Runo on nimeltään ”Isoäiti”. Se löytyy Eeva Kilven vuoden 1996 runokokoelmasta Kiitos eilisestä (WSOY) ja hänen runoistaan julkaistusta kokoelmasta Perhonen ylittää tien: kootut runot 1972-2000 (WSOY, 2000).
Teosten saatavuuden näet alla olevasta Kempeleen ja lähikuntien kirjastojen aineistotietokannasta:
http://outikirjastot.fi/Outi?sesid=1173615789&formid=fullt&boo1=AND&dat…
Ehdotamme "luterilaisen mielivaltahengen kautta" tai "luterilaisen mielivaltaisuuden kautta". Ilmaisun tekee ymmärrettäväksi se, että Olaus Magnus vastusti uskonpuhdistusta.
Anni Polvan tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksissa ”Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 100 vuotta rakkautta”, Jyväskylä 1999 (ss. 110-116) sekä ”Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita IV”, 1987 (ss. 149-152).
Kirjailija on julkaissut muistelmateokset ”Kun olin pieni”, 1986, ”Hyvästi lapsuus”, 1987, ”Antaa soittaa”, 1988 sekä ”Elettiin kotirintamalla..;lehtiä päiväkirjastani”, 1995
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista näkee osoitteesta www.helmet.fi.
Tangon historiaa ja perustietoa löytyy Internetistä Google-haulla kun hakee sanoilla: tango historia.
Artikkelin nimi: "Lyhyesti tangon historiasta ja sen vaikutuksesta tanssin olemukseen." Artikkelin lopussa olevasta linkistä pääsee muihinkin tangoa käsitteleviin sivuihin.
Kirjoja, jotka käsittelevät tangoa:
"Tango!: the dance, the song, the story" toimittanut Simon Collier, London ; 1997.
Åhlen, Carl-Gunnar: "Det mesta om tango". Stockholm ; 1984.
Moore, Alex: "Ballroom dancing: with diagrams of the quickstep, waltz, foxtrot, tango etc." London ; 2002. Tässä teoksessa on myös tanssien askelkuvioita.
Kyllä löytyy, esimerkiksi Virve Rosti on levyttänyt Jokke Seppälän kappaleita. Etsimiäsi cd-levyjä voi hakea esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta: www.helmet.fi Kannattaa valita kohta SANAHAKU (kirjoitetaan Jokke Seppälä)ja AINEISTOLAJI (valitaan cd-levy). Tulokseksi saa melko monta cd-levyä, joissa Jokke Seppälä on ollut vaikuttamassa. Kajaanin kirjaston sivuilta ei löytynyt näitä cd-levyjä, mutta jos haluaa kaukolainaksi jonkun, voi kirjastonhoitajan kanssa tehdä kaukolainapyynnön.
Muoto suomenkielisessä kalenterissa on Kasperi. Aikaisemmin se on esiintynyt muodoissa Caspar, Casper ja Kasper, 1740-luvulla myös englantilaisperäisenä Jasper ja Jesper.
Kansankielisiä muunnelmia ovat olleet Kaspe, Kaspo, Kasse, Kassu , Kape ja Kapu. Vieraissa kielissä saman nimen muunnelmia ovat (ylla mainittujen lisäksi) mm. Gaspard (ranska), Gaspar (espanja, portugal), Gasparo/Gaspare (italia). Nimen alkuperäinen merkitys ei ole aivan selvä. Yleensä se selitetään persialaisperäiseksi ja käännetään ’aarteenvartijaksi’ tai ’aarteenkantajaksi’. Tämä selittyy siitä, että 500-luvulla syntyneen legendan mukaan Itämaan tietäjät, jotka Uuden testamentin mukaan (Matt. 2:1-12) tulivat kunnioittamaan Jeesus-lasta, olivat nimiltään Caspar,...
Kysymyksesi voi käsittää monella tavalla. Suosittua kirjaa, johon on pitkä varausjono voi joskus joutua odottamaan melko pitkään. Mitä nopeammin teet varauksen, sen aikaisemmin saat teoksen. Ehkä tarkoitat miksi uutuuskirja saapuu kirjastoon hitaammin kuin kirjakauppaan? Se johtuu siitä, että kirjan saattaminen lainauskuntoon on melko monivaiheinen prosessi. Oman lähikirjastosi henkilökunta kertoo varmaan mielellään lisää.
Valitettavasti kysymääsi Tiibetin kiinan kielen sanakirjaa ei käytettävissä olevilla hakuvälineillä löytynyt. Kiinahan ei ole kielellisesti mitenkään yhtenäinen alue. Virallisen kielen yleiskielen eli mandariinikiinan lisäksi maassa puhutaan yli kahtasataa paikallista kieltä, samoin Tiibetissä tiibetin kielen ohella eri kiinalaisia kieliä.
Lisätietoa : http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kieli
http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=CN
Kiinan yleiskielen sanakirjoja löytyy kyllä pääkaupungin yleisistä kirjastoista useitakin.
http://www.helmet.fi (Valitse sanahaku ja hakusanoiksi kiinan kieli ja sanakirjat)
Kyseessä on Johannes Linnakosken kirjoittama runo Kultaiset vuodet, joka alkaa seuraavasti; Oli varhainen kevätaamu, kun äitini käteen nojaten astuin kotini ovesta ulos.
