Nissilä-nimen juuret ovat Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Mm. Ulvilasta löytyy tieto Mats Nissilästä vuodelta 1724.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Pirjo Mikkonen: Sukunimet.
Luolien suojatit (2002) on viides ja viimeinen suomennettu osa suomalaista sukujuurta olevan, yhdysvaltalaisen kirjailijan Jean M. Untinen-Auelin kirjasarjaan Maan lapset. Muut sarjan osat ovat Luolakarhun klaani (1981), Hevosten laakso (1982), Mammutin metsästäjät (1985) ja Tasangon vaeltajat (1990). Tiettävästi kirjailijalla on työn alla sarjan kuudes osa.
Tietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta saat esim. näiltä sivuilta:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=335&cat=
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
http://www.randomhouse.com/features/auel/webroot/index.html
Erilaiset tietosana- ja sivistyssanakirjat antavat yhdenmukaisesti sanalle seuraavan selityksen: Amerikkalaisen liikemiehen P. T. Barnumin sirkuksen suurin vetonaula oli v. 1882 kuollut jättimäinen norsu, jonka nimi oli Jumbo. Koska eläin oli kömpelö ja hidas, tuli tavaksi nimittää kilpailussa viimeiseksi jäänyttä samalla nimellä.
Toinen merkityshän sanalla on 'jättimäisen suuri', esim. jumbojetti. Norsun nimelle on esitetty useita selityksiä: vanha englantilainen slangisana jumbo 'kömpelö henkilö', englannin kielessä kutsuttiin erästä afrikkalaista jumaluutta nimellä Mumbo Jumbo, Kongossa oli erään käärmelajin nimenä nzombo tai swahilin kielen sana jumbe 'päällikkö'. LÄHTEET: ///Nationalencyklopedin 10, s. 251///, ///Kaarina Turtia:...
Luteesta kertova runo on Lauri Viidan ja nimeltään Kapina. Se löytyy runokokoelmasta Betonimylläri. Marin reumatismi nimi lienee Reumatismi, tekijäksi on ehkä Aarre Saarnio. Valitettavasti sitä ei löytynyt painetusta lähteestä.
Julkaisusta Jyväskylän seminaari 1863-1937 löytyy kattavasti tietoa Säräisniemen kansakoululaitoksesta. Julkaisu löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista.
Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi uusia internetin kautta viisi kertaa, mikäli siitä ei ole varauksia. Viidennen kerran jälkeen kirjat tulee viedä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista palautettaviksi, jotta näemme, että ne ovat olemassa ja kunnossa.
Mikäli niistä ei ole varauksia, voitte lainata ne samantien uudelleen ja jälleen uusia netin kautta viisi kertaa. Kirjojen varaustilanteen voi tarkistaa HelMet-palvelusta. Mikäli kirjoista on varauksia, joudutte tekemään oman varauksen ja odottamaan palautuvaa kappaletta.
Milka on Emilian ja Ludmilan muunnos, mutta myös itsenäinen raamatullinen nimi (hepr. kuningatar). Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtevän Emilin sisarnimi ja Ludmila puolestaan slaavilainen 'kansan rakastama'.
Elviira taas on alkuaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabialaiseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Saksassa tunnetaan myös rinnakkaisnimi Alvara (Alverat, kaikkea suojeleva, ylevä)
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan 17.1 oli jo 1400-luvun pyhimyskalenterissamme varattu apotti Antoniukselle. Pyhä Antonius eli noin 250-356. Meillä häntä palvottiin keskiajalla sikojen suojelijana. Kalannin ja Mynämäen kirkoissa on muistomaalauksia. Anton on alkujaan kreikkalais-latinalainen sukunimi Antonius. Nimen merkitys on epäselvä, mutta siitä on Vilkunan mukaan monia tulkintoja. Kirjastoissa on Vilkunan teosta ja sen monia painoksia runsaasti saatavana.
Oululaisesta nuortenkirjailija Sinikka Laineesta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Sinikka Laine-Törmänen, löytyy verkosta valitettavan vähän materiaalia. Se voi johtua siitä, että hän on julkaissut nuortenkirjansa vuosina 1982-1996, eikä häneltä siis ole ilmestynyt nuortenkirjaa yli kymmeneen vuoteen. Oulun kaupunginkirjaston tuottamilta kirjailijasivuilta löytyy kuitenkin hieman tietoja:
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/laine.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/pohjoista/sinikka.htm
Teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999), toim. Ismo Loivemaa, joka on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista, löytyy esittely Sinikka Laineen tuotannosta.
