Tommi
Tommi ja Tomi ovat muunnoksia Tuomaasta, joka on vanha, kristillisperäinen nimi. Tuomas on Uudessa testamentissa Jeesuksen opetuslapsi, josta käytetään myös kaksosta tarkoittavaa kreikkalaista nimeä Didymos (Joh. 11:16). Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tommi-nimi on otettu Suomen almanakkaan vuonna 1964, ja sitä vietetään apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Tomin ja Tommin kohdalla Tuomaaseen.
Tommila ja Tomminen ovat vanhoja suomalaisia sukunimiä, mistä voi päätellä, että Tommi on hyvin vanha ja Tomia perinteisempi...
Noora on eräs Ellinor-nimen muunnos ja merkitys on siten sama kuin alkuperäisen nimenkin. Molempiin nimikysymyksiin on vastattu useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Kirjoita arkiston hakusanakohtaan Noora ja etunimet, vastaavasti Sara ja etunimet, saat aiemmin annetut vastaukset
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta. Aineistoa voi etsiä esim. hakusanoilla kiintymys, kiintymyssuhdeteoria, vanhempi-lapsisuhde, varhainen vuorovaikutus. Asiasanoja voi myös yhdistää toisiinsa ja hakea useammalla termillä samanaikaisesti, esim. päihteet ja äitiys, alkoholiongelmat ja perheet, varhainen vuorovaikutus ja häiriöt jne. Omasta kirjastostamme löytyy näillä hakusanoilla etsimällä mm. teokset Holmberg, Tiina: Lapset ja vanhempien päihdeongelma (2003); Tamminen, Tuula: Olipa kerran lapsuus (2004); Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen (toim. Sinkkonen, Kalland, 2001); Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus (toim. Niemelä, Siltala, Tamminen, 2003). Viimeksi mainitusta teoksesta löytyy esim. Jari Sinkkosen artikkeli ”...
Mariana on Marianuksen sisarnimi. Molemmat ovat latinalaista alkuperää ja ovat peräisin sanasta mare eli meri. Marianan nimipäivä on ollut katkonaisesti Suomen almanakassa 1790-1907 huhtikuun 30. päivänä. Vuonna 1908 nimen korvasi Mirjam. Katkonaisuus johtui siitä, että vuosina 1797-1822 Marianan tilalla oli toisinaan vastaava miehennimi Marianus. Nimen on korvannut almanakassa toisinaan myös nimi Marianna.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti. Nimipäiväsanat: mitä nimet kertovat. Helsinki: Kirjapaja. 1994.
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja. Porvoo: WSOY, 1999.
Kalatietokannasta http://www.fishbase.org/
löytyy sellainen sana kuin Rotskjaer, joka tarkoittaa kuivatettua kalaa. http://www.fishbase.org/Glossary/Glossary.cfm?TermEnglish=Rotskjaer
Tämä voisi mahdollisesti olla joku turskan laji.
Lehti löytyy kirjastoauton kokoelmasta. Kyseisen Erä-lehden numeron voi tilata kirjaston kautta, vaikkapa soittamalla
johonkin kirjastoon tai käymällä itse kirjastossa.
Helmet-järjestelmän kautta ei voi itse tilata jonkin lehden tiettyä numeroa, vaan tarvitset virkailijan apua.
Vuosaaressa ei näytä olevan kyseistä kirjaa, mutta varaamalla Helmet-järjestelmän kautta saat kirjan jostain muusta kirjastosta. Voit valita noutopaikaksi Vuosaaren ja
hakea kirjan sieltä, jos niin haluat.Kirja on lasten-ja nuorten aineistoa, joten varausmaksuakaan ei mene.
Kappaleenvalmistusoikeus on lailla tiukasti rajattu siten, että oikeudenhaltijan lisäksi vain yksityisellä ihmisellä yksityistä käyttöä varten on yleinen kopiointioikeus.
Laissa on säädetty tiettyjä poikkeusoikeuksia eräille asetuksella määritellyille kirjastoille, mutta ne ovat kaikki ns. julkisia kirjastoja. Ainoastaan Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä omaan kokoelmaan kopio teoksesta, jota ei ostamalla voi hankkia.
Eli kuvattu toiminta on selkeästi luvatonta. Koska kyseessä kuitenkin on ns. asianomistajarikos, siitä voi nousta prosessi vain jos joku oikeudenomistaja puuttuu siihen. Jos yksityinen yritys valmistaa tällaisia kopioita omaan käyttöönsä, on kyse suunnilleen samasta kuin että yritys käyttää toiminnassaan laittomia...
Hankasalmen Kalevalaiset naiset ovat tehneet sekä CD-levyn että videon karjan kutsuhuudoista. Molempia saa kaukolainaksi Hankasalmen kirjastosta.
Perinnelipas 1 (kirja ja kasetti), SKS 1977 sisältää myös karjan kutsuntaa.
Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos on julkaissut c-kasettina Erkki Ala-Könnin keräämiä karjankutsuja. Äänitteen nimi on Karjankutsuja, laskiaishuutoja, myyntihuutoja.