Vanhan Valamon luostarista ja vain sen puutarhasta kertovaa kirjaa ei löytynyt. Kannattaa ehkä katsella myös sellaisia teoksia, joissa on kuvia tai valokuvia luostareista, niissähän voisi olla kuvia myös puutarhasta! Näitä saa ainakin kaukolainaamalla, osa kirjoista kertoo vanhasta Valamon luostarista: 1.Luostari Jäämeren rannalla Petsamon luostarin historiaa, Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 2. Kristuksen kirkastumisen luostari Uusi Valamo 1940-1990 , Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 3. Hamnö keskiaikainen luostarimiljöö ulkosaaristossa Gustavsson, Kenneth [Mariehamn] Ålands landskapsstyrelse, Arkeologiska sektionen vid Museibyrån 1998. Sekä 4. Lapsuuteni vanha Valamo....
Tämä opinnäyte löytyy Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kirjaston kokoelmasta. Saat sen sieltä kaukolainaan lähimmän kirjastosi kautta. Kaukopalvelupyynnön voi jättää tästä linkistä:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
http://www.lut.fi/fi/kirjasto/index.html
1950 painetun Shakespearen Koottujen mukaan Puckin repliikki on viidennen näytöksen lyhyen toisen kohtauksen lopussa ja kuuluu kokonaisuudessaan Cajanderin suomentamana näin:
Puck: " Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks' suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiset näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, -
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Aiheisiisi löytyy useita sopivia kirjoja.
Kristinusko keskiajalla:
Kristinuskon historia 2000 (osa 1) : alkukirkosta renessanssiin
Martti Luther:
Roland Bainton: Tässä season : Martti Lutherin elämä
Peter Manns: Martti Luther
Martin Marty: Martti Luther
Maailmanuskonnot:
Markus Hattstein: Maailman suuret uskonnot
Michael Keene: Maailman suuret uskonnot
Buddhalaisuus:
Kulananda: Buddhalaisuuden periaatteet
John Snelling: Buddhalaisuus
Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille ei ole julkaistu juuri ollenkaan omaa kirjallisuutta suomen kielellä. Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston kokoelmista löytyy: Juttuja ja tuttuja: Suomea toisena kielenä
seitsemäsluokkalaisille sekä Yhteistä ja omaa: Suomea toisena kielenä kahdeksasluokkalaisille. Kirjat sisältävät lyhyitä tarinoita sanastoineen. Satuja ystävältä-teoksessa saduista on sekä vieras- että suomenkielinen versio. Aika hyvää kielitaitoa vaatii Syvän tuulen teillä: monikulttuurisen kirjallisuuden antologia. Selkokirjojen valikoima alkaa olla sen verran runsas, että niistä varmasti löytyy maahanmuuttajanuorillekin sopivia. Somalian- ja vietnaminkielistä kirjallisuutta löytyy Oulun kaupunginkirjastosta jonkin verran...
Se on Johannes Linnankosken runo, joka löytyy ainakin seuraavista lukukirjoista:
Haavio, Martti
Iloinen lukukirja
1948, 1957
Haavio, Martti
Kultainen lukukirja
1957
Kannattaa lähteä etsimään tietoa tapakulttuuria ja etikettiä käsittelevistä kirjoista. Etikettikirjoissa käydään yleensä läpi myös kohteena olevan maan ja kulttuurin palvelukulttuuria. Näitä kirjoja Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy runsaasti, erityisesti englanniksi. Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
-Charlotte Rosen Svensson: "Culture shock! Sweden: a survival guide to customs and etiquette" (Marshall Cavendish, 2006)
-Charlotte J.DeWitt: "Sweden" (Kuperard, 2004)
-Elizabeth Su-Dale: "Culture shock! Norway" (Kuperard, 1995)
-Linda March: "Norway" (Kuperard, 2006)
-Morten Strange: "Culture shock! Denmark" (Marshall Cavendish, 2006)
-Mark Salmon: "Denmark" (Kuperard, 2006)
-Deborah Swallow: "Culture shock! Finland" (...
Täällä näkövammaispuolella tutuin koiran palvelusmuoto on opaskoira. Pekka Korri Opaskoirakoulusta kertoi, että opaskoiran sukupuolella ei ole väliä, mutta kaikki Opaskoirakoulusta käyttöön tulevat opaskoirat leikataan.
Löysin Helmetistä joitakin kirjoja, joista voisi löytyä tietoa aiheestasi:
"Savitauluista satelliitteihin", toimittanut Aimo Ruusunen.
Tämä kirja löytyy ainakin Pasilan , Kallion ja Töölön kirjastoista luokassa 384.09.
Korhonen, Mikko: "Kielen synty" luokassa 850 esim. Pasilan, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Sassoon, Rosemary: "Signs, symbols and icons: pre-history to computer age". Kirjaa on vain Keski-Espoon kirjastossa.
Myös Internetissä löytyy tietoa viestinnän historiasta osoitteessa: www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/johdatus…
Kannattaa etsiä käsiin lähimmästä kirjastosta esim. seuraava kirja ja etsiä siitä sukunimen esiintymisestä tarkempaa tietoa:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimet
Otava 2000
Sukunimien Tarvainen ja Tarvonen kohdalla ym. kirjoittaja kertoo mm. seuraavaa:
Sukunimet Tarvonen ja Tarvainen voivat pohjautua sanoihin Tarvas ja Tarvo, jotka liittyvät puolestaan hirvieläinten pyynti- ja oleskelupaikkoihin. (lähteenä Vilkuna, Kustaa:Muinaisrunojemme Tarvas,Kalevalaseuran vsk 19.)
Tarvas-sana on paikoin myös tarkoittanut isokokoista, tanakkaa ja leveäharteista miestä.
Väestörekisterin nimipalvelusta voi etsiä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta....
