Vaihtoautojen hintoja vuosikymmenien takaa on melkoisen mahdoton selvittää. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna esimerkiksi 1960- ja 1970-luvun Helsingin sanomat, joista voisit tulla selaamaan mahdollisia vaihtoautoilmoituksia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk vuoden 1973 lehtien mukaan (Tuulilasi 12/1973, Tekniikan maailma 4/1973). Suomen Kuvalehdessä 13-14/1966 olleen Autonova Oy:n mainoksen mukaan Fiat 600 ohjehinta oli 5 100 mk.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican mukaan vuonna 1963 ilmestynyt Muumipapan urotyöt on (suom. Leila Järvinen) käännetty teoksesta Muminpappans bravader(1950). Samoin kaikki myöhemmätkin painokset perustavat varhaisempaan laitokseen.
Samassa tietokannassa todetaan, että vuonna 1968 julkaistu Muminpappans memoarer on ilmestynyt vuonna 1950 nimellä Muminpappans bravader.
https://finna.fi
Teokset kuitenkin poikkeavat toisistaan: esimerkiksi Mumipappans memoarer alkaa prologilla jota ei aiemmassa teoksessa ole. Myös tekstiä ja typografiaa on muutettu.
Itkuvirsiperinteestä löytyy runsaasti tietoa. Uusimpia tutkimuksia on Anna-Liisa TENHUSEN väitöskirja Itkuvirren kolme elämää, 2006. Kirjassa on myös esitelty itkijöitä, kuten Matjoi Plattonen ja Martta Kuikka.
Aino RÄTY-HÄMÄLÄISEN Raja-Karjalan kunnailta -kirjassa vuodelta 2002 on itkuvirsiperinteestä artikkelissa Mielikuvituksen hurjat laukat, s.77-100. Hyviä lähteitä aiheesta ovat myös:
RUNON ja rajan teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
KONKKA, Unelma: Ikuinen ikävä : karjalaiset riitti-itkut, 1985.
Martta Kuikasta on tehty dokumenttielokuva:
AITO itkijä - Martta Kuikka [Videotallenne], 2001.
Seuraavat CD-levyt löytyvät kirjastosta:
ECHOS de Finlande, 2003. - sisältää mm. Martta Kuikan esityksiä.
ITKUJA Karjalasta, Inkeristä,...
Aleksandraa on kysytty aiemminkin, joten vastaus löytyy myös arkistostamme:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aleksandra (ruots. Alexandra) on Aleksanterin sisarnimi. Kreikkalainen Aleksandros tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa. Aleksandra on siis puolustajatar, suojelijatar. Kirkollinen perinne tuntee kuusi Aleksandra-marttyria 200- ja 300-luvuilta. Aleksandra on ollut suomalaisessa almanakassa aiemmin eri päivinä: 3.5. Venäjän keisarinna Aleksandra Fedorovnan nimipäivänä, 5.5. ja 6.5. ja 17.10. vuoteen 1928 saakka. Aleksandraa on käytetty lähinnä ortodoksisissa maissa ja on Venäjälläkin suosittu. Lyhyempi Sandra, Santra on saanut oman nimipäivän 11.9.
Olga on tiettävästi venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä...
Kyseessä on Bossen ja Robertin kappale "Kalastajan blues" 60-luvulta. Löytyy ainakin CD:ltä Anki, Bosse ja Robert: 20 suosikkia : Nellyn palmikko (julkaistu 1996).
Elmo on annettu ensimmäisen kerran etunimeksi Suomessa vuonna 1888. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929.
Saksassa nimen merkitys on "kaikkialla kuuluisa". Lisäksi 300-luvun alussa kuolleesta marttyyripiispa Erasmuksesta (kreik. rakastettava, kaivattu) käytetään myös nimitystä Pyhä Elmo. Legendan mukaan Erasmus säästyi hengissä rajusta ukkosmyrskystä ja sen vuoksi hän on erityisesti merimiesten suojelupyhimys: he huutavat apuun Pyhää Elmoa joutuessaan kiipeilemään mastoissa myrskyn aikana. Pyhän Elmon tuleksi kutsuttu sääilmiö (terävissä kärjissä, esim. purjelaivan mastojen tai nykyään radio- ja kännykkämastojen huipussa esiintyvä sähköpurkaus, ns. koronapurkaus) nähtiin vastaukseksi rukouksiin.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat...
