Tarkoitatte varmaan ao. teosta, josta oli ennakkotieto Fennica -luettelossa https://finna.fi
Tekijä(t): Kuisma, Markku, ennakkotieto.
Nimeke: Suomen taloushistoria 1000-2000.
Julkaistu: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2009
ISBN: 978-952-234-004-7 (sid.)(KV)
Kustantajan nettisivulla http://www.siltalakustannus.fi/uutuudet
sanotaan että teos ilmestyy helmikuussa. Teos ei liene vielä ilmestynyt.
Jos kirjastokortin tiedot ovat vanhentuneet ts. kortti ei ole enää voimassa, asiakas voi saada uuden kortin lähimmästä kirjastosta. Korttia uusittaessa on henkilöllisyystodistus oltava mukana.Uusi kortti maksaa 3 €.
HelMet-kirjastoista lähetettävien ilmoitusten lähetystavan voit itse käydä muuttamassa www.helmet.fi -sivuilla tai voit pyytää virkailijaa vaihtamaan lähetystavan käydessäsi kirjastossa tai soittamalla kirjastoon.
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta painiketta Muuta yhteystietojasi. Valitse Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni postitse.
Valitettavasti sähköpostitse tulevia tiedotteita ei voi erikseen valita. Jos et halua eräpäivätiedotteita sähköpostiisi ja valitset ilmoitusten lähetystavaksi postin, niin tällöin myös varausilmoitus ja ensimmäinen myöhästymismuistutus lähetetään postitse.
Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään käyttösääntöjen mukaisesti ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus...
Kotipaikkakuntasi kirjastosta löytyi kaksi nokkahuiluopasta:
Paulin-Hämäläinen, Päivi : Pieni puhaltaja. WSOY, 2003
Cederlöf, Egil : Me soitamme nokkahuilua [Alttohuilukoulu]. Fazer, 1981
Muista Pirkanmaan kirjastoista - varsinkin Tampereen kaupunginkirjastosta - löytyy lukuisia muita oppaita. Löydät ne Piki-verkkokirjastosta käyttämällä asiasanoja nokkahuilu ja soitonoppaat.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
PIKI-verkkokirjastossa voi seutuvaraus-toiminnon kautta varata missä tahansa PIKI-kirjastossa hyllyssä olevaa aineistoa kuljetettavaksi toiseen PIKI-kirjastoon. Seutuvarauksen maksu on 2 €/varaus.
http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…
Viidenrajantie (Femgränsvägen) sijaitsee useiden entisten maaatilojen rajamailla. Tien aiempi nimi Peltotie (Åkervägen) muutettiin Viidenrajantieksi vuonna 1948.
Lähde: Helsingin kadunnimet. 2. korj. p. 1992 [Helsingin kaupunki]
Tämä on sen verran spesifi kysymys, että kehottaisin sinua kääntymään joko kaupungin hammashuollon puoleen tai yksityisille hammasklinikoille ja tiedustelemaan toimenpiteen hintaa sieltä. Hintaan vaikuttaa varmasti myös potilaan suun ja hampaiden kunto ja toimenpiteeseen käytettävä aika, mitä maallikon on vaikea arvioida.
Kaupungin hammashuollon ajanvarauksen puhelinnumero on (06) 3200 245.
Ajanvaraus on avoinna: ma -to klo 7.30–16.00 ja pe klo 7.30–15.30
Tässä on myös linkki yhden vaasalaisen hammasklinikan hinnastoon
http://www.ajanhammas.fi/tmp_basic_site_0.asp?lang=1&sua=1&q=494d+84cc4…
Voit katsella alustavasti toimenpiteiden hintoja täältä.
Uusi Suomi-Englanti suursanakirja (Hurme Raija, 1984, WSOY) ehdottaa hakusanan 'koreilla' kohdalla, että lähin englanninkielinen vastine tuolle sanonnalle on: Good wine needs no bush.
Suorempaa käännöstä voisi muotoilla monella lailla, esim.
(Only) ugly people (need to) dress up.
Paavo Cajanderin käännös Henrik viidennen kolmannen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen alkaa seuraavasti:
Kuningas Henrik:
Viel´, ystävät, viel´yksi ryntäys,
(Tai ruumiillamme muurit peittäkäämme!...)
Lähde:
Shakespeare, William (1958). Kootut draamat VII (2. painos).(Suom. P.Cajander). WSOY: Porvoo
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa...
Hei!
