Alla esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä, HelMet-järjestelmästä löytyvistä teoksista.
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku...
Jos haluat löytää Joensuun kokoelmista laulujen sanoja, voit hakea Jokunen-tietokannasta artistin nimellä aineistolajina nuotti: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 .
Nuotit sisältävät myös laulujen sanat. Voit saada haluamasi nuotin lainaksi.
Hakupalvelusta: http://www.makupalat.fi/ löytyy aihealue musiikki, josta voit hakea sanoituksia ja artistien kotisivuja.
Myös artistien kotisivuilta voi löytyä heidän laulujensa sanoja, Google:n avulla hakemalla artistin nimellä pääset niihin: http://www.google.fi/ .
Ulosteiden syönti eli koprofagia on varsinkin nuorten koirien omaksuma tapa. Mistä tämä johtuu ei aivan varmasti tiedetä. Muutamia teorioita asiasta toki on. Nuorilla koirilla se voi olla pelkkää uteliaisuutta, tarhakoirilla se voi johtua askartelun puutteesta, muilla koirilla saattaa kyseessä olla sairaus tai puutostauti.
Vaikka jyrsijät syövätkin suurimman osan ulosteistaan pitääkseen suoliston bakteerikannan toimintakykyisenä, ei koirilla ole havaittu fysiologista syytä koprofagiaan. Oma tai toisten koirien huonosti sulamaton uloste voi olla kuitenkin ravinteikasta, varsinkin B-vitamiinien suhteen. Ravinteita sisältävää ulostetta voi aiheuttaa liiallinen kuivamuonien syönti tai haimavika. Tällainen uloste kiinnostaa puutosten vaivaamaa...
Turun kaupungin pääkirjaston http://www.turku.fi/kirjasto kokoelmista löytyy aiheeseen liittyen teos Ruovesi ennen ja nyt (1992). Teoksessa on oma lukunsa Kautun ja Ruhalan kylistä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu Ruoveteen liittyen kirjasarjan Vanhan Ruoveden historia osat 3,6,1: Ähtärin historia 1865-1918; 3,6,2: Ähtärin historia 1918-1980; 3,5,1: Kurun historia 1867-1918; 3,4,1: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1866-1918; 3,4,2: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1918-1980; 3:1: Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle; 3:2: Multian historia 1866-1975; 3:3,1: Keuruun ja Pihlaveden historia 1860-1917 sekä 2:1: Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle. Kyseinen sarja kuuluu varastokokoelmiin, mutta on sieltä...
Helkavirsiä -teos on käännetty englanniksi, teoksen tiedot ovat: Whitsongs / Eino Leino ; translated from the Finnish by Keith Bosley ; introduction by Michael Branch 1978.
STAND NRO: 0-903400-36-7. Teos löytyy yleiseistä kirjastoista myös pääkaupunkiseudulla. Tyyrin tyttö - Tyyri´s girl löytyy myös tästä käänöksestä.
Käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php mukaan Herbert Loman ei ole kääntänyt Helkavirsiä. Hänen käännöstöistään löytyi ko. tietokannasta vain seuraava:
antologia
Antologian kirjoittajat Juhani Kellosalo, Jukka Koskelainen, Kjell Lindblad, Sari Malkamäki, Arto Melleri, Hannu Mäkelä, Lassi Nummi, Helena Sinervo, Eira Stenberg, Zachris Topelius; Tua Forsström, Tove Jansson, Jyrki Kiiskinen, Olle Leino; Markku...
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.
Enni on puhuttelumuoto Einestä ja Einistä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ennin, nimien samantapaisuuden vuoksi, Ennataan (Ennatha), joka perimätiedon mukaan oli marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulla. Enni-nimi on ollut Suomen almanakassa 1950-luvulta lähtien. Virossa Enni on mm. Henrika- ja Henriette-nimen muunnos.
Eine-nimi lienee alkuaa Einon sisarnimi, Eini on Einen rinnakkaisnimi, puhuttelumuotoja ovat mm. Einikki ja Enni.
Kuvia ja tietoa hämähäkeistä löytyy useista selkärangattomia eläimiä käsittelevistä kirjoista. Esim. Uusi Zoo : suuri eläinkirja, osa 9, WSOY, 1991. Teoksesta Sandhall, Åke : Hämähäkit sukulaisineen, WSOY, 1981 löytyy myös Suomessakin esiintyviä hämähäkkejä.
Asiasanalla hämähäkit löytyy Aalto-kirjastojen tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 maailman hämähäkkejä esitteleviä teoksia. Tietokannasta voi tarkistaa myös kirjojen saatavuuden.
