Varsinaista hääaiheista laulukokoelmaa ei HelMet-kirjastoista löydy, mutta esim. Yhteis-lauluvihko II-kuoropartituuri sisältää tuon mainitsemasi Romanssin.
Yhteislauluvihko II ja sen sijaintitiedot voi tarkistaa HelMetissä (http://www.helmet.fi ). Kirjoita hakukukenttään teoksen nimi. Voit myös rajata materiaalin nuoteiksi.
Muutama muu ehdotus sopiviksi laulukokoelmiksi:
- Yhteislauluvihko 1
- Jos osaisi onnestansa / Chydenius, Kaj
- 75 Naiskuorolaulua
Naiskuorolle tarkoitettuja nuotteja löytyy HelMet-tietokannasta hakusanalla ”naiskuorot” ja rajaamalla materiaali nuoteiksi. Voit myös rajata kielen suomeksi.
Kuvakirjoista ainakin Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan (ks. kustantajan esittely: http://www.psykologienkustannus.fi/vauva/ ) Stern, Uta Charlotte: Äiti kuuluu minulle! (esittely löytyy mm. Kustannus Mäkelän sivuilta http://www.kustannusmakela.fi . Myös Moers, Hermann: Isoveli Huugo sekä Weninger, Birgitte: Iso Pasi, pieni Pasi käsittelevät ytimekkäästi tätä asiaa eläinhahmoin.
Lisää vinkkejä löydät aiemmasta vastauksesta samantapaiseen kysymykseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=fb9421b8-15d…
Kyseessä on varmaankin ”Outolintu: nuorisomusikaali”, joka ilmestyi Musiikki Fazerin kustantamana vuonna 1986. Musikaalin on kirjoittanut Arvi Arjatsalo ja säveltänyt Seppo Hovi. Siitä on ilmestynyt sekä partituuri (41 sivua), jossa on lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja kitaran sointumerkit, että pelkät teksti- ja lauluosuudet sisältävä kirjanen (26 sivua).
Musikaalia ”Outolintu” ei ole valitettavasti saatavilla Ilmajoen kirjastosta, mutta sitä löytyy useista kirjastoista ympäri Suomea. Voit siis halutessasi tilata musikaalin omaan kirjastoosi kaukolainana muualta Suomesta. Ilmajoen kirjaston sivuilta ei ilmene, paljonko kaukolaina maksaa, mutta suosittelisin tiedustelemaan sitä suoraan kirjastostasi. Siellä voit myös tehdä...
Todennäköisesti kirja on Henning Mankellin Italialaiset kengät, vaikka Mankell onkin miespuolinen eikä tämä kirja ole dekkari, vaikka kirjailija on paljon dekkareita kirjoittanutkin. Kirjassa saarelle erakoitunut kirurgi on nuorena lääkärinä vahingossa amputoinut potilaan väärän käden, ja nainen joka saarelle tulee, on kirurgin vanha rakastettu. Paljastuu myös, että heillä on yhteinen tytär.
HelMet-kirjaston jokaisella kaupungilla on oma keskitetty hankintaosastonsa, jonne voi tarjota aineistoa ostettavaksi. Vantaalla hankinta- ja luettelointiosasto on Tikkurilan kirjastossa, http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;491.
Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vastaavien osastojen tiedot löytyvät kunkin kaupungin kirjaston kotisivuilta "yhteystiedot" -kohdalta. Myös muilla kaupungin- ja kunnankirjastoilla on oma hankintapolitiikkansa, yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi:n osasta Kirjastot. Kirjastot.fi-toimituksesta voi pyytää excel-listan Suomen kirjastojen yhteystiedoista, osoitteella toimitus@kirjastot.fi. Sitä luovutetaan harkinnan mukaan, ks. lisää täältä http://www.kirjastot.fi/info/tiedottaminen/
Matti Salmisen pituus on 195 cm. Tieto on lokakuulta 2008 ja löytyi tältä www-sivulta: http://www.apu.fi/ihmiset/article154271.html
Artikkelissa on muutakin Matti Salmiseen liittyvää tietoa.
