. Hänen kohdaltaan on viittaus nimeen Kirsten Larsen, jonka teoksia on luetteloitu 15 kappaletta. Suomeksi on ilmestynyt kolme Kiki Thorpen nuortenkirjaa. - Gail Hermanin teoksia mainitaan 100 vuosilta 1988-2006. Hänen syntymävuodekseen mainitaan 1959. Suomeksi on ilmestynyt yksi Gail Hermanin teos.
Lassi on muunnos Laurista ja vanhaa etunimistöämme. Lauri puolestaan on peräisin Laurentiuksesta, mikä tarkoittaa ”laakerinlehdellä seppelöityä”. Pyhä Laurentius oli roomalainen marttyyri.
Nimistä löytyy lisätietoa Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Tuula nimi on otettu käyttöön 1900-luvun vaihteessa. ”Tuula” sana nimeksi on mahdollisesti otettu käyttöön Larin-Kyöstin sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Tuula-nimi kuuluu nimiryhmään Tuuli, Tuulikki, Tuulia.
Nmistä löytyy lisätietoa esim. Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Efia on Suomessa harvinainen etunimi, tosin esiintynyt 1800-luvulta lähtien tähän päivään (ks. esiintymistilasto https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp ). Suomalaiset nimikirjat eivät tunne tätä nimeä eikä sen alkuperää. Afrikkalaisena nimenä se on tunnettu alkuperältään ghanalaisena nimenä http://www.babynamesworld.com/browse_by_e_4.html ja merkityksenä on toisten lähteitten mukaan ’perjantaina syntynyt’ toisten mukaan ’tiistaina syntynyt’ http://babyfit.sparkpeople.com/baby-names-detail.asp?name=Efia
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Itäkeskuksen kirjastosta on lainattavissa cd-rom A night to remember. Luettelointitietojen mukaan kyseessä on ohjelma Titanicin tuhosta pohjautuen englantilaiseen filmiin Titanic story vuodelta 1958. Tietojen mukaan filmi sisältyy kokonaisuudessaan cd-romiin. Tarkemmat tiedot kyseisestä cd-romista löytyvät Helmet-tietokannasta www.helmet.fi.
Ensio Tiiran teos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta on julkaistu vain kirjana (ensimmäinen painos 1954, toinen 2006). Äänikirjana (CD- tai kasetti-) teosta ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu.
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Lisätietoa numismaatikoista löydät muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Sulo Kolkasta on kirjoitettu ainakin teos Simeonin silmäkulma: Sulo Kolkka : intohimoinen urheilumies, kansakunnan rakennusmies; Helsinki, Suomen urheilumuseosäätiö, 2006; tekijä Hannu Pelttari. Teos on lainattavissa Helsingin pääkirjastosta Pasilassa. Hänestä on tietoa myös kahdessa muussa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvässä teoksessa: Vettenniemi, Erkki: Joutavan juoksun jäljillä : kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006, ja Urheilu, historia ja julkisuus, toim. Anssi Halmesvirta ja Heikki Roiko-Jokela, Jyväskylä, Atena, 1998. Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