Ruotsalainen nykysäveltäjä Karin Rehnqvist on hyödyntänyt vanhoja karjankutsuhuutoja tuotannossaan. Levy Sun song, jolla on ainakin yksi karjankutsulaulu (Puksånger-lockrop), löytyy Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Rehnqvistin levyllä laulava Lena Willemark esittää parikin karjankutsuhuutoa omalla levyllään Älvdalens elektriska....
Sanahaussa kannattaa käyttää suomenkielistä asiasanaa "äänikirjat", nimenomaan monikossa. Samalla kun rajaat aineiston CD-levyiksi ja kielen englanniksi kuten aikaisemminkin, niin saat täyden saaliin sekä kirjoista että kuunnelmista.
Jos haluat pelkkiä kuunnelmia, niin asiasana on "kuunnelmat". Jos et halua lainkaan kuunnelmia joukkoon, kuuluu hakulause "äänikirjat and not kuunnelmat".
HelMetissä käytetään suomenkielisiä asiasanoja kaiken aineiston kohdalla, poikkeuksena ainoastaan ruotsinkielinen aineisto, joka on asiasanoitettu ruotsiksi.
Tähän musiikkiin en löytänyt pianonuotteja. Internetistä löytyi kuitenkin kitarasointuja (Guitar chords) tästä osoitteesta: http://www.azchords.com/x/xjapan-16575/crucifymylove-166814.html
Virallisesti Suomen ensimmäisenä avointen ovien kerhona pidetään nuorisokahvilaa, joka perustettiin v. 1957 Helsingin Siltasaarenkadulle. Ilmeisesti ainakin Raisiossa oli avoin toiminta aloitettu ennen sitä. Jo v.1948 siirtyi Helsingin Nuorisotyölautakunnan alaisuuteen Mäkelänkadulla sijainnut Mäkelän kerhokeskus, jossa järjestettiin kerhotoimintaa Käpylän lapsille ja nuorille. Järjestöillä oli jo ennen kunnallista nuorisotoimea tämäntyyppisiä toimintamuotoja.
Nämä tiedot olivat teoksista Nuorisossa tulevaisuus (Juha Nieminen 1995) sekä Stadi ja sen nuoret (Kirsi Ilves 1998). Nämä kirjat ja muuta tietoa nuorisotyön historiasta löytyy runsaasti Nuorisotiedon kirjastosta. Esim. nuorisotaloja koskevaa tietoa voi selata kirjaston...
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta löytyvät seuraavat jännityskirjailijat, joiden tuotantoa on käännettty saksaksi :
Joensuu, Matti Yrjänä (6 teosta)
Kirstilä, Pentti (2 teosta)
Lehtolainen, Leena (9 teosta ja yksi novelli)
Mäki, Reijo (3 teosta)
Nykänen, Harri (5 teosta)
Pakkanen, Outi (5 teosta)
Remes, Ilkka (2 teosta)
Ropponen, Markku (1 teos)
Sariola, Mauri (2 teosta)
Soininvaara, Taavi (4 teosta)
Tabet, Sirpa (1 teos)
Tenhunen, Eeva (1 teos)
Waltari, Mika (3 dekkaria)
Yliruusi, Tauno (1 teos)
Tarkempia tietoja saa käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Karhujen elämää on mahdollista seurata Helsingin Sanomien Juha-karhua käsittelevällä sivustolla osoitteessa http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/karhu/karhu.html
Talitinttien elämää voi seurata osoitteessa http://ponttokamera.net/
Muitakin karhu- ja talitinttisivustoja varmasti löytyy, mutta kannattaa kuitenkin aloittaa näistä kahdesta.
Vantaan Tikkurilan lehtialueella näyttää olevan kaksi vuoden 2003 Viidakkorumpua. Jos haluat tarkistaa saatavuuden soita Tikkurilan lehtialueelle. Puh.nro on 8392 3977. Vanhoja lehtiä voit lukea myös netissä osoitteessa http://www.dafry.net/vrumpu/vrumpu.html
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja todetaan, että Katriina on muunnos nimestä Katarina. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että suomalaisissa lähteissä marttyyrineitsyt Katariina esiintyy ensi kerran v. 1281 ja nimi mainitaan kalentereissamme ja almanakassamme keskiajalta lähtien eri asuissa (Catherina, Catharina; Charin, Carina, Caarina). Asu Katarina on almanakassa ensi kerran v. 1859. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa todetaan edelleen, että Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ’alati puhdas’. Katariinan päivää on vietetty jo varhaiselta keskiajalta Aleksandriassa v. 307 marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi.
Mikäli haluat lisää tietoa nimestä, kirjastoissa on useita nimikirjoja, joita voit tutkia....
Tarkoittanet Myyrä kaupungissa-kirjaa.
Miler, Zdenek, Myyrä kaupungissa / kuvittanut Zdenek Miler ; kirjoittanut J. A. Novotný ; suomentanut Kirsti Siraste. 2. p. 2006. Helsinki : Tammi, 2000.
Helsingin kaupunginkirjastossa asiakkailla ASKO-tietokoneilla ja henkilökunnalla on käytettävissä artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyy myös New York Times ja artikkeleita n 1900 englanninkielistä lehdistä.
Tervetuloa tiedustelemaan tiedonhakua ja käyttämäänb ASKOkoneita.
Katso lisää
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
http://www.lib.hel.fi/asko