The Internet Movie Databasen (IMDB) mukaan elokuvan Platinan tähden (Der weisse Afrikaner / Platinum) musiikin on säveltänyt Dieter Schleip. Soundtrack on saatavilla http://www.soundtrackcorner.de/der-weisse-afrikaner-p3005.htm . Taistelukohtauksen musiikki voi olla tietysti lainattu joltain muulta säveltäjältä. Jos sinulla on se tallennettuna, voit käydä soittamassa sitä musiikkiosaston kirjastonhoitajille. Jospa he tunnistavat kappaleen.
Hei!
Katsoin asiakastietojasi ja näin, että olet lainauskiellossa, koska lainasi ovat erääntyneet ja myöhästymismaksua on kertynyt 12,60 € (lainauskiellon raja on 10 €). Lainoja ei voi uusia internetissä, jos on lainauskiellossa. Verkkokirjastossa toimimiseen tarvitset myös kirjastosta saatavan lainauskortin, jonka numerosarjan ja tietoihisi tallennetun tunnusluvun avulla voit uusia lainojasi ja varata aineistoa. Tule pikimmiten Hämeenlinnan kirjastoon maksamaan myöhästymismaksu ja palauttamaan tai uusimaan lainasi, niin voimme päivittää tietosi ja tallentaa uuden tunnusluvun uutta lainauskorttia varten. Sen jälkeen voit taas kätevästi toimia verkkokirjastossa.
Terv. Ulla Jousea
S. F. Saidin kirjassa Varjak Käpälä, lainsuojaton (2005) Varjak-kissan kaveri Kataja putoaa katolta taistelussa Kalman kissajengin kanssa. Katajan luullaan kuolleen, mutta loppupuolella kirjaa selviää, että se onkin selvinnyt putoamisesta hengissä. Olisikohan tämä oikea kirja?
Kuolema tai kuolevaisuus on teema, joka todella esiintyy fiktiivisessä kerronnassa usein yhdistettynä seksuaalisuuteen. Esimerkiksi Michael Cunninghamin teoksessa Tunnit (1998) hyödynnetään kuoleman ja seksuaalisuuden yhteyttä tavalla, joka perustuu Virginia Woolfin tuotantoon ja erityisesti Mrs. Dalloway (1925) -teoksen vapaustematiikkaan. Woolfille vapaus on lähellä kuolemaa ja seksuaalisuutta, aistillisuutta ja sisäistä minuutta. Varhaisena feministinä pidetty Woolf tappoi itsensä vuonna 1941.
Seksuaalisuuden ja kuoleman liitto esiintyy myös Vladimir Nabokovin, Leo Tolstoin, Gustave Flaubert, Charles Baudelairen, Honore de Balzacin, J. W. Goethen ja Choderlos de Laclos´n teoksissa, ulottuen romaanikirjallisuuden alkuvuosiin ja sitäkin...
Puutarhakirjoista ei löytynyt vastausta siihen, kuinka juuriversojen kasvu voidaan estää luumupuun kaadon jälkeen. Toimituksemme kääntyi Puutarhaliiton asiantuntijan puoleen. Hänen mukaansa juuriversojen kasvua ei pysty estämään, oli puun kaatamisajankohta mikä tahansa.
Juuriversoja kasvaa kuitenkin vähiten, jos puu kaadetaan keskikesällä. Tällöin puu on käyttänyt juuriston hiilihydraattivarantoja uusien lehtien ja vuosikasvainten kasvattamiseen, mutta yhteyttämistuotteita ei ole vielä palautunut takaisin juuristoon. Asiantuntijamme mukaan juuriversoista pääsee mm.sivelemällä niitä glyfosaattivalmisteilla ohjeiden mukaan.
Valitettavasti sarjaa ei ole julkaistu Suomen markkinoilla vielä. Sarja on kyllä julkaistu dvd-boxina USA:n ja Euroopan versioina, mutta näissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.
Linkit harrastajan sivuille, jotka on viimeksi päivitetty 30.9.2008:
http://www.elisanet.fi/riku.nx/dvd.htm
http://www.elisanet.fi/riku.nx/
21.9.2009 on asian puolesta luotu jo adressikin:
http://www.adressit.com/villipohjola
Ainakin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voisit saada nämä aboriginaalien taiteesta kertovat opukset:
-Australian aboriginal art. Macmillan, 1964.
-Caruana, Wally: Aboriginal art. Thames and Hudson, cpo. 1993.
-Holmes, Sandra Le Brun: The goddess and the moon man: the sacred art of the tiwi aborogins. (Huom! Kirjoitusvirhe sanassa ’aborogins’ on ihan kirjaston tietokannassa.)
