Etelä-afrikkalaisen Daily Dispatch -sanomalehden verkkosivulta löytyy oheinen artikkeli "solmupuutarhoista" (= knot garden):
http://www.dispatch.co.za/2002/07/06/features/GARDEN.HTM
Tekstistä voi poimia oheisen maininnan solmupuutarhan symbolisesta merkityksestä:
"Knot gardens were often designed with symbolic intent. Where a knot garden represents a lovers union only two colours of plant would be used. The interwoven bands were considered a symbol of infinity because they had no beginning and no end."
Kannattaa varmaankin tutustua puutarhataiteen historiaa koskeviin teoksiin, kuten Antero Sinisalo: Puutarhataiteen historian perusteet: luennot (1997).
Lisäksi hankimme Turun kaupunginkirjastoon seuraavan näitä puutarhoja koskevan teoksen:...
Valitettavasti korkkipyssyn valmistusohjetta en ole löytänyt. Teoksessa Asunta, Markku: Pajupillistä pikisirkkaan on hernepyssyn valmistusohje ja piirustukset. Teoksen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Voitte myös ottaa yhteyttä Suomenlinnan lelumuseoon
http://www.suomenlinna.fi/suomi/mus/nmuseo.html
Ari Haasion kirjassa "Kotimaisia dekkarikirjailijoita", (2001), on artikkeli Pirkko Arhipasta. Artikkelissa on sekä elämäkertatietoja että teosesittelyjä. Kirjaa on saatavissa useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, sekä lainattavia että käsikirjastokappaleita, joita voit lukea kirjastossa. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessta http://www.helmet.fi .
Google-haulla löysin myös verkosta useita Pirkko Arhippaa käsitteleviä artikkeleita. Ohessa linkit muutamiin artikkeleihin, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä:
http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/dekkari/arhippa.htm
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2001/1/muut/haastattelu.html
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,2009_32884,00.html
http://www....
Olisikohan etsimäsi sarjakuva Mafalda? Tämä sarjakuva ilmestyi Uudenkaupungin Sanomissa ainakin alkuvuonna 1991. Tekijä on nimimerkki Quino (=Joaquin Salvador Lavado). Alunperin ko. sarjakuvia on julkaistu argentiinalaisissa aikakauslehdissä El Mundo ja Cordoba...) Suomeksi sarjakuva-albumit ovat ilmestyneet Jalavan kustantamina erilaisina versioina vuosina 1971-2002: Mafalda 1, Mafalda 2 ja Mafalda 3.
Asiakkaan täytyy korvata kirjastolle levyn hankintahinta nykyarvoon korotettuna. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannassa kohdassa tarkat tiedot näkyy levyn hinta. Jos levystä on ehtinyt kertyä myöhästymismaksuja, myös ne täytyy maksaa. Kannattaa käydä kirjastossa selvittämässä asia.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy sanahaku-hakutapaa käyttäen antamalla hakusanoiksi vammaisliikunta uinti seuraavat viitteet: Uimahallien käyttötoimikunta: Erityisryhmät uimahalleissa, Helsinki : Opetusministeriö, Tabloid, jakaja, 1990; ja Tuominen, Sinikka: Tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden vesiliikunnasta, Helsinki : Liikuntatieteellinen seura, [1986]. Ènsin mainittua ei tosin ole enää saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, jälkimmäistä kyllä. Saatavuustiedot saa teoksen nimeä hiirellä klikkaamalla. Antamalla Helmetin aihehakuun hakusanan uinti saa yli 60 viitettä. Niitä voi rajata kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua esim. kielen tai ilmestymisvuoden mukaan....
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ voit katsoa asiasanalla hip hop ja/tai luokalla 78.8914. Suomeksi löytyi Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, discon & hip hopin historia (2000) ja englanniksi The Vibe history of hip hop (1999). Yleisten kirjastojen aineistotietokanta Mandasta löytyi Toop, David: Rap attack 3 : African rap to global hip hop (2000) ja Fernando, S. H. Jr.: The new beats : exploring the music culture and attitudes of hip hop (1995).
