Sopivaa aineistoa Porin kaupunginkirjastossa ovat isotekstiset kirjat sekä selkokirjat. Äänikirjoja ei ole selkokielellä. Lehtilukusaliin tulee Selkouutiset. Sanasta sanaan cd-rom on myös lainattavissa. Suomen kielen oppikirjoista saattaisi olla apua, niissä on usein yksinkertaista kieltä. Oppikirjoja on myös cd-rom-levyinä.
On olemassa monia ns. helppolukuisia nuortenkirjoja, joissa on hiukan tavallista suurempi tekstitys ja jonkin verran myös kuvitusta mukana.
Kirjastossa voi pyytää virkailijalta selattavaksi luetteloita helppolukuisista kirjoista, joista näkee kattavasti tarjontaa: Esim. Härkönen: Lasten ja nuorten helppolukuiset kirjat. Helmet-verkkokirjastossa ( www.helmet.fi ) voi myös selata helppolukuisia kirjoja: Valitaan hakusanat-haku ja hakuruudun alapuolelta kohta "tarkenna hakua". Sen jälkeen valitaan kielivalkosta suomi ja kirjoitetaan hakuruutuun: helppolukuiset lastenkirjallisuus.
Suosittuja helppolukuisia ovat mm. Timo Parvelan Ella-kirjat ja Sinikka Nopolan Risto Räppääjä -kirjat.
Sienet eivät kuulu kasvikuntaan vaan sienet muodostavat oman eliökuntansa, Fungi. Sienet rakentuvat peräkkäisistä solujonoista, sienirihmoista eli hyyfeistä (hyphe), joista muodostuu rihmasto eli myseeli (mycelium).
Lähde: WSOY Facta Tietopalvelu
Tiettävästi sienillä ei ole hermosolmukkeita tai -ratoja, joissa tunnistaa ainakaan eläinten osalla ajateltava kipu.
Vegaaniliiton sivuilla todetaan ,että sienet lisäävät ruokavalion monipuolisuutta. http://www.vegaaniliitto.fi/lahiveganismi.html
Vegaaniravinnosta ja sienistä löytyy keskusteluja Suomi24.fi:n vegaaniruoka keskustelupalstalla
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/sienet%2Btid%3A3422?term_…
Todettakoon lopuksi, että kalan kivusta löytyy artikkeli Helsingin Sanomissa 3.5.2003...
Olisko kysessä arkkitehti Andrzej Niezabitowski. Hänestä löytyy mainintoja sivuilta:
http://naukowcy.polsl.pl/Lists/Architektury/DispForm.aspx?ID=5
http://archnet.org/library/documents/one-document.jsp?document_id=10789
http://archiwalna.polsl.pl/rar/einfo.html
http://www.eaae.be/eaae2/documents/eguide/Eguide-2003.pdf
Ei Turun kaupunginkirjastosta eikä muistakaan maakuntakirjastoista löydy tällaista dvd-levyä. Sen sijaan Helsingin kaupunginkirjastosta ja Espoon kaupunginkirjastosta löytyy Opetushallituksen video Kokous [1999]. Video kestää 14 min ja siinä on 7 s. tekstiliite. Saatavuuden saat Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ Jos video käy, voit pyytää sen kaukolainaksi esim. Turun kaupunginkirjastosta. Kaukolainaus on maksullista. http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=1644
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Aumulehden nunerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?boo1=AND&booA=NOT&dat1=aamulehti&dat5=0…
Vanhoja kaupparekisterimerkintöjä voitte kysyä Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä, puhelinpalvelu
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/puhelinpalvelut.html
Kaupparekisteri perustettiin 1896.
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy Suomen pianonvirittäjien vuonna 1987 julkaisema, ulkonäöltään monistetyyppinen opas nimeltä Piano : rakenne ja huolto, jossa yhtenä kirjoittajana (erit. kääntäjänä) on Pekka Savolainen. Opas sisältää mm. seuraavat luvut: Steinwayn säätö- ja intonointiohjeet ; Bösendorfer-flyygelin rakenne ja huolto. Tämä julkaisu saattaisi olla tarkoittamanne opas. Opasta voi tulla tutkimaan Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolle, kirjaston 2. kerrokseen, Kirkkokatu 31, 15140 Lahti. Kirja on lainattavissa. Vaihtoehtoisesti voitte pyytää Hollolan kunnankirjastoa tilaamaan sen Teille kaukolainaksi meiltä.
