Helsingin kirjastoista VHS-kasettien digitointilaitteisto on ainakin Kohtaamispaikalla ja Töölön kirjaston musiikkiosastolla. Kohtaamispaikan digitointilaitteita voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74. Ne ovat järjestelmässä tietokoneina numero 7, 8 ja 9. Töölön musiikkiosaston laitetta voi varata puhelimitse numerosta 09 3108 5725. Pasilan kirjastoon on tulossa lähiaikoina digitointilaitteisto myös, mutta se ei ole vielä käytössä. Omia DVD-R-levyjä kannattaa varata mukaan, joskin ainakin Kohtaamispaikalta niitä voi myös ostaa.
Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/ja Töölön kirjaston yhteystiedot osoitteesta http://www.lib....
Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
Tyttö tuulispää on alkuperäiseltä nimeltään The Middle Moffat, ja Tuulispää ja pikkuveli (alkukielellä Rufus M.) on Tyttö tuulispään jatko-osa.
Eleanor Estes kirjoitti kaiken kaikkiaan neljä kirjaa Moffatin perheestä: The Moffats (1941, suom. Kadun hauskin talo), The Middle Moffat (1942), Rufus M. (1943) ja The Moffat Museum (1983).
Yön talo –sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kolme kirjaa. Nimet ovat Merkitty, Petetty ja Valittu. Syksyllä ilmestyy neljäs osa Piinattu.
Alkukielellä englanniksi sarjassa on ilmestynyt näiden lisäksi neljä muuta ja ilmeisesti loppuvuodesta ilmestyy seuraava. Vain kirjailija itse voi tietää varmasti, montako osaa sarjassa kaikkiaan lopulta ilmestyy. Suomennosten nimiä en voi kertoa, koska kirjoja ei luultavasti vielä ole käännetty. Sarjan osien englanninkieliset nimet ovat Marked, Betrayed, Chosen, Untamed, Hunted, Nurned, Awakened ja Destined (ilmestyy ilmeisesti syksyllä).
Antti Heikkilän kirjoja on hankittu Kirjasto Omenaan, mutta suurin osa on tällä hetkellä lainassa. Kirjoja voi varata muista kirjastoista nettisivulta www.helmet.fi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä paikan päällä kirjastossa varauksen, jolloin kirjan voi saada Omenaan jostakin toisesta pääkaupunkiseudun kirjastosta. Omenan tilanteen voi nähdä netissä, kun menee osoitteeseen www.helmet.fi, kirjoittaa tekijän nimeksi Heikkilä Antti ja rajaa haun Kirjasto Omenaan.
Muitakin diabetesta käsitteleviä suomenkielisiä teoksia löytyy Omenasta 37 kappaletta. Ne voi löytää laittamalla helmet-sivulla hakusanaksi diabetes ja rajaamalla haun Omenaan tai pyytämällä henkilökunnan apua paikan päällä.
HelMet-kirjastoissa lainan voi uusia kolme kertaa, jos siitä ei ole varauksia. Sen jälkeen voit tuoda lainaamasi aineiston kirjastoon ja lainata sen saman tien uudelleen, ellei varauksia ole. Viikoksi lainattavia bestsellerkirjoja ei voi uusia yhtään kertaa. Tietoja lainaamisesta ja uusimisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx.
Kyseessä on varmaankin Lauri Pohjanpään runo ”Päivännousu kultaa kirkkomaan”, joka löytyy ainakