Löysin seuraavat nuottikirjat, joissa on tämä kappale:
Grieg, Edvard: "Masterpieces for solo piano : 23 works"(Nuotti löytyy ainakin Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoista)
Grieg, Edvard: "Grieg : His greatest piano solos" (Viikin kirjasto)
"Dearly beloved:A treasury of wedding music processionals, recessionals, vocal solos, ceremonial and recital music" (Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto)
Näissä kaikissa nuoteissa kappaleen nimi on "Lyriske stykker, op. 65. NRO 6, Bryllupsdag på Troldhaugen".
Piki-verkkokirjastossa voi tehdä seuraavanlaisen haun:
valitse hakukriteeriksi luokka 77, täppää tiksu aineistolaji-kohtaan KIRJA. Sitten vielä valitset esim. ei lastenaineistoa (jos haluat sulkea tämän pois) ja laitat vielä tiksut TIETOKIRJALLISUUS ja TAMPEREEN KIRJASTOT kohtaan.
Tulokseksi saat Tampereen kaupunginkirjaston elokuvaluokassa olevan tietokirjallisuuden.
Tulosjoukkoa, joka on tuhansia teoksia, voi vielä tarkastella esim. pääkirjastoa erikseen. Jos haluat mukaan myös elokuva-alan lehtiä laita tiksu aineistolajikohdassa myös siihen. Rajauksia voi tehdä myös esim. vuosiluvuilla.
Ostamme kaikki suomalaisten suurten kustantajien julkaisemat elokuvateokset ja muitakin mikäli vain niistä tiedon saamme. Asiakkaiden toivomukset...
Tuoretta tietoa ja opastusta yritystä perustavalle ja hoiva-alan yrittäjälle löytyy mm. seuraavista teoksista: Holopainen: Yrityksen perustajan opas (2006), Puustinen: Avain omaan yritykseen (2006), Sairaanhoitaja yrittäjänä (2006) ja Tenhunen: Yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla (2004). Kaikkia näitä teoksia voi lainata tai varata kirjastosta. Myös esim. YritysSuomen sivuihin kannattaa tutustua: http://www.yrityssuomi.fi/liston/portal/page.lsp?r=3678&l=fi.
Opintoluotsi tietokannassa on kattavasti koulutustietoa Suomesta.
http://www.opintoluotsi.fi/
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut on medianomi.
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma…
Paikkahakemistosta löytyvät ainakin tanssipaikat, joilla on ohjelmatietoja. Suurin osa niistä on tanssilavoja.
http://tanssi.org/fi//////////////////paikkatilanne.html
Suomalaisen seuratanssin historiaa on seuraavilla sivuilla:
http://tanssi.net/fi/tausta/historia.html#kukoistus
Entisten tanssipaikkojen luettelo on pitkä:
http://tanssi.net/fi/vanhat.html
Eläketurvakeskuksen sivuilta (http://www.etk.fi/ ) voi lukea, että, että Suomen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin. Käytännön maksutoimenpiteistä todetaan, että eläkkeet ulkomaille maksetaan eläkkeensaajan valitsemaan rahalaitokseen suomalaisen rahalaitoksen välityksellä. Nämä ohjeet voi lukea kokonaisuudessaan sivulta, joka löytyy osoitteesta http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=43247 tai etusivulta linkistä
Eläkkeet/Eläkehakemus/Eläkkeen maksaminen ulkomaille.
Kaikkia eläkkeitä on haettava. Eläkehakulomakkeet löytyvät myös etusivulta kohdasta Eläkehakemus/Lomakkeet.
Työeläketurvaan liittyvien kysymysten esittäminen pitäisi onnistua osoitteessa http://www.tyoelake.fi/ask.aspx?section=39092&...
Thomas Brezina on kirjoittanut suomeksi kolmea eri sarjaa. Kaksi niistä on jännäreitä ja yksi eläimistä kertova sarja.