Päätuotteet on mainituttu suomeksi sivulla http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,62,12271,6691,6697
WSOY:n Facta-tietopalvelusta löytyy yleisesitys petrokemian tuotteista:
Tuotevalikoimaan kuuluu mm. alkoholeja, liuotin- ja kostutusaineita, muoveja, synteettisiä kumeja, tekokuituja, torjunta-aineita, räjähdys- ja taisteluaineita, pesuaineita, kosmeettisia aineita ja lääketeollisuuden välituotteita.
Kattavampi englanninkielinen listaus löytyy ainakin Wikipedian sivulta
http://en.wikipedia.org/wiki/Petrochemical
Listalla on kemiallisia nimikkeitä (englannin kielellä, suomeksi kieliasu on samankaltainen)
Tuotteita löytyy myös sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Petroleum_product
Kuva raakaöljyn jalostusketjusta päätuotteineen, jossa...
Keille on oikea muoto. Kuka-pronominin monikon nominatiivi korvataan ken-pronominin vastaavilla muodoilla esim. keiden, keille ym. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja 2006 ja Wikipedia http://fi.wiktionary.org/wiki/kuka
Etsin aiheesta kirjoja ja artikkeleita kirjastossa käytössä olevista viitetietokannoista. Aiheesta löytyy lähinnä vain muutama muistelmateos ja joitakin aihetta sivuavia tutkimuksia. Alla on esiteltynä myös teoksia, joista lisäksi voisi olla hyötyä tähän aiheeseen.
KUOPPALA, Pertti. Aren pieni pikkurilli. Seinäjoki, 2007.
- muistelmateos, joka käsittelee lapsen menetystä Kaakkois-Aasian tsunamissa
KARF, Gösta. Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa. Helsinki, 2005.
- muistelmateos, joka kertoo lapsen menetyksestä tulipalon uhrina
IHMISEN lähellä : hengellisyys hoitotyössä / Kirsti Aalto, Raili Gothoni (toim.). Helsinki, 2009.
- yhtenä aiheena on myös suuronnettomuudet
Nieminen, Kirsti, Mäyry, Heikki. Lasten liikenneonnettomuudet...
HelMet -kirjastosta pääkaupunkiseudulta löytyvät seuraavat sarjaan liittyvät teokset:
- I riddarnas spår (Behandlar bokserien De svarta riddarna)
- I skuggan av ett tecken (osa 1)
- Dit ingen går (2)
Muita osia voi kysellä kirjastosta kaukolainattavaksi. Osat ovat
Vindens klagan, osa 3
Trollkarlens märke, osa 4
Skuggor, osa 5
Tistel bland rosor, osa 6
Amuletterna, osa 7
Järnjungfrun, osa 8
Demonernas vingar, osa 9
De okända, osa 10
Stenarnas tystnad, osa 11
Vinterdröm, osa 12
Puolustusvoimilla ei valitettavasti ole kysymänne kaltaista omaa palvelutoimintaa.
Internetin kautta on tavoitettavissa lukuisia yhteisöjä ja sivuja, joilla käydään keskustelua muun ohella myös viime sodista ja niissä taistelleiden kohtaloista. Miten niiden piirissä käsitellään kuvamateriaalia, on hyvin yksilöllistä.
Rintamamiesten lapset –niminen facebook näyttää sisältävän sekä tekstiä että kuvia.
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi löytyy foorumin alaosioita, joilla on käsitelty myös sotien aikaisten henkilöiden nimiä ja viitteitä.
Viitteitä asioihin saattaa löytyä myös vaikkapa
www.suomensotilas.fi –sivujen linkeistä vaikkapa eri yhdistysten ja kiltojen kautta.
www.aamukampa.net/forum ”sodat”
www.flightforum.fi (...
Hei!