HelMet-verkkokirjastosta löytyy melko runsaasti Hämeen historiaa, perinteitä ja kulttuurihistoriaa käsittelevää aineistoa. Hae asiasanalla "häme" tai "hämäläiset".
http://www.helmet.fi/
SKS:n arkistot ja kirjasto tarjoavat tietopalvelua muun muassa perinnetieteiden ja kulttuurien tutkimuksen alalta. Lisätietoa alla olevasta linkistä:
http://www.finlit.fi/palvelut/tietopalvelu.htm
SKS:n verkkoaineistot:
http://www.finlit.fi/aineistot/verkkoaineistot.php
Tampereen yliopiston perinnearkisto säilyttää äänitteitä, valokuvia, äänilevyjä, soittimia sekä käsikirjoituksia, joista saattaa olla sinulle hyötyä tutkimustyössäsi.
http://www.uta.fi/laitokset/mustut/arkistosivut/kokoelma.htm
Vanhaa Tamperetta kuvaavia romaaneja ovat mm. seuraavat.
Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973)
Lepokorpi, Erkki: Käy ruusutkin kukkimaan (1977), Rautakoura ja Pulmunen (1980), Lasikuisti (1982)
Pennanen, Eila: Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972), Ruusuköynnös (1973), Santalahden aika (1986), Kulmatalon perhe (1988)
Toijala, Anneli: Lentäkää linnut (1976)
Runo on Aila Meriluodon kirjoittama ja nimeltään ”Kotimaa ilmassa”. Se löytyy kokoelmista Silmämitta (WSOY, 1969) ja Kootut runot (WSOY), josta on useita painoksia.
Sofien valinta -elokuvan musiikin on säveltänyt Marvin Hamlisch. ( http://en.wikipedia.org/wiki/Marvin_Hamlisch ). Elokuvassa kuullaan lisäksi Felix Mendelssohnin sävellys Lieder ohne Worte (Songs Without Words), Op. 30, No. 1.
Tappava veren alkoholipitoisuus on keskimäärin 4 promillea. Alkoholiin tottumattomilla ja esim. vanhuksilla kuolettava pitoisuus voi olla vain 3 promillea. Alkoholistit sietävät tavanomaista paljon suurempia pitoisuuksia. 4 promillen humalan esim. n. 70-kiloinen mies saa 22 annoksesta alkoholia. Yhdellä annoksella tarkoitetaan 12 grammaa puhdasta alkoholia, joka on esim. pienessä pullollisessa keskiolutta tai 12 cl:ssa mietoa viiniä.
Kertajuomisen vaikutuksista lisätietoa esim. päihdelinkistä:
http://www.paihdelinkki.fi/kuinka-paljon/humala
Promillemääristä tietoa mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mao/paihteet_ja_riippuvuus/ukk
Siihen, mikä on kuolettava määrä alkoholia koko elämän...
Lahden kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta päättää itse mitä lahjoitetusta aineistosta liitetään kokoelmaan. Erillisiä kokoelmia lahjoitusaineistoista ei muodosteta. Oikeustieteen alan kokoelmamme yritämme pitää ajan tasaisena, joten ehkä ei vanhaa aineistoa kannata tarjota. Historiallista näkökulmaa hakeville tutkijoille meillä toki onkin vanhoja kirjoja varastossa, mutta tätä kokoelmaa ei ole järkevää kasvattaa. Säilyttämisvelvollisuus on lähinnä kansalliskirjastolla. Kuopiossa toimii kirjastojen yhteinen varastokirjasto ( www.nrl.fi ), joka kerää kaikkea kirjallisuutta, mutta sinne postittaminen tapahtuu omalla kustannuksella ja kannattaa Vaari-tietokannasta tarkistaa mitä siellä jo on.
Luku 2006 tarkoittaa ilmestymisvuotta ja luku 40 lehden numeroa. Suomen lääkärilehdessä on juokseva sivunumerointi, joten sivut 4085-4091 löytyvät lehdestä numero 40/2006.
Hei Kerhotäti, rajoitukset varmaan vaihtelevat eri kirjastoissa eri puolella Suomea. Meillä Outi-kirjastoissa saa asiakkalla olla kerraallaan 5 dvd-levyä kerrallaan lainassa.
Talvisodasta kirjoittaneita ulkomaalaisia on tutkittu teoksessa
Julkunen, Martti
Talvisodan kuva : ulkomaisten sotakirjeenvaihtajien kuvaukset Suomesta 1939-40. - Weilin+Göös, 1975.
Sen tietojen perusteella löysin unkarilaisista vain István Ráczin teoksen
Olin Suomessa 1940 : unkarilaisen sanomalehtimiehen näkemyksiä. - Karisto, 1941.
Kirjan unkarilaista alkuteosta en tiedä, koska suomennos on tehty saksankielisestä käsikirjoituksesta. Kansalliskirjastossamme on sodan ajalta joitakin Ráczin Suomi-aiheisia unkarinkielisiä kirjoja
Ilyenek a finnek (Sellaisia ovat suomalaiset). - 1944
ja
Karjalában harcoltam (Taistelin Karjalassa). - 1943
mutta en tiedä, käsittelevätkö ne talvisotaa.
István Rácz (1908-1998) vaikutti myöhemmin Suomessa...