-Morphy, Howard: Aboriginal art. Phaidon, 1998.
-Stourton, Patrick Corbally: Songlines and dreamings: contemporary Australian Aboriginal painting: the first quarter-century of Papunya Tula. Lund Humphries, 1996.
Pääsin itse käsiksi vain kahteen ensimmäiseen teokseen, joissa molemmissa kyllä puhutaan myös kuvien symbolisista merkityksistä.
Minkä tahansa...
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Uusimmat saatavilla olevat tilastot ovat toistaiseksi vuodelta 2008, mutta vuoden 2009 tilastot ilmestyvät 1.4.2010. Perustilastot-sivulta valitsemalla aluetyypin "koko maa" saa koko maan kattavat tilastot kirjastojen aineistosta. Sivun alalaidasta näkee kokoelmien ja niiden lainauksen määrän sekä uusien kirjojen hankintaluvut.
Tilaston mukaan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin kuului v. 2008 yhteensä 35 793 236 kirjaa, joista kaunokirjallisuutta 20 040 351 (55,99%) ja tietokirjallisuutta 15 753 694 (44,01%). Kirjalainausten lukumäärä oli 71 932 755, josta kaunokirjallisuutta 48 427 864 (67,32%) ja tietokirjallisuutta 23 492 352 (32,...
Laulun nimi on Paimenlaulu. Se alkaa: "Mä olen paimenpoikanen ain iloinen kuin peipponen". Toinen säkeistö alkaa: "Kun karjan kellot kilkkavat". Jokaisen säkeistön lopussa lauletaan: "tuu, tuu, tuuteli luu". Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 10, sivulta 59.
Myymäläauto on nykyisin harvinainen luonnonvara. Niitä liikennöi koko Suomessa enää muutama kymmen.
Hankasalmen kunnan Internet-sivut kertovat, että Paukun Puoti -nimisellä yrityksellä on myymäläauto. Reittitietoja sivuilta ei valitettavasti löydy, mutta puhelinnumero mainitaan: 040 7264 758.
Myös kangasniemeläisen Kutemajärven Talouskaupan kauppa-auto liikennöi osittain Hankasalmen puolella: http://personal.inet.fi/cool/kutemajarvi/kauppa.html
Lopen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Kirjoja on mahdollista tilata omaan kirjastoon muualta Suomesta niin kunnankirjastoista kuin tieteellisistä kirjastoista ja tarvittaessa jopa ulkomailta asti. Osoitteesta http://www.loppi.fi/Loppi/Palvelut/Kuntapalvelut/Kirjasto/Maksut/ löytyvän Lopen kirjaston maksulistan mukaan Ratamo- ja Kirkes-kirjastoista tehdyt varaukset maksavat 2 euroa ja muualta Suomesta 5 euroa kappale. Ulkomailta tilatuista kaukolainoista peritään todellisten kulujen mukainen varausmaksu.
Jos haluta tilata kaukolainana jonkin kirjan, kannattaa käydä omassa kirjastossa tekemässä siitä kaukotilaus. Joillakin kirjastoilla kaukotilauksen tekeminen...
Mahtaako kyseessä olla samanlainen kolikko kuin osoitteessa http://www.mythings.com/viewitem.aspx?itemid=388790? Siellä sen arvoksi on arvioitu kaksi dollaria, eivätkä muutkaan tutkimani Internet-sivut anna sille juuri enempää arvoa. Eikä ole tietenkään taattua, että kukaan ostaisi kolikkoa tuollaisella hinnalla, vaikka niitä siihen hintaan kaupitellaankin. Yleisesti ottaen hyväkuntoisista maksetaan enemmän kuin huonokuntoisista. Loppujen lopuksi keräilyssä kuitenkin ratkaisee se, paljonko joku on tietysti keräilyesineestä valmis maksamaan.
Tietysti jos kolikossa on lyöntivirhe tai jotakin muuta erikoista, hinta saattaa olla hyvinkin korkeampi, mutta kuvauksesi perusteella kyseessä on varmaan ihan tavallinen kolikko.
Library PressDisplaytä voi käyttää Kokkolan kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Palvelua voi käyttää yhtä aikaa kolmelta eri tietokoneelta. Etäkäyttö esim. kotoa ei ole mahdollista.