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuliia on toimintakertomus, missä kerrotaan lisää myös automatiosta:
http://www.lib.hel.fi/File/393adf1f-108f-4142-bf3a-0b0525406036/toimint…
Jevgeni Jevtušenkon runoelman ”Babi Jar” on suomentanut Pentti Saaritsa. Se on mukana 1984 ilmestyneessä Runoni-kokoelmassa. Kokoelman runot olivat ilmestyneet Neuvostoliitossa vuosina 1952-1972.
Jevtušenko syntyi 18. heinäkuuta ja elää edelleen, joskaan mitään ei ole häneltä suomennettu sitten vuoden 1984.
Kyllä saa. Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus ottaa kopioita esim. kirjoista yksityiseen käyttöön Tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom)
Vuoden 1921 painosta ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiin se kyllä kuuluu, tarkemmin sanottuna SKS:n kirjaston varastoon. Lisätietoja osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/
Lehti on saatavan Varastokirjastossa Kuopiossa. Se voidaan kaukolainata teille kuluitta.
Tehkää kaukolainapyyntö tällä lomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Valitettavasti emme ole löytäneet mitään näillä tiedoilla. Tietokannoista löytyy tietoa yleensä laulun nimellä, myös sanoilla laulun nimessä. On olemassa kirja, Nukkumatin ja unijukan seikkailuja (1924)joka on Aili Somersalon kirjoittama teos. Tässäkään kirjassa ei ole tuutilaulua. Voisiko tämä laulu olla oman perheen muunnelma kansanlausta?
Stefan Einhornin kirja Aidosti kiltti on tilattu Helsingin Kaupunginkirjastoon tammikuun puolessavälissä. Aineisto toimitaan kirjastoon minkä jälkeen tapahtuu rekisteröimineN ja kirjastoituminen ( = aineistoa saatetaan lainaus-kuntoon). Nämä toimenpiteet vievät hieman aikaa.
Kirja on ilmestynyt täNä vuonna. Kirjaa voi varata heti kun löytyy nidetietoja HelMetissä riippumatta siitä ovatko niteet Espoossa, Helsingissa Kauniaisissa tai Vantaalla.
Hankintaehdotuksi voi tehdä lomakkeela joka löytyy
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Helsingin kaupunginkirjaston Hankintaohjelma on julkaistu kotiSIvuillamme:
http://www.lib.hel.fi/Page/f90f3605-f5fd-4033-9550-52c70b93fe2b.aspx
Joseph McCarthysta tai hänen politiikastaan ei ole ilmestynyt suomenkielistä kirjaa. Mutta hänestä on kirjoitettu lukuisia teoksia englanniksi, ja niitä on saatavilla Suomen yliopistokirjastoista. Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokannan verkko-osoite on http://www.helsinki.fi/helka/ , josta saatavuustiedot voi sen osalta tarvittaessa tarkistaa.
Tietoa Joseph McCarthysta löytyy suomeksi mm. seuraavista teoksista:
- Muutosten vuosisata. 6:1946-1960, WSOY, 1995
- Suuri maailmanhistoria. Osa 14: Ennen liennytystä, Koko Kansan Kirjakerho,1983
- Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen: Yhdysvaltain historia, Otava, 1991
Yllä mainitut kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta (http://www...
Napapiiri kulkee Pellon, Rovaniemen ja Sallan kuntien läpi, tarkemmin se sijaitsee leveysasteella, joka saadaan vähentämällä navan (90°) asteluvusta maan akselikallistuma (n. 23,44°). Rauhallisesti edeten Napapiiri heilahtelee pohjoisen ja etelän välillä 250 kilometrin matkaa metrin pari päivässä. Keinahdellen edestakaisin, mutta kuitenkin saavuttaen taipaleensa ääripäät 40 000 vuoden välein. Tällä hetkellä napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 15 metriä vuodessa. Ainakin näistä syistä johtuen tilastotietoja ei ole saatavissa napapiirin ehdoilla.
Lapin liiton sivuilta löydät kuitenkin erinomaisia tilastotietoja Lapista (http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/index.html).
Kun tietää napapiirin linjan, voi laskea sen pohjoispuolisten kuntien...
