Löydät kaikki Netta Muskettilta suomeksi ilmestyneet teokset Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta: https://finna.fi
Kirjoita hakusanaksi kirjailijan nimi muodossa: Muskett, Netta ja valitse hakutyypiksi tekijä. Näin saat listauksen Muskettin Suomessa ilmestyneistä teoksista.
Voit hakea kirjailijan teoksia myös paikallisten kirjastojen tietokannoista. Haku Raision kaupunginkirjastosta: http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=find2&sesid=1185015382&ulang=fin ja Turun kaupunginkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=…
Kun haet tietokannoista tekijän nimellä, kirjoitetaan nimi muodossa: Muskett, Netta. Muista pilkku sukunimen jälkeen!
Tarkoitatte varmaankin "Valkyyria"-oopperan 3. näytöksen johdantoa, joka tunnetaan yleisesti nimellä "Valkyyrien ratsastus" tai "Valkyyrioiden ratsastus". Johdanto ja sen teema ovat tulleet tutuksi monesta elokuvasta - tunnetuimpana ehkä Coppolan "Ilmestyskirja nytin" helikopterikohtaus.
"Valkyyrien ratsastuksesta" on olemassa urkusovituksia, mutta niiden nuotteja emme löytäneet. Pianosovituksia löysimme sen sijaan useita, ne löytyvät osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=Walk%FCre%2C+WW…
Listan loppupään sovitukset ovat todennäköisesti parempia kuin alkupään "Classic Film"-versiot, jotka ovat tarkoitettu aloitteleville pianisteille.
Opperan kokonainen partituurikin on saatavilla Helmet-kirjastosta. Niiden...
Rose-Marie (Rosemarie) on ranskalainen/saksalainen nimi, joka tulee sanoista rose, joka tarkoittaa ruusua tai hevosta/ratsua, ja Marie (Maria). Maria-nimen alkuperä on epäselvä; tutkijoiden arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär, herratar ja katkera (heprealaisesta Mirjam-nimestä). Nimi tuli suosituksi silloin, kun kukkien nimet tulivat käyttöön, joten se saattaa olla peräisin sanasta rosmariini (lat. rosmarinus), joka tarkoittaa meren kastetta. Englannissa käytetään nimeä Rosemary. Suomalainen muoto on Roosa-Maria.
Tunnettuja Rose-Marie -nimisiä henkilöitä ovat:
Rose-Marie Precht, suomalainen näyttelijä
Rosemarie Schuder, saksalainen kirjailija
Rosemarie Trockel, saksalainen taiteilija
Rosemarie Wetzel, malli
Lähteet:
Anne Saarikalle...
Asuntoauton pysäköinnistä ja parkkisakoista tiedetään Liikenneturvassa, katso www.liikenneturva.fi. Liikkenneturvan kotisivulla on välilehti nimeltä Kysyttyä, jossa on lomake kysymyksen esittämistä varten. Heiltä on kysytty samantyyppinen kysymys pysäköinnistä. Liikenneturvasta vastattiin, että tieliikennelaissa määrätään, että pysäköinti on kiellettyä pysäköintipaikan vieressä tai merkityllä pysäköintipaikalla niin, että ajoneuvo ja osittain merkityn paikan ulkopuolelle. Jos maksullisella parkkialueella pysäköi auton osittainkin kahteen ruutuun, on maksettava kahden ruudun "vuokra".
Tieliikennelaki löytyy osoitteesta www.finlex.fi säädösmuutosten hakemistosta, säädöksen numero on 267/1981.
Liikenneturvan sivuilla todetaan, että lipuke laitetaan itselle talteen. Jos käy niin hassusti, että valvoja laputtaa pyörän, niin virhemaksusta valitettaessa lipuke liitetään valitukseen ja näin asia saadaan oikaistua.
Pysäköintikiekkoahan moottoripyörissä ei tarvitse käyttää.