Helmet-tietokannasta löytyy pari suomenkielistä osumaa. Mene sanahakuun ja kirjoita Hamsun Pan ja valitse kieleksi suomi. Näet että Pasilan kirjavarastosta löytyy kaksi vanhaa laitosta suomen kielellä: 1.4 HAMSUN: Pan. Voit soittaa varastoon virka-aikana 09-31085230 ja hakea teoksen itse Pasilasta tai tehdä varauksen osoitteessa www.helmet.fi.
Samasta teoksesta on kysytty kirjastonhoitajalta aivan äskettäin, silloin tosin sen suomennoksesta. Silloin kysymykseen vastattiin näin:
Christopher Paolinin Perillinen-trilogiasta on toistaiseksi ilmestynyt suomeksi vain kaksi ensimmäistä osaa, Eragon ja Esikoinen. Ne on kustantanut helsinkiläinen Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tutkin asiaa Tammen internetsivuilta, mutta sieltä ei löytynyt mainintaa kolmannen osan mahdollisesta ilmestymisajasta. Myöskään uusimmassa Tammenlehti-julkaisussa, joka sisältää ennakkotiedot piakkoin ilmestymässä olevista kirjoista, ei ollut tietoa asiasta. Kirjasarjojen kääntämiseen voi monista syistä tulla viivästyksiä, ja joskus kustantaja saattaa lopettaakin jonkin sarjan julkaisemisen kesken. Siitä tuskin...
Hei! Ainakaan kustantajan nettisivulla ei ollut tietoa mahdollisesta jatko-osasta Koiratytöt-sarjaan. Uusin osa no 7 eli Jesse hoivakoira on ilmoitettu ilmestyväksi heinäkuussa.
Suomenkieliset sanat Bruno Jubelskyn säveltämään Nalle Puhin sadelauluun on tehnyt Reino Helismaa. Alkuperäisteksti Erik Olsoni ja Brita af Geijerstam.
Lähde: Suuri toivelaulukirja 10, Porvoo, 1996.
Suomeksi A.A. Milnen teoksen Nalle Puh Rakentaa talon ovat suomentaneet esimerkiksi Annikki Saarikivi (1949)ja Kersti Juva (1977). Kersti Juvan suomentaman kirjan runot on riimitellyt Panu Pekkanen.
Vertaamalla kirjojen ja Helismaan tekstiä huomaa niissä suurta yhtäläisyyttä. Helismaan tekstissä sataa vettä, mutta varpaat palelevat molemmissa.
PS. Kirjassa Nalle Puhin suosituimmat kertomukset, 2002, on kyseinen runo saanut nimekseen Ulkoilmalaulu.
Askolan kirjaston kotisivuilla todetaan seuraavasti: "Asiakas voi palauttaa Askolan kirjastoihin myös muualta lainaamansa aineiston. Muiden Porsse-kirjastojen (siis myös Porvoon) palautuksista peritään 1 €/1-5 kpl erä. Kuljetusmaksu lisätään tarvittaessa asiakkaan velkasaldoon."
http://www.askola.fi/maksut_2007.pdf
Monninkylän kirjaston aukioloajat kesällä:
Maanantai klo 10 - 15
Tiistai klo 13 - 19
Keskiviikkoisin suljettu 6.6.-8.8.07
Torstai klo 13 - 19
Perjantai klo 10 – 15
http://www.askola.fi/kirjasto.htm
Kuvauksen perusteella kuulostaisi, että kysymyksessä olisi Charles Dickensin Loistava tulevaisuus. Siinä päähenkilönä on orpopoika Philip Pirrip, joka asuu ilkeän sisarensa luona. Myöhemmin varakas vanha neiti kutsuu hänet viihdyttämään itseään ja kasvattitytärtään. Myöhemmin hän muuttaa Lontooseen asumaan.
Kyseessä on torpedovene S-2, joka upposi 4. lokakuuta 1925 Pohjanlahdella. Alus valmistui vuonna 1900. Lisää tietoa onnettomuudesta on kirjassa Torpedovene S-2:n muisto (Otava 1925).
