Voisikohan kyseessä olla jokin seuraavista?
Jaques, Faith: Nukkekodin Nelli (Otava 1981)
Kopisto, Sirkka: Nuket ja nukkekodit (WSOY, 1982)
Lahtinen, Mysi: Taikurien talo (Weilin + Göös, 1983)
Lisäksi Tove Janssonin Outo vieras Muumitalossa (WSOY, 1980) on kuvitettu Muumitalo-pienoismallia esittävin valokuvin.
Alla on luettelo Helmet-kirjastojen ruuan lisäaineita käsittelevistä kirjoista. Niiden sijainnit löytyvät Helmet-hausta hakusanalla lisäaineet tai ruotsinkielisellä hakusanalla tillsatsämnen. Toisena hakusanana voit halutessasi käyttää sanoja elintarvikkeet, ravinto, ruoka tai ruoat, tai ruotsinkielistä föda-sanaa, jolla saat ruotsinkielisen materiaalin. Norjankielisiä kirjoja aiheesta ei Helmet-kirjastoista löytynyt.
http://helmet.fi/
Luettelo ei ole täydellinen, esim. yliopistokirjastoista löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joita yleisten kirjastojen kokoelmissa ei ole. Yliopistokirjastojen kokoelmia voit selata Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
- Ravintomme lisäaineet : käyttö, haitat, lisäaineeton ravinto / [Pertti] Lähteenmäki...
HelMet-kirjastoista löytyy mm. seuraavaa:
Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasia : historia ja kulttuurit
Oheisesta linkistä aukeaa ilmestymisjärjestyksessä Thaimaahan liittyvää tieotkirjallisuutta. Kirjojen sisältöä emme valitettavasti arvioida.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thaimaa+historia&searchscope=1…
Valitettavasti lukolliset vessat ovat olleet välttämättömiä ilkivallan estämiseksi.
Kun uusi pääkirjasto avattiin vuonna 2001, olivat vessat maksuttomia. Jo vuoden kuluttua wc-tiloissa alkoi kuitenkin ilmaantua pahoja ongelmia. Vessoissa tehtiin päivittäin erilaista ilkivaltaa, käytettiin roskiksia wc-istuimina, työnnettiin paperit pyttyihin jne. Ainoa ratkaisu oli muuttaa vessat maksulliseksi. Maksu on 50 senttiä, koska kirjaston tarjouspyyntöihin tuli tuolloin ainoastaan kyseisellä maksulla toimivia lukitusjärjestelmiä. Ilkivalta loppui maksullisuuteen.
Kolikoita vessakäyntiä varten voi vaihtaa pääkirjaston vastaanotossa. Lapsille on maksuton wc lasten- ja nuortenosastolla toisessa kerroksessa.
Hei!
Fennica-tietokantaan, joka löytyy osoitteesta https://finna.fi on koottu kaikki suomalainen ja Suomea käsittelevä kirjallisuus. Sieltä löytyy myös kyseinen teos Askeleita. Mauno Viitanen on julkaissut myös kirjan Kulttuurikyminää: runoproosaa ja aatosjulkaisuja vuonna 1972.
Kirjastoala on perinteisesti ollut melko naisvaltainen ala. Miesten osuus kirjastoalan henkilökunnasta on kuitenkin vähitellen kasvamassa.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston henkilökunnasta oli vuonna 1998 naisia 75,9% ja miehiä 24,1%. Vuonna 2007 naisia oli 72,6% ja miehiä jo 27,4%.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunitelmaan kuuluu mm. sukupuolirakenteen tasapuolistaminen.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot kuuluvat kaikki samaan HelMet-kirjastojärjestelmään, joten niistä kaikista lainattua aineistoa voi palauttaa niihin kaikkiin ilman lisämaksua.
Tutustu HelMet-kirjastojen käyttösääntöihin HelMet-verkkokirjaston www.helmet.fi linkistä Ohjeita -> Käyttösäännöt.
