Nimi on latinaa, alkuaan se on äännetty suurinpiirtein luuna eli pitkä u. Paitsi kuuta ja kuutamoa sillä on nimitetty roomalaisten tarustossa kuun jumalatartakin, "Kuutarta". Tämä jumaluus on lainattu kreikkalaisilta, joilla oli Selene (Σελήνη, merkitys myös kuu). Luna oli myös kaupungin nimenä Italian luoteisosissa meren rannalla. Venäjän kielessä kuun nimenä on Luna (луна, paino päätteellä eli lunaa), minkä vuoksi useita neuvostoliittolaisia avaruusaluksia nimitettiin tällä sanalla. Tunnettuja Luna-nimisiä en löydä. Ulottuvillani olevista pyhimyskalentereista (http://www.heiligenlexikon.de/, http://kirchensite.de/index.php?cat_id=8157, http://www.catholic.org/saints/stindex.php?lst=L, http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/...
Helsingin kaupunginkirjasto voi ottaa vastaan lahjoituksina muuta aineistoa paitsi kuvatallenteita (videot, dvd-levyt) ja cd-romlevyjä. Jos äänikirjat ovat erittäin hyväkuntoisia, niitä voi käydä tarjoamassa esim. lähimpään kirjastoon, joka voi halutessaan ottaa ne omaan kokoelmaansa tai tarjota niitä jonnekin toiseen toimipisteeseen. Kuitenkaan YLE:n Tallennemyynnin äänikirjoja ei voida ottaa vastaan niihin liittyvien tekijänoikeusmaksujen vuoksi.
Martha (tai Suomessa useimmiten Martta) on alunperin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on "valtiatar" tai "emäntä". Uudessa testamentissa Martta oli toimelias Lasaruksen ja Marian veli (Luuk. 10:38-42, Joh. 11:17-28). Martha (Martta) onkin perheenemäntien taivaallinen suojelija. Häntä pidetään myös majatalonpitäjien, kokkien, palvelijoiden ja maallikkosisarten suojelijana. Hänen mukaansa on nimetty myös kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö Marttaliitto.
Tunnettuja Marthoja (siis juuri kirjoitusasussa Martha) ovat esim. seuraavat naiset:
Martha Washington (USA:n ensimmäisen presidentin vaimo)
Martha Graham (tanssija ja koreografi)
Martha Gellhorn (journalisti)
Martha Stewart (liikenainen, toimittaja, kirjoittanut kirjoja...
Valitettavasti tunnuslukua ei tietoturvasyistä voi antaa sähköpostitse tai puhelimitse. Uuden tunnusluvun saat käymällä jossain HelMet-kirjastossa. Mukaan tarvitset kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
Opettajilla on ollut oikeus keskeyttää äitiys- tai hoitovapaa samasta ajankohdasta kuin kaikilla muillakin eli helmikuusta 1985. Tiedon etsinnässä käytettiin apuna STM:n tutkimusosaston julkaisuja nro 7/1986 : Hoitovapaan käyttö: ennakkotietoja.
'Sini' ei voi olla japanilainen sana, sillä japanissa ei ole äänettä 'si'. Sen voisi korvata äänteillä 'shi' tai 'zi' eli nimen voisi kirjoittaa muodoissa 'shini' tai 'zini'. Nämä eivät ole kuitenkaan merkitse mitään. 'Shini' voisi olla keinotekoinen yhdyssana, jonka alkuosan 'shi' viittaisi esim. kuolemaan.
Liuski on kainuulais-pohjoispohjalainen suku- ja talonnimi. Sukunimi mainitaan mm. Suomussalmelta, Sotkamosta ja Kemistä. Etelä-Pohjanmaalta jo vuonna 1548.
T. E. Karsten (1923) on pitänyt Laihian Liuski-nimeä vanhana lisänimenä ruotsin murresanasta ljuske, muinaisruotsin liuske, liumske, joka merkitys on ’nivukset’. Nimien yhteys itäsuomalaiseen Liuski-nimeen on epäselvä.
Lähde: Suomalainen nimikirja.
Kysymäsi runon tekijää on tiedusteltu palvelustamme aiemminkin. Lauri Pohjanpään runon nimi on Jänikset ja se sisältyy kokoelmaan Uusi kevät ja muita runoja (1917). Runo löytyy myös Pohjanpään valikoimakokoelmasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Löydät aiemmat vastauksemme Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. Kirjoita hakusanoiksi "Pohjanpää Lauri" ja "runot".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Vepsäläissyntyinen kirjailija Raisa Lardot (o.s. Larjuškin, s. 17. tammikuuta 1938, Šoksu) tuli Suomeen kuusivuotiaana pakolaisena jatkosodan aikaan. Lardotin teokset ovat omaelämäkerrallisia ja kuvaavat naisena elämistä.
Lardot on julkaissut niin faktaa kuin fiktiotakin, romaaneista runoihin:
Hän jäi elämään (1973)
Silmänräpäys ja koko elämä (1975)
Ripaskalinnut (1978)
Ihmisen ääni (1979)
Taivas on kiinni tänään (1982)
Reumapotilaita (1983)
Sammakkoprinssi (1987)
Siskonpeti (1991)
Russa, russa! (1994)
Andy ja Vera (1997)
Syntinen Maria (2000)
Himosisustajan muistelmat aisti-ilottelua ja silkkilakanoita (2001)
Jäätyneet linnut putoavat oksiltaan (2001)
Pikku äiti (2003)
Eläimellisiä tarinoita (2006)
Lisätietoa: Kotimaisia nykykertojia 3,...