Nettiosoitteita:
- http://www.allmusic.com/ -> styles
- http://www.kirjastot.fi/ -> musiikki -> linkkikirjasto: musiikki -> 78.89 populaarimusiikki -> 78.8914 Soul. Funk. Hip hop. Rap
Lehtiartikkeleita löytyy Aleksi-tietokannasta...
Kelttien kielet ovat skotin kieli eli gaelin kieli, irlantilaisten iiri (Irish gaelic), kymri (Welsh gaelic). Manx on kadonnut kieli, mutta bretonia voi vielä kuulla Bretagnessa ja Cornishia Cornwallissa.
Ennen Kelttejä Britanniaa asutti Piktit. Piktin kieli ja kulttuuri hävisivät 900-luvulle mennessä. Ogham-kirjoitus on ainoa olemassaoleva merkki piktin kielestä.Keltit omaksuivat ogham-kirjoituksen Pikteiltä. Lisätietoja kielestä ja nyky-aakkosille tulkittua ogham-kirjoitusta löytyy tästä linkistä: http://pakana.greatnow.com/pikti.htm
Muita ogham-kirjoituksesta kertovia verkkosivuja:
http://celt.net/Celtic/History/ogam.html
http://members.aol.com/plieadesqu/ogham.htm
http://www.csupomona.edu/~jcclark/ogham/
Ainakin Shima Seiki valmistaa neulekoneita, joilla voidaan neuloa tuote valmiiksi ilman jälkikäteen saumausta. Katso osoitteesta
http://www.shimaseiki.co.jp/wholegarmente.html .
Toinen nettiosoite, jota kannattaa tutkia, on http://www.artex-group.com/ .
Tee hakuja Googlesta tai Altavistasta esim. hakusanoilla neulekoneet, knitting machines, wholegarment, 3-d knitting.
Hämeen ammattikorkeakoulun Wetterhoffin yksikössä Hämeenlinnassa opetetaan ainakin jonkin verran teollista neulontaa, joten heiltäkin voisi ehkä pyytää lisätietoa. Kotisivun osoite on http://www.hamk.fi/ .
Luettelointia ja sen perusteita käsitellään Informaatiotutkimuksen perus- ja aineopinnoissa. Luetteloinnin opetteluun vaikuttavat monet asiat, esim. millä järjestelmällä (esim. Pallas, Voyager...) ja millä formaatilla (esim Finmarc-yhtenäisformaatti) luettelointi tehdään. Yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa on omat käytäntönsä eri kirjastojärjestelmien vuoksi.
Mm. TYT eli Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää erilaisia maksullisia koulutuksia luetteloinnista. Parhaiten koulutustarjontaa voi seurata joko suoraan TYTin sivuilta (http://www.uta.fi/laitokset/tyt/online/index.html) tai esimerkiksi liittymällä kirjastot.fi-sähköpostilistalle, jolloin kaikki alan koulutustarjonta tulee omaan sähköpostiin.
Suurimmaksi osaksi...
Nicke Nyfiken on suomeksi Utelias Vili. Alunperin kirjat on kirjoitettu englanniksi ja niissä sankari kantaa nimeä Curious George. Kirjat on kirjoittanut Margret ja H.A. Rey.
Kirjaston kokoelmista haluamiasi kirjoja kyllä löytyy, mutta jos keräät kirjoja itsellesi kirjaston kirjoista ei ole paljon apua. Kirpputorit ja antikvariaatit ovat varmasti niitä paikkoja joista kirjoja voisit löytää. Oletko jo kokeillut nettihuutokauppaa? Osoitteessa http://www.huuto.net on tällä hetkellä kaksi Merri Vikin Lotta-kirjaa myynnissä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Lotta-kirja valikoimaa pääset katsomaan tästä linkistä: http://www.helmet.fi
Vuoden 1992 ortodoksisen kalenterissa kerrotaan, että "kalenteri pohjautuu kirkon vanhaan perinteeseen, jonka mukaan vuoden jokainen päivä on omistettu jonkun pyhän ihmisen muistolle. Ortodoksisen perinteen mukaan lapselle annetaan vain yksi ristimänimi. Se valitaan sellaisen pyhän ihmisen mukaan, jota muistellaan lähellä lapsen omaa syntymäpäivää, tai sellaisen pyhän mukaan, joka on perheessä läheinen ja rakas."