Lähde: Liikenneturva
http://www.liikenneturva.fi/fi/kysyttya/moottoripyoraily.php?we_objectI…
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta ”angul”, kärki, piikki. Suomessa nimi sai kantajia erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Meillä sen leviämiseen on saattanut vaikuttaa samantapaisuus eräisiin muihin nimiin (esim. Henna). Lisäksi sitä voidaan pitää Ennatan (Ennatha oli Palestiinan Kesareassa 200-luvulla elänyt marttyyrineitsyt) lyhentymänä. Virossa taas on viitattu viron sanaan ”enn”, hellä, lempeä.
Lähteenä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Evilla saattaisi olla muodostunut Eveliina-nimestä. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, Otava, 2005, kerrotaan Eveliinasta näin: Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen...
Sweet Valley High -sarjasta on tehty kysymyksiä Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalveluun ennemminkin. Voit etsiä kysymykset etätietopalvelun arkistosta esimerkiksi sanalla sweet. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja on tiedustellut sarjan suomalaiselta kustantajalta Otavalta jatko-osien suomentamisesta. Kopioin vastauksen tähän:
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääsee moniin suomen- ja muunkielisiin artikkelitietokantoihin, joista löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston Internetsivuilta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ tietokantojen kohdalta.
Kattavin aikakauslehtivalikoima on Pasilan kirjastossa. Siellä lehdet ovat myös aina saatavilla, koska niitä ei lainata. Lehdet varastoidaan vuosikertoina, ja ne saa pyydettäessä heti varastosta.
Elävä kirjasto toteutettiin ensimmäisen kerran Suomessa Helsingin Maailma kylässä-festivaaleilla vuonna 2006. Tapahtuman järjesti Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin "Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia" (KEKS) -kampanja yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa. Tapahtuma järjestettiin myöhemmin samana vuonna eduskunnassa ja jälleen tänä vuonna Maailma kylässä-festivaaleilla.
Elävä kirjasto on pohjoismaisten nuorten kehittämä idea, jota kokeiltiin ensimmäisen kerran Tanskassa vuoden 2000 Roskilden festivaaleilla.
Keskeisin lähdeteos elävästä kirjastosta on Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema "Elävä kirjasto - järjestäjän käsikirja", joka ilmestyi vuonna 2005 kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Kirja on maksutta ladattavissa...
Roald on norjalainen pojan nimi, joka merkitsee 'tunnettua hallitsijaa'. Nimen juurena on muoto 'hróthr valdr'.
Norjassa Roaldin nimipäivä on elokuun 27. päivä, mutta suomalaisesta kalenterista nimeä ei löydy.
Jos norjalainen nimipäivä ei kelpaa, kannattaa hyödyntää Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimipäivättömien nimipäivien ohjeistusta:
"1. Almanakasta tai etunimikirjoista voi etsiä nimen, joka on saman kantanimen eri muunnos.
2. Kannattaa katsoa, mitä nimiä on Suomen ruotsinkielisessä almanakassa.
3. On monia nimiä, joita ei voi johtaa vanhoista pyhimysnimistä tai muista almanakkaan merkityistä. Silloin voi etsiä äänteellisesti tai sisällöltään samantapaisen nimen, jolle on varattu oma päivä.
4. Useimmilla suomalaisilla on kaksi...
Helsingin kaupunginarkistossa, www.hel2.fi/Tietokeskus, on osoiterekisteri, johon on tallennettu helsinkiläisten osoitteet vuodesta 1907 lähtien. Rekisterissä on sukunimen mukainen hakemisto, joten Amandan osoitteet Helsingissä selviävät todennäköisesti siitä. Ammattihakemistoista, puhelinluetteloista ja osoitekalentereista saattaa myös olla apua.