Turun musiikkikirjastossa on runsaasti pianon soitonoppaita ja nuottikirjoja. Tässä on muutama pohtimamme suomeksi toimitettu esimerkki:
Pianon avain 1 (Louhos)
Sisältää lyhyitä pianokappaleita soitto- ja nuotinlukuohjeineen
Pianon avain 1, ohjelmisto (Louhos)
Rinnakkainen harjoituskapplekokoelma edelliselle.
Kiehtovat koskettimet (Kuoppamäki)
Harjoituksia, asteikkoja, sävellajit sekä runsaasti lyhyitä esimerkkejä ja harjoituskappaleita.
Pianoetydejä 1 (Louhos)
Etydinuotinnoksia, kaikkien soittamiseen lyhyt ohjeistus.
Kyllä meiltä löytyy mikrofilien lukulaite. Lukulaite on käytössä käsikirjasto/lukusalissa kirjaston kolmannessa kerroksessa. Ajan voi varata puhelimitse numerosta 08-558 47321 tai sähköpostitse kasikirjasto@ouka.fi
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -oppaan mukaan viiden markan kolikot tehtiin vuosina 1953-1962 niklatusta raudasta, ei hopeasta. Kolikon kunto määrittää arvon ja vuodelta 1957 olevan viiden markan hinta vaihtelee 1-8 euron välillä.
Lähde: Suomi: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä teosta. Se voidaan kaukolainata teille halutessanne. Voitte tehdä kaukolainapyynnön joko verkossa osoitteessa
http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Etusivu/Kirjastopalvelut/Kaukolainatilaus
tai sitten voitte täyttää kaukolainalomakkeen missä tahansa kirjaston toimipisteessä.
Kirja oli saatavilla esim. varastokirjastosta. Kaukolainaus sieltä maksaa 2 e.
Olisiko lauluna tunnettu "Oli juhla ja juhannusilta"?
Jos on, sen on sanoittanut Erkki Kivijärvi (1882-1942). Teksti liittyy laulunäytelmään "Talkootanssit", jonka Ilmari Hannikainen (1892-1955)sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.
Laulun sanat löytyvät varmaan helpoimmin joistakin laulukirjoista, esim.
Suuri toivelaulukirja 4. - Musiikki Fazer, useita painoksia
Laula kanssamme : ihanat ikivihreät : laulujen sanat. - Fazer-musiikki, 1989.
Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa
http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
Kaikista kotimaisista painotuotteista, ääntä, kuvaa tai tekstiä sisältävistä tallenteista sekä verkkoaineistoista lähetetään maksuttomat kappaleet Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjaston oikeus vapaakappaleisiin perustuu Lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Kirjoja Kansalliskirjastoon lähetetään kuusi kappaletta, samoin jäsenlehtiä. Suomessa vapaakappaleiden lähettämisestä Kansalliskirjastolle vastaa tuotteen valmistaja, kuten kirjapaino. Ulkomailla valmistettujen kotimaiseen levitykseen tarkoitettujen painotuotteiden ja tallenteiden luovutusvelvollisuus kuuluu julkaisijalle tai maahantuojalle.
Lisätietoja:
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/vapaakappaleet.html
Aiheesi on varsin laaja ja monitahoinen. Se vaatisi kenties jo yhteydenottoa alan asiantuntijaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos voisi olla yksi taho tai Luonnontieteellinen keskusmuseo.
http://www.rktl.fi/
http://www.fmnh.helsinki.fi/
Tässä kuitenkin poimittu tietoja eri lähteistä.
Sinisorsa (Anas platyrhynchos) kuuluu puolisukeltajasorsiin. Suomessa säännöllisesti pesivät puolisukeltajalajit on perinteisesti luokiteltu levinneisyydeltään eteläisiin (heinätavi ja lapasorsa), pohjoisiin (haapana ja jouhisorsa) ja koko maassa yleisesti esiintyviin (sinisorsa ja tavi).
Puolosukeltajasorsilla höyhenpuvun värikuvioilla sekä niitä korostavilla käyttäytymismuodoilla on keskeinen merkitys lajin sisäisessä, eritoten soidinmenoihin ja...