Kyseessä on Suomen vuoden 2005 kahden euron erikoiskolikko, jolla juhlistetaan YK:n 60-vuotispäivää ja Suomen 50 vuotta kestänyttä YK-jäsenyyttä. Kolikkoa on lyöty 2 000 000 kappaletta. Lisätietoa rahasta löytyy sivuilta:
http://www.mint.fi/fi/tiedotteet/1340/
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
Huuto.netissä kolikoita on kaupan, hintapyynnöt vaihtelevat 2-4 euroon. Yhtään tarjouksia niistä ei ollut tehty. Kolikko on melko uusi ja sitä on laskettu liikkeelle aika suuri määrä, joten voi olla, ettei sillä ole vielä ainakaan paljon nimellisarvoaan suurempaa arvoa.
Halutessasi voit ottaa yhteyttää Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen (yhteystiedot http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm ), heiltä voisi...
Hyvinkään kirjastosta löytyvät nämä Thomas Brezinan kirjat. Mikäli sinulla on tunnukset netistä varaamista varten, voit tehdä varaukset siellä. Muussa tapauksessa kannattaa mennä kirjastoon, sieltä löytyy monta listallasi olevaa kirjaa hyllysta.
Sinikka ja Tiina Nopolan seuraava Risto Räppääjä -kirja Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö ilmestyy sen kustantajan Tammen tietojen mukaan heinäkuun lopussa 2007. Tarkkaa aikaa sille, milloin se on saatavissa kirjastoista, ei voi määritellä. Voit seurata kirjojen saatavuutta HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Suomen kielelle kyseistä kirjaa (Landau, Edmund: Handbuch der Lehre von der Verteilung der Primzahlen) ei ole käännetty. Sitä ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica-tietokanta) eikä yliopistokirjastojen tietokannoista.
Myöskään pohjoismaisten tieteellisten kirjastojen hauissa ei löydy tietoa kirjan englanninkielisestä versiosta. Kirjaa ei tunne englanninkielisenä liioin Brittish Library eikä Kongressin kirjaston tietokanta (USA).
Åbo Akademin kirjastossa on yhdeksänosainen teos nimeltä Edmund Landau : collected works. Kirjastosta kerrottiin, että kirjoihin on koottu Landaun kirjoittamia artikkeleita eri kielillä. Tässäkään teoksessa ei Landaun englannin kielelle käännettyjen kirjojen listasta löydy kyseistä teosta.
Amazon.com -...
Vallassa olivat asteekit, joiden 1300- ja 1400-luvuilla luodun Meksikonlahdelta Tyynellemerelle ulottuvan valtakunnan pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi nykyisen Mexico Cityn paikalla. Asteekkeihin kuului nykyisen käsityksen mukaan itse asiassa useampia kansoja, joista keskeisimmästä ja valloitushaluisimmasta käytettiin nimeä tai he kutsuivat itseään nimellä mexica, mexicatl tai mechica, josta nykyinen Meksikon valtion nimi on saanut alkunsa. Misteekit oli yksi alueen intiaanikansoista, joka joutui asteekkien ylivallan alle jonkin verran ennen espanjalaisten saapumista.
Lisää tietoa:
Valtonen Pekka : Latinalaisen Amerikan historia. Gaudeamus. 2001.
Soustelle, Jacques : Sellaista oli atsteekkien elämä espanjalaisvalloituksen aattona. WSOY....
Olemme miettineet asiaa kuumeisesti, mutta emme ole saaneet varmaa tietoa mainoksesta. Ehdotuksia on kuitenkin tullut paljon.
Villiin länteen sijoittuvia mainoksia on ollut suhteellisen paljon, tunnetuimpina Tupla-patukan kokonainen mainossarja ja Koffin "Big Hat Joe". Nämä ovat kuitenkin 80- ja 90-luvuilta, eikä niissä sanota "One more for the road". Näitä voit muuten katsella MTV3n ylläpitämässä "Kaikkien aikojen parhaat sekunnit"-sivustossa osoitteessa: http://www.mtv3.fi/parhaatsekunnit/
Eniten ehdotuksia sai Taffelin sipsimainos, jossa janoinen lehmipoika ei tilaakaan saluunassa juotavaa, vaan perunalastuja. Mainintoja saivat myös Camelbootsien ja tietenkin Malboron mainokset. Muistikuvien mukaan aikoinaan oli olemassa jopa...