Johanneksilla (Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka) on 25 eri nimipäivää: 7.1., 15.1., 27.1., 30.1., 31.1., 24.2., 30.3., 18.4., 19.4., 8.5., 25.5., 29.5., 2.6., 24.6., 28.6., 21.7., 29.8., 30.8., 2.9., 7.9., 23.9., 26.9., 12.11., 13.11., 4.12. "Nimipäivää vietetään ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu."...
Aale Tynni kirjoittaa Eddan jumalrunot -teoksen johdannossa mm. näin:
"Eddan maailmanselitys on poimittavissa lähinnä kolmesta runosta. Ne ovat Näkijättären ennustus, Vafthrudnirin runo ja Grimnirin runo."
"Alussa oli vain tyhjyys, valtava kita Ginnungagap. Sana merkitsee hollantilaisen tutkijan Jan de Vriesin mukaan 'maagisten voimien täyttämää alkutilaa'. Siellä syntyi Ymir-jättiläinen, maailman ensimmäinen elollinen olento."
"Ymiriä ruokki Audhumla-lehmä, kuurasta syntynyt. Kun tämä lehmä nuoleskeli kuuran peittämiä kiviä, tuli kivistä esiin Buri-niminen miespuolinen olento. Burin poika Borr nai jättiläisneidon, ja heidän lapsiaan olivat veljekset Odinn, Vili ja Ve. Näistä tulivat ensimmäiset jumalat, aasat."
Johdannossa kerrotaan, että...
ISBN-tunnukset löytyvät numerojärjestyksessä International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section. Suomalaisten kustantajien tietoja voit hakea myös ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä http://kontti.helsinki.fi:8822/atkonew/plsql/kikuju.runko.alkusivu
Sulkakynä : antologia löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Sen julkaissut Kirjallisuus- ja kirjoittajapiiri Sulkakynä on saanut tilapäisesti kustantavien kustantajatunnuksen. Sama tunnus on siis monella muullakin tilapäisesti kustantavalla. ISBN-keskuksen sivuilta http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ löytyy tietoa ISBN-tunnuksesta, sen hankkimisesta ym.
Tässä kysymyksessä teidän kannattaa olla suoraan yhteydessä veroviranomaisiin, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.vero.fi
Useimmista verokysymyksistä voi saada etukäteen sitovan tiedon siitä, millaisia veroseuraamuksia yksittäisessä asiassa aiheutuu. Tällaiset sitovat ennakkokannanotot annetaan kirjallisen hakemuksen perusteella, ja ne ovat maksullisia. Lisätietoja seuraavassa linkissä:
http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?path=5,40,372,373&domain=VERO_MAI…
guage=FIN
Kirjailija Johannes Angere on kirjoittanut kirjat Kullankylä (1969) ja Me Kullan miehet (1970). Kirjat kertovat kylästä ja kyläläisistä Neuvostoliiton ja Viron rajalla. Kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta HelMet-aineistohaulla http://www.helmet.fi/
ja ne voi tilata lainattavaksi omaan lähikirjastoon,
varaushjeet HelMet-palvelussa.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, oman valintansa mukaan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit kirjasi lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-sivustosta osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/.
Måns Gahrtonista ei löydy paljon suomenkielistä aineistoa, mutta katsopa Kysy kirjastonhoitaja- palvelun arkistosta, sillä moni muukin on kysynyt hänestä tietoa jo aikaisemmin.
Måns Gahrton -linkit löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.folkbiblioteken.fi/fi/search/search_asklibrarian.asp?operaat…+
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta, jota sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset, joista saat lisää tietoa, löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