Eläinsarjassa Seitsemän tassua ja Penny on ilmestynyt 20 kirjaa. Uusimpiin kuuluvat Heikomman puolella, Susimetsän salaisuus, Outoja sattumia, Uusi ihastus, Salaperäinen ihailija ja Valaita ja valheita. Tulossa vuonna 2007 on Helliä tunteita. Täydellisen luettelon saat kirjaston tietokannasta.
Neljän keikka -jännärisarjaan kuuluvat osat Aaveratsastaja, Koulun kummitus, 13. lyönti, Kielletyn oven takana ja Räjähtävää suklaata.
Tiger team -sarjassa ilmestyneet kuusi kirjaa,ovat myös jännittäviä, mutta ne on suunnattu vähän nuoremmille lukijoille kuin edelliset.
Lisätietoa kirjailijasta saat Ulkomaisia nuortenkirjoja 1 -...
Käänös on Pentti Saarikosken (Otava, 1984). Aapo Junkolalta löytyy seuraava samansisältöinen suomennos: Jalkamiehiä toiset, jotkut laivamerta tai ratsujoukkoja päällä mustan maan kauneimmaksi näkevät, minä sen, jota rakastan. (Tampereen Yliopistopaino Oy, 2000)
Opetusministeriön sivuilla on tietoa yleisten kirjastojen henkilökunnan koulutuksesta ja pätevyysvaatimuksista
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi .
Kirjastonhoitajan ammattia koskevia kysymyksiä on ollut aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemmat vastaukset löytyvät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Internetistä löytyy kiinan kielen sanakirjoja. Kiinankielisiä merkkejä esittävät ainakin "Chinese character dictionary" http://www.mandarintools.com/chardict.html; "Chinese characters and culture" http://zhongwen.com/ sekä http://www.chinese-tools.com/. Hae englannin kielen sanalla ”pain”. Nämä sivustot tosin antavat useampia merkkejä ja merkkiyhdistelmiä, joten kannattaisi kysyä asiaa kiinan kielen asiantuntijalta, esim. työväenopiston kiinan kielen opettajalta.
Tuula- Liina Varis veti kesällä 2005 Kirja a & ö -ohjelman jatkoa Kesäkirja Villa Kiven pihalta, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/kirja_ao/25/?highlight=varis . Ohjelmassa kukin vieras esitteli viisi tärkeätä kirjaansa ohjelman lopuksi. Useista ohjelmista löytyy Ylen sivuilta vieläkin nämä kirjasuosikit, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/arkisto/?page=kirja_ao . Anna-Leena Härkösen suosikkeja ei valitettavasti löytynyt. Ylen kulttuurisivuilla on palautelomake, jonka kautta kannattaisi tiedustella Anna-Leena Härkösen ohjelman sisältöä, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/palaute/ .
Paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy myös kaupunginkirjaston Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ sivuilta.
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas (Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004) voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta www.helmet.fi
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa os. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Tässä muutamia sivustoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Awriter_37
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/198
http://www.nuorisokirjailijat.fi/tiainen-marja-leena.html
https://www.tammi.fi/kirjailija/marja-leena-tiainen
Marja-Leena Tiaisesta on kirjoitettu parissa kirjassa:
Matka mielikuvitukseen : lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista / toimittanut Päivi Heikkilä-Halttunen, Helsinki : Tammi, 2004
Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002 / toim. Kaarina Kolu ja Teresia Volotinen. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Lukufiilis, Virikkeitä ja Onnimanni –lehdet ovat muiden ohella...