Kyllä onnistuu. Varauksen voi tehdä esim. Kangasalan kirjaston tietopalvelussa, johon voi myös soittaa. Puhelinnumero on (03)3777 444. Tarvitsemme varauksen tekoon kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 2 e.
Käytössäni olevista lähteistä ei löytynyt viitettä siihen, että kyseistä laulua olisi suomennettu. Laulu lienee lapsille suunnattu versio spirituaalista, joka tuntee nimet Dry bones, Dem bones ja Dem dry bones ja jota on esittänyt mm. Delta Rhythm Boys. Lasten version nimenä esiintyy myös Skeleton bones. Laulun sanat viittavaat Raamattuun, profeetan näkyyn Hesekielin kirjassa 37, http://www.credo.fi/raamattu/1992/Hes.37.html#o52 , jossa Jumala ohjaa profeettaa herättämään kuolleet luut henkiin ja vertaa niitä Israelin kansaan. Lisätietoja laulusta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta
http://en.wikipedia.org/wiki/Dem_Bones .
Mahdollista suomennosta etsin Suomen äänitearkiston tietokannasta http://www.yle.fi/levysto/firs2/index.php ,...
Jiro-nimelle voi osoittaa kaksi selitystä. Se voi olla japanilainen nimi, joka yleensä annettiin perheen toiselle pojalle, koska nimi muodostuu osista jotka merkitsevät 'kaksi' ja 'poika' (http://www.behindthename.com/php/view.php?name=jiro). Toisaalta voi ajatella, että kyseessä on muunnos tšekkiläisestä Jiřistä eli meikäläisestä Yrjöstä. Iivari/Ivar on skandinaavista perua, se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’ (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. – 2005). Tietoa nimien yleisyydestä löytyy Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kappale on Lasse Heikkilän levyllä Kaikki mitä näen - lauluja elämänpuusta (vuodelta 2001). Levyä ei ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, mutta voit kaukolainata sen muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Koulukiusaamista on käsitelty lasten ja nuorten kaunokirjallisuudessa laajalti.
Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut valikoimaluettelon lasten ja nuorten kirjoista, joiden aiheena on koulukiusaaminen. Löydät luettelon täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/kkiusa.htm Valikoimaluettelossa on tiedot liki sadasta teoksesta lyhyine kuvailuineen.
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti ylläpitää vuorostaan nuorisokirjallisuuden tietokantaa. Voit hakea myös tästä tietokannasta ( http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm ) nuortenkirjoja, joiden yhtenä aiheena on koulukiusaaminen kirjoittamalla sanahakukenttään koulukiusaaminen. Saat n. 40 hakutulosta.
Voit hakea näitä ja muita koulukiusaamista...
Janette Marshallin teos "Nalle Puh ja elämisen taito: 100 ohjetta sisäisen karhun hellimiseksi" ("Life Lessons from Winnie-the-Pooh: 100 Ideas to Nurture Your Inner Bear", 2004) on käännetty ruotsiksi. Ruotsinkielisen laitoksen nimi on "Nalle Puhs stora klokbok: 100 björntankar för bättre hälsa" (2005). Kääntäjinä ovat Love Kellberg ja Brita af Geijerstam.
Kysyjän asuinkunta on Parainen. Turunmaan kirjastojen Blanka-yhteistietokannan mukaan "Nalle Puhs stora klokbok" kuuluu Paraisten kaupunginkirjaston kokoelmiin: http://80.81.166.17/geminiwww/se/frame_katalog.html .
Omatekoisten käännösten arviointipalvelua ei Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto pysty tarjoamaan.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toimistossa osataan kenties...
Hattulan kirjaston kokoelmissa Mambo kings –elokuvaa ei ole. Se on tulossa muutamiin kirjastoihin (http://monihaku.kirjastot.fi/) : ainakin Rovaniemelle, Joensuuhun, Kouvolaan ja Hämeenlinnaan. Halutessasi voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Alkuperäinen nimi Once upon a dream
Kappale Vain haaveissain
Säveltäjä Chajkovskij Petr
Kääntäjä Kuoppamäki Jukka
Lähde Teosto
Esittäjä Levymerkki Levyn nimi Sovittaja Äänitetty
Lehtelä Ritva Disneyland 5e 042 34252 ( lp ) Walt disneyn kivat satulaulut 1969
Lehtelä Ritva Disneyland llp 109 ( lp ) 1969
Lehtelä Ritva Disneyland wdlp 1 ( lp ) Kivat satulaulut 1 1969
Lehtelä Ritva Disneyland wdmc 301 ( cas ) Kivat satulaulut 1 1969
Lähde: Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901 - 1999.
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/ulko.php?Id=Once+upon+a+dream
tai Viola https://viola.linneanet.fi/
Frank -monihaun mukaan Kivat satulaulut 1 äänitettä on saatavilla muun muassa seuraavista...
Joel Lehtosen runo Ruiskukka minulle aina oli rakkaampi kuin ruis... sopii asiakkaanne kuvaukseen. Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta Runojen kirjasta (1977) ja Sinikka Pellisen toimittamasta Kauneimmat luontorunot -valikoimasta (1994).