Eri kirjastoilla on jonkin verran erilaiset aukioloajat . Avaa sivu www.helmet.fi. Näet sivun keskivaiheilla kohdan "HelMet-kirjastot". Sen alapuolella on linkit Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoihin. Napsauta haluamasi kaupungin linkkiä, niin löydät kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat.
Kyseessä on Saima Harmajan runo "On maa". Se ilmestyi ensi kerran kokoelmassa "Kaukainen maa" vuonna 1937. Runo löytyy mm. vuonna 1952 ilmestyneestä Saima Harmajan kootuista runoista.
Runo alkaa näin:
"On maa,
johonka unten jäljet katoaa.
Lähemmäs sitä askeleeni vie
jokainen tie."
Ja runo päättyy seuraaviin säkeisiin:
"On maa,
johonka kaikki polut katoaa.
Ken siellä on, ei katso heijastusta,
mi meitä valaisee, kun tie on musta.
Hän katsoo silmiin itse Olevaa.
On Rauhan maa."
Vinyylilevyjen tallentaminen CD:lle on mahdollista Kirjasto 10:n Vinyylibaarissa. Lisää tietoa digitointimahdollisuudesta voit lukea alla olevasta linkistä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kirjasto 10:een, jonka yhteystiedot löydät toisesta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Toimittaja Jakke Tiainen on minäkertoja Mari Mörön kirjassa Pulukeikka. Hänen ulkonäköään ei kuvailla kirjassa, joten täytyy käyttää mielikuvitusta. Joitakin viitteitä on hänen pukeutumisestaan. Hänellä on samettihousut (s. 31) ja parhaimpiinsa pukeutuneena hän on lankannut kenkänsä mustalla tussilla ja hangannut margariinilla (s. 76). Hänen pojallaan on valkoista tukkaa kuin ylikukkineella horsmalla ja ginipullon etiketin väriset silmät (s. 60). Jospa tästä voisi jotain päätellä toivoen, että omena ei ole pudonnut kauas puusta.
Bioneer on väännetty sanasta 'pioneer' (edelläkävijä, tienraivaaja). Bioneer on siis biologian alan edelläkävijä. MacMillanin sanakirjan mukaan se tarkoittaa henkilöä tai ryhmää joka kehittää uusia ratkaisuja ympäristöongelmiin, erityisesti silloin kun nämä ongelmat ovat kytköksissä sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin.
Sanan on luonut Kenny Ausubel vuonna 1990.
Bioneers.org: http://www.bioneers.org/
MacMillan dictionary: http://www.macmillandictionary.com/buzzword/entries/bioneer.html
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko opiskelua nykyisin vai onko kysymys kätilötyön historiasta.
Tämän päivän opiskelusta, koulutuspaikoista ja vaatimuksista löytyy tietoa Työ- ja elinkeinotoimiston ammattinetti-sivuilta http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu
Kirjassa Heikkinen, Raimo: Futurix+ ammattiopas. Otava 2010 on Sosiaali- terveys- ja liikunta-alan ammattien yhteydessä tietoja myös kätilöksi opiskelusta. (Lahden kirjastossa hyllyluokassa 38.8, myös käsikirjastossa)
Suomen kätilöliiton sivuilla http://www.suomenkatiloliitto.fi/ on lista alan oppilaitoksista yhteystietoineen.
Jos tarvitset tietoja opiskelun historiasta ja kätilötyön kehittymisestä Suomessa, kirjassa
Hänninen, Sisko-Liisa: Kätilötyön vaiheita (59.571 varasto)...
Kysymys on niin laaja, että vain muutamien seikkojen poimiminen olisi kovin umpimähkäistä. Siksi suosittelen sinua tutustumaan joihinkin suomalaisia käytös- ja käyttäytymistapoja käsitteleviin teoksiin, jotka on kirjoitettu erityisesti ulkomaalaisia varten tai ulkomaalaisen näkökulmasta. Näiden kautta saat parhaiten selville, mitkä tavat vaikuttavat erityisen suomalaisilta tai poikkeavat muualla noudatetuista tavoista.