Lapualla apteekkarina toiminut John Wahander mainitaan Finlands apotekare -matrikkelissa vuodelta 1895. Hänen vaimonsa nimi on Aina Lovisa Holmlund. Suomen sukututkimusseuran HISKI-tietokannasta, www.genealogia.fi, he löytyvät Lapuan seurakunnasta. Matrikkeleita on parasta hakea Kansallisarkistosta tai Suomen sukututkimusseuran kirjastosta. Lääkintöhalituksen myöntämät apteekkiluvut on...
Oliotietokannoista kertovia teoksia löytynee parhaiten tieteellisistä kirjastoista. Tutkimusaiheen tarkempi rajaaminen on myös välttämätöntä, muuten hakutulos ei ole kovin relevantti.
Aloita työn ja tiedonhaun rajaus esim. selaamalla mitä hakusanoilla "object-oriented databases" löytyy Teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta, osoite on lib.tkk.fi tai Tampereen teknillisen yliopiston Nelliportaalista, osoitteesta www.nelliportaali.fi. Kokeile myös www.worldcat.org -tietokantaa.
Kyseessä on novelli nimeltä "Pöytä on pöytä". Se sisältyy sveitsiläisen Peter Bichselin kirjaan " Lastentarinoita"
Tosin tuolia hän kutsui herätyskelloksi.
"Kuumetta, kipinää ja rumpusooloja" on Jordan Sonnenblickin esikoisteos, joka ilmestyi Yhdysvalloissa alunperin vuonna 2004. Sen jälkeen Sonnenblickiltä on ilmestynyt toinenkin nuortenkirja "Notes from the Midnight Driver", jota ei ole kuitenkaan suomennettu. Syksyllä 2007 kirjailijalta on tulossa jo kolmas nuortenkirja "Zen And The Art Of Faking It". Tämäkään ei ole näillä näkymin ilmestymässä suomeksi.
Linkki:
http://www.jordansonnenblick.com/
Melissa (Melisa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Nykyään Melissaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Miko (Mico) on Mikaelin kutsumamuoto.
Manuel on useissa kielissä Immanuelin ja Emanuelin lyhentymä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri nimipäiväkirja, WSOY 1999
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on tekeillä 20-osainen ja noin 20 000-sivuinen Suomen murteiden sanakirja, jossa on yhteensä 300 000 – 350 000 sanaa, ja joka käsittää kansanmurteiden koko sanaston. Valmiina on vasta seitsemän osaa. Siellä on myös Suomen murteiden sana-arkisto.
http://www.kotus.fi/
Erikseen on julkaistu pieniä eri murteiden sanastoja : esimerkiksi Turun ja Oulun murteiden sanakirjat, joita on saatavilla HelMet-kirjastoissa :
Wiik, Kalevi, Jottan tarttis tehrä : Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY : 1999
Ukkola, Jukka, Ookko nä : Helsinki : WSOY : 2000
Internetissä on julkaistu lähinnä huvittavia sivuja, joilla on jonkin verran murteiden sanastoa tai, joilla kirjakielisen tekstin voi kääntää jollekin murteelle. Ne ovat...
Roseniuksen runo, joka ilmestyi ensi kerran Pietisten-lehden vuoden 1849 numerossa 1, on suomennettu 1800-luvulla ainakin kahdesti, ensinnäkin
kokoelmassa Hengellisiä Wirsiä 2. - 1870 (numero 9)
ja
lehdessä Hengellinen Sanan-Saattaja 1870, vihkoissa 27-28 (laulu 23)
Toinen suomennos esiintyy evankelisen herätysliikkeen laulukirjan Siionin kannel vuoden 1892 laitoksessa numerolla 183 ("Metsässä niin synkässä", kaikki alkuteoksen 28 säkeistöä).
Valitettavasti ulottuvillani ei ole Siionin kanteleen vuoden 1923 laitosta eikä saman herätysliikkeen piirissä julkaistua Nuori Siion -laulukirjaa, joten en pysty sanomaan mitään laulun myöhemmistä vaiheista evankelisissa laulukokoelmissa. Vuoden 1961 Siionin kanteleessa sitä ei enää ole. Tietysti...