Förare oli 1500-luvulta 1800-luvun alkuun käytetty aliupseerinarvo Ruotsin jalkaväessä. Kussakin komppaniassa oli förare, joka huolehti komppanian kuormastosta, haavoittuneista, marssireitin raivaamisesta ja majoituksesta. Tehtävät olivat vähän samanlaisia kuin myöhemmin vääpelillä (nyky-Suomen armeijassa 'yksikköupseeri'). LÄHTEET: Nationalencyclopedin,
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Asiaa käsittelee J. R. Danielson Kalmari 'teoksessaan Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18:nnella ja 19:nnellä vuosisadalla : Aleksanteri I:n aika, 1. osa, s. 106-158. Asiasta määrää keisarin armollinen manifesti 27.3. (vanhaa lukua 15.3.) 1810. Täydet palkkaedut (virkatilat mukaanlukien) luvattiin elinajaksi kaikille vakinaisessa palveluksessa olleille upseereille ja aliupseereille riippumatta siitä saivatko he uuden palkkatyön. Jos tällainen henkilö kuoli ennen 1.10.1821, saivat hänen omaisensa tai saamamiehensä kantaa palkkaedut mainittuun päivämäärään asti. Alkuperäinen manifesti rajasi lupaukset vain syntyperäisille suomalaisille, myöhemmällä lisäyksellä myös ruotsalaissyntyiset Suomen joukoissa palvelleet pääsivät niistä...
Helpoimmin löydät kiinankieliset vastineet näille sanoille kiinan kielen sanakirjoista, joita on sekä Tuusulan että Järvenpään kirjastoissa. Ne ovat pääasiassa käsikirjastokappaleita, mutta voit tulla kirjastoon tutustumaan niihin.
Kirjastoista löytyy myös erilaisia tatuointimalleja käsitteleviä kuvitettuja kirjoja, esim. "1000 tattoos" ja "500 tattoo designs". Niistäkin voi löytää vinkkejä tatuointia varten.
Kumpaakaan nimeä ei löytynyt suomalaisista nimikirjoista. Maana lienee muunnos Amandasta tai Mariasta. Reemi saattaa olla muunnos Fredrikistä. Myös Remigius-nimi löytyy Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY, 1999). Reemi voi myös olla ranskalaisen Remy-nimen suomalainen muunnos. Suomen kielen etymologinen sanakirja vuodelta 1962 antaa sanalle reemi selityksen 'pitkäsiima' (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu). Sanaa maana ei etymologisesta sanakirjastakaan löydy.
Ostrobotnia-aluetietokannasta löytyvät asiasanalla Jylhämä mm. seuraavat lehtiartikkelit:
Näin kahlittiin Oulujoen kuohut / J. Kilpeläinen (Kaleva 18.10.1958)
Jylhämä kraftverk och bostadsområde (Valokuvia ja piirroksia)/Aarne Ervi (Arkitekten 1949:11-12)
Ervin yhtenäistaideteoksella suuri arvo : Oulujoen voimalaitosalueet maailmanperintökohdeainesta / Petri Hakkarainen (Kaleva 27.11.2003).
Asiasanoilla Oulujoki ja vesivoimalat löytyvät lisäksi mm.
lehtiartikkelit Oulujoki valjaissa (Uusi kuvalehti 1953 : 3),
Oulujoen vesistön rakentaminen - sodanjälkeinen suurtyö / Mauri Kuuskoski (Rakennustekniikka 1995 : 4) sekä Voima jymisee sähkömuseossa : voimalaitokseen sijoitettuun kokoelmaan pääsee tutustumaan vain tilauksesta / Päivi Mäkinen (...
Teoksessa Hans Bahlow: German Names ei nimeä Birling valitettavasti ollut.
Internetistä Vivisimo hakuohjelmalla http://vivisimo.com/ sanoilla surname birling löytyi linkki Surname Finder,
Birling Genealogy and Family Resources
http://www.genealogytoday.com/surname/finder.mv?Surname=Birling . Maksullinen, mutta ilmeisesti mahdollisuus kokeilla ilmaiseksi muutaman päivän ajan.
Hakusanoilla meanings of surnames, esim. linkki
http://www.last-names.net/surname.asp , jossa myös mahdollisuus kokeilla hakua ilmaiseksi 14 päivää.
Sukututkimussivusto Geneanet http://www.geneanet.org/?lang=en löysi Birling haulla 127 viitettä, eri maiden henkilöihin Saksaan, Ranskaan...
Muita sukututkimussivustoja on esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kokoamissa...
