Voi lukea. Tarvitset sitä varten Bluefire Reader -lukuohjelman. Tietoa ohjelmasta ja sen lataamisesta löytyy Ellibsin verkkosivuilta http://www.ellibs.com/fi/node/103632.
Kirja (Dugard, Jaycee: A stolen life : a memoir) ilmestyy tänään, 12.7.2011, englanninkielisenä. Kustantaja on Simon & Schuster. Välitän hankintaehdotuksen varauspyyntöineen kirjaston hankintaosastolle.
Hei!
Hirsirakentamisesta on kirjoitettu hyviä kirjoja, kuten
Risto Vuolle-Apialan Hirsityöt vuodelta 2008,
siitä löytyy myös laavun valmistusohjeet sivulta 92.
Muita hirsityöstä yleensä kertovia kirjoja ovat ainakin:
-Alfred Kolehmaisen Hirsirakentamisperinne vuodelta 1996
-Pekka Hakalinin Rakennan hirrestä vuodelta 1995.
Vuolle-Apialan kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=D819AD68868483D…
Kouvolan pääkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kaksi englanninkielistä Makedonian matkaopasta: Eastern Europe (2009) ja Thammy Evans, Macedonia: the Bradt travel guide (2007). Haminan kirjastosta voisi saada myös Richard Plunkettin teoksen Western Balkans (2006), kunha asiakas sen ensin palauttaa. Suomenkielisiä Makedonian matkaoppaita ei ole Kymenlaakson ulkopuolellakaan.
Suomi-makedonia sanakirjaa ei näytä olevan missään kirjastossa. Sen sijaan englanti-makedonia-englanti -sanakirjoja on muutamassa kirjastossa. Sellaisen voisi pyytää kaukolainaksi.
Otavalta kerrottiin, että kyseisen kirjan painopaikaksi on merkitty Kansio-Aitta, Helsinki. Kustannustoimittaja, joka näitä tietoja päivittää on tällä hetkellä lomalla, joten tieto ei ole ihan sataprosenttinen.
Teoksia ei saa lainaan kirjastoista. Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
Mahdatko tarkoittaa Larin Kyöstin runoa Ontrei Gavrilovitsh. Pitkän runon ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Pois tieltä purlakat, - plitsh ja plitsh,
nyt Mantshun Ontrei Gavrilovitsh
taas ajaa telegass, sinkuu hiekka,
hän paras Karjalan parisniekka,
vaikk’ onkin kuningas kukkaron,
ain’ altis, mairea, suulas on.”
Parisniekka tosin tarkoittaa kauppiasta, ei karjalaista suojeluspyhimysten muistopäivää (praasniekkaa).
Runo on alkujaan ilmestynyt Larin Kyöstin kokoelmassa Kellastuneita lehtiä (1903). Se löytyy myös ainakin Larin Kyöstin Valittujen runojen osasta 1 ja V. Tarkiaisen kokoamasta antologiasta Karjalan laulu
Hei!
Internetistä löytyy sivusto vahinkojen uhreille osoitteesta http://www.uhri-info.fi/ Sieltä voi katsoa apua. Sivuston antaman ohjeen mukaan valtiolta voi periä korvauksia, ellei rikoksen tekijä pysty itse maksamaan.
Finlex-tietokannasta löytyy myös tietoa vahingonkorvauksista, osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051204?search%5Btype%5D=pi…
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
1. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joita esiintyy luonnostaan kaikessa ihmisravinnossa. Makeutusaineena käytetty valkoinen sokeri puolestaan on valmistettu sokeriruo'osta tai -juurikkaasta puristetusta mehusta kiteyttämällä. Sokerit ovat ihmiselle tärkeä energian lähde, mutta niiden liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa veren sokeripitoisuuden voimakasta vaihtelua, äkillistä nousua ja laskua, joka muistuttaa alkoholin aiheuttamaa nousu- ja laskuhumalaa.
2. Makea maku aktivoi mielihyväkeskuksia aivoissa, makean syöminen tuottaa mielihyvää. Erityisesti suklaassa on muitakin mielihyvää tuottavia ja keskushermostoa aktivoivia aineita kuin sokeri, muun muassa kofeiinia. Makean maun ohella veren sokeripitoisuuden nousu voi aiheuttaa mielihyvän...