Lukuisista erilaisia ötököitä ja hyönteisiä esittelevistä kirjoista löytyy tietoa hämähäkeistä, mutta niissä ei valittettavasti aina ole esitelty kaikkia hämähäkkilajeja, esim. Kalliola, Iiris : Ötökät, WSOY, 2002,
Internetistä löytyy hämähäkit -hakusanalla (myös kuvahakuja kanattaa kokeilla...
Näyttää siltä, että Ylen tallennepalvelussa ei ole saatavilla tallennetta sarjasta Kaikkien rakkaitteni puolesta. Ylen tallennemyynti löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Elokuva Kaikkien rakkaitteni puolesta on myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin videokasettina. Kirjaston aineistotietokantaan pääset osoitteesta www.helmet.fi. DVD:nä elokuva näyttää olevan saatavilla Amazon-kirjakaupassa Ranskassa. Osoite on http://www.amazon.fr/
Kirjoita hakuruutuun elokuvan ranskankielinen nimi au nom de tous les miens. Suomenkielistä tekstitystä elokuvasta tuskin löytyy
Kainuun Sanomat ei ole ilmestynyt 6.7. vuonna 1927. Lähimmät päivät ovat edellinen päivä eli 5.7.1927 ja seuraava päivä eli 7.7.1927. Lehti on Kajaanin kaupunginkirjastossa mikrofilmatussa muodossa ja siitä voi saada kopioita, joiden laatu voi vaihdella ja osa kopioista voi olla heikkolaatuisia. Lehden yksi sivu joudutaan kopioimaan kahdessa osassa ja asiakkaan on itse huolehdittava sivujen yhdistämisestä. Sähköistä kopiota siitä ei ole mahdollista saada. Em. päivien lehdet ovat nelisivuisia, jolloin niistä tulisi kahdeksan kopiota/lehti. Kopion hinta on 0,50 e/sivu.
Kopiot voidaan toimittaa asiakkaan kotipaikkakunnan kirjastoon kaukopalvelun välityksellä. Eli asiakas pyytää kotipaikkakuntansa kirjastoa tekemään kaukopalvelupyynnön...
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy tietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä asiasanalla koulutusjärjestelmät. Haun tuloksista löytyvät mm. Cimon julkaisemat Suuntana-oppaat, joista yksi opas käsittelee aina yhtä maata. Meiltä löytyvät Suuntana Ruotsi, Suuntana Britannia sekä Suuntana Yhdysvallat. Samat oppaat löytyvät myös pdf-tiedostona Työministeriön sivulta osoitteesta http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/maaoppaat.htx
Sieltä löytyy myös Suuntana Saksa -opas, jota ei kirjastossa ole. Näissä oppaissa ovat myös koulutusjärjestelmien nimet ko. maan kielellä.
Internetistä löytyy myös EU:n Ploteus-portaali, joka tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä. Portaali löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/...
Kirjastotilastoja kannattaa hakea yleisten kirjastojen kotisivulta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Tilastoja löytyy myös sekä opetusministeriön että lääninhallitusten sivuilta osoitteista: http://www.minedu.fi/OPM/?lang=fi ja http://www.laaninhallitus.fi/
Ei olemassa mitään helppoa ja nopeaa keinoa markkinoida kirjaa kirjastoille, mutta laitan tähän ne vaihtoehdot, joita voit käyttää.
Voit ottaa yhteyden BTJ-Kirjastopalveluun ja kysyä, ottaisivatko he kirjan myyntiluetteloonsa. BTJ-Kirjastopalvelu välittää kirjoja hyvin moniin kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät sivun http://www.btj.fi/ kautta. Kirjoita sinne sähköpostia ja kysy, miten sinun pitää toimia ja mihin lähettää näytekappale teoksesta. Käytäntö heillä on käsittääkseni se, että lähetät sinne näytekappaleen kirjasta. Jos he hyväksyvät kirjan listalleen, he laativat siitä lyhyen esittelyn ja tarjoavat sitä kerran listallaan kirjastoille ostettavaksi. Kirjastot voivat tilata kirjan BTJ:stä ja BTJ tekee tilauksen...
Harry Potter- sarjan viimeinen osa Harry Potter and the Deathly Hallows ilmestyy Iso-Britanniassa 21.7.2007. Suomennoksen ilmestymisestä ei vielä ole tietoa. Seuraa tilannetta alkusyksyn aikana esim. HelMet -aineistohausta sivulta www.helmet.fi tai kysy kirjastoista.