Hyvin perusteellinen tämäntyyppinen opas on Deborah Swallow'n kirjoittama Culture shock! Finland : a survival guide to customs and etiquette:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xculture+shock+finland&searchscope=…
Suomalaisten tapojen vertailua muiden maiden vastaaviin on varmaan myös useissa näistä teoksista, jotka...
EBSCO:on pääsee Espoon kirjastojen koneilta suoraan ilman mitään tunnuslukuja. Kysymyksestäsi ei tule ilmi, oletko yrittänyt EBSCO:on jostakin muualta, esimerkiksi kotikoneelta. Se ei onnistu.
Espoon kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät täältä: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;66680. Kaikkiin tietokantoihin pääsee kirjaston koneilta. Jos ei pääse, kyse on viasta tietoliikenteessä.
Monet kirjastot lainaavat tosiaan asiakkailleen liikuntavälineitä. Tällaisia ovat mm. kuntoiluvälineet, kävelysauvat, jalkapallot ja lumikengät. Lainattavat välineet vaihtelevat kovasti kirjastosta toiseen.
Alla on lista kirjastoista, joilla on tällaista lainausta. Se ei ole täydellinen, mutta toivoakseni varsin kattava.
Hartola, Nastola, Kiiminki, Jääli, Sievi, Pedersöre, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Inari, Iitti, Kannonkoski, Joutsa, Töysä, Vantaa, Helsinki, Vesilahti, Kajaani, Paltamo, Kuhmo, Suomussalmi, Ristijärvi, Lahti, Hämeenkyrö, Heinola, Lappeenranta,
Turku, Posio, Vesilahti, Kokkola, Jalasjärvi, Hattula, Kurikka,
Heinola, Järvi-Pohjanmaan kirjastot, Virrat, Hollola, Asikkala, Vesanto, Sastamala, Utajärvi, Parikkala....
Tarkoittanet Salzburgin emigranteilla protestanttisia talonpoikia, jotka Salzburgin katolinen arkkipiispa Leopold Anton von Firmian karkotti Salzburgista ja sen ympäristöstä v. 1731-32. Maata omistaville talonpojille annettiin aikaa poistua kaupungista 2-3 kuukautta, köyhille vain viikko. Karkotettuja oli n. 20 000. He suuntasivat kohti Itä-Preussia, jonka kuningas Fredrik Vilhelm I oli luvannut heille turvapaikan. Osa karkotetuista jatkoi Hollantiin ja osa edelleen Pohjois-Amerikkaan Georgiaan, jossa he asettuivat asumaan perustamaansa Ebenezer-nimiseen kaupunkiin.
Lisätietoja löytyy näiltä nettisivuilta:
http://www.pfaenders.com/html/salzburger_expulsion.html
http://www.answers.com/topic/salzburg-expulsion
http://www.georgiaencyclopedia...
Kirjastoammateissa ei ole olemassa yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä. Tietty koulutusaste eí siten valmista tiettyyn ammattinimikkeeseen. Mutta kirjastoapulainen-nimikettä ei taidata enää käyttää. Haettavien työtehtävien nimiä voivat olla esim. kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, informaatikko, suunnittelija tai osastonjohtaja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy laaja tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää tietoa tehtävänimikkeistä ja koulutusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset löytyvät täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/...
Romppua voisi vielä etsiä kirjastosta, tässä tapauksessa Sellon kirjaston lastenosastolta. Jos romppu on palautettu, sen pitäisi löytyä sieltä. Jos se ei löydy kirjastosta eikä kodista, on romppu ikävä kyllä korvattava. Kannattaa aina ottaa palautuksista kuitit ja säilyttää niitä jonkin aikaa, jotta voi todistaa palautuksen.