Kysymyksessänne oli vain henkilön nimi. Ymmärsin sen niin että haluatte tietoja tämän nimisestä henkilöstä. Googlen hakupalvelun kautta http://www.google.fi/ voitte hakea kirjoittamalla henkilön nimen hakuruutuun. Tuloksena on kolme linkkiä amerikkalaisiin henkilöhakupalveluihin.
Kyseisiä kirjoja ei näytä olevan jostakin syystä lainkaan HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmässä. Kenties meillä ei ole huomattu, että kirjoista on tullut uudet, päivitetyt laitokset. Laitoin joka tapauksessa kirjoista hankintaehdotuksen, joten kirjojen hankintaa varmasti ainakin pohditaan.
Näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoista vain Åbo Akademin kirjastossa tuota teosta on painettuna versiona.
Kirjan voi saada Åbo Akademin kirjastosta kaukolainaksi, jollei halua Turkuun asti lähteä sitä lainaamaan. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina on maksullinen, ja Suomen sisältä tulevana sen hinta on 4 euroa. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi kirjaston toimipisteeseen.
Jos olet jonkun muun kuin Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, kannattaa tiedustella kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Maksun...
Kai kysymys on benchmarkingista liike-elämässä? Yleisissä kirjastoissa ei ole aiheesta valtavan paljon englanninkielisiä kirjoja, mutta HelMet-kirjastoissa näyttää olevan ainakin seuraavia aiheeseen liittyviä englanninkielisiä kirjoja, jotka eivät ole ehkä aivan aloittelijoille suunnattuja:
Armstrong, Michael ja Angela Baron: ”Strategic HRM: the key to improved business performance” (Chartered Institute of Personnel and Development, 2002)
”Business performance measurement and management: new contents, themes and challenges” (Springer, 2010; sähköinen kirja, jonka voi lainata HelMet-kortilla)
Hale, Judith: ”Performance-based evaluation: tools and techniques to measure the impact of training” (Jossey-Bass/Pfeifer, 2002)
Hammer, Michael ja...
Proxy error –ilmoituksia on viime aikoina tullut, kun on yritetty varata aineistoa Firefoxin kautta uutta HelMet-hakua (Encore) käyttäen. Ilmoitus on silloinkin tullut vain joitakin nimekkeitä varattaessa. Asiasta on lähetetty selvityspyyntö järjestelmän toimittajalle.
Varaus onnistuu Firefoxilla perinteistä HelMet-hakua käyttäen (linkki HelMetin etusivulla heti hakukentän alla). Muilla selaimilla varaus onnistuu sekä uuden että perinteisen HelMetin kautta.
Keskustelimme asiasta kollegojen kanssa, mutta ei oikein löytynyt lajeja.
Vammaisuushan ei kai sillään tuo hyötyä vaan vammaisuuden takia käytetyt apuvälineet. Niistä tulee kuitenkin suorituksen hyväksymisessä herkästi ongelma, mikäli apuvälineiden katsotaan antavan urheilijalle ylimääräistä hyötyä, vaikkapa ponnistusvoimaa.
Emme siis keksineet ruumiillisen vamman antavan etua urheilijalle. Jos esimerkiksi kehittymätöntä itsesuojeluvaistoa voidaan pitää vammana, sen voisi katsoa olevan hyväksi huimapäisyyttä vaativissa lajeissa.
Maaranniitty on julkaissut teoksia eri etunimillä (Per, Pietari, Per-Åke sekä myös nimellä P. Korhonen) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi enimmäkseen omakustanteina. Englanninkielisen teoksen Love is a trap on kustantanut lontoolainen Minerva ja romaanin Sjuk kustansi Schildts 1977. Teoksia on ilmestynyt 1970-2000 luvuilla.
Svenska Österbottens Litteraturföreningenin lehdessä Horisont nro. 2, vsk.36, 1989, s. 95-96 on Mauno Ruokosen kirjoittama kirja-arvostelu Maaranniityn teoksesta Saat anteeksi, Suomi. Saman lehden v. 1988 numerossa 3 on Per Åke Maaranniityn artikkeli "Tankar om generationskultur".
Per Maaranniitty on pakinoi myös Kirjastolehden numerossa 4/2003 otsikolla "Kirjastoholismi : miksi siitä ei puhuta avoimesti?"
Internetistä...