Porvoon kirjastosta löytyy hänen tyttarensä, Tania Alexanderin kirjoittama omaelämäkerta: Ennen kuin maailma muuttui: lapsuuteni Virossa (1988). Kirjassa kerrotaan myös hänen äidistään Maria (Mura) Zakrevskista.
Wikipediasta löytyi hänestä tietoa nimellä Moura Budberg, joka on eräs hänen nimiversiostaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Moura_Budberg
Linkissä mainitaan myös hänen elämäkertansa:
Berberova, Nina: Moura: the dangerous life of the baroness Budberg (2005)
Suomen kirjastoista löytyy tämä Moura Budbergin elämäkerta vain venäjänkielisenä.
Amazon verkkokirjakaupasta kirja on saatavissa englanninkielisenä.
http://www.amazon.com
Kirjailija William Congreven teoksia ei ole suomennettu. Yksittäisiä runoja ei ole antologioissa, eikä hänen näytelmätekstejään ole esim. Näytelmäkulman (http://www.dramacorner.fi/) valikoimissa. Näytelmäkulma tarjoaa teattereille mm. tekstejä, jotka on julkaistu vain käsikirjoituksina, ei painettuina kirjoina. Vaikuttaa siis siltä, että kysymääsi tekstiä ei ole suomennettu.
Tom on Tomaksen rinnakkaisnimi, jonka suomalainen vastine on Tuomas. Suomalaisellakin alueella nimi esiintyy jossain määrin tässä muodossa, mutta yleisempi muoto on Tomi.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma, "kaksonen". Uudessa testamentissa Tuomas on Jeesuksen opetuslapsi. Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tom on ollut Tuomas-nimen lyhenteenä käytössä 1300-luvulta lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1990.
Katso myös palvelumme arkistosta Tom-nimen rinnakkaisnimiin liittyvät vastaukset:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Selvitykseni mukaan Nummelan ponitalli -sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt 59 eri kirjaa. Kaikki muut ovat joissakin Hämeenlinnan kirjasissa ( pääkirjastossa, Jukolan tai Tuomelan kirjastoissa tai kirjastoautossa) paitsi Hevossaaren vanki, joka puuttuu kokonaan. Se on Kalvolan, Lammin tai Rengon kirjastoissa. Sieltä sen voi saada seutuvarauksena 2,50 euron hinnalla tai lkäymällä itse näissä kirjastoissa. Hämeenlinnan kirjastokorttia voi käyttää myös lähikuntien kirjastoissa.
Jos etsit tähän sarjaan kuuluvia kirjoja Nummelan ponitalli –nimellä, jäävät tiettyjen luettelointisääntöjen takia löytymättä seuraavat kirjat : Maailman paras hevonen, Ponisaaren kirous, Ponitalli vaarassa ja Voittoratsukko. Nämäkin kirjat ovat...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaan.php) mukaan Yrjö Jylhältä on käännetty englanniksi vain runo nimeltä Varjot (Shadows, antologiassa Treasury of Finnish love) ja viroksi kokoelma Kiirastuli (Puhastustuli). Kysymääsi runoa ei ei näyttäisi olevan käännetty.
Vaihtoehtoja on kaksi: Schubertin laulu alkaa sanoin "Uinu, uinu, pieni kultahapsi" ja se löytyy ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 1 sivulta 135. Armas Järnefeltin Kehtolaulu alkaa sanoin "Uinu, uinu lapsi armain" ja sävelmä löytyy Suuresta toivelaulukirjasta numero 2 sivulta 20.
Nimi on latinaa, alkuaan se on äännetty suurinpiirtein luuna eli pitkä u. Paitsi kuuta ja kuutamoa sillä on nimitetty roomalaisten tarustossa kuun jumalatartakin, "Kuutarta". Tämä jumaluus on lainattu kreikkalaisilta, joilla oli Selene (Σελήνη, merkitys myös kuu). Luna oli myös kaupungin nimenä Italian luoteisosissa meren rannalla. Venäjän kielessä kuun nimenä on Luna (луна, paino päätteellä eli lunaa), minkä vuoksi useita neuvostoliittolaisia avaruusaluksia nimitettiin tällä sanalla. Tunnettuja Luna-nimisiä en löydä. Ulottuvillani olevista pyhimyskalentereista (http://www.heiligenlexikon.de/, http://kirchensite.de/index.php?cat_id=8157, http://www.catholic.org/saints/stindex.php?lst=L, http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/...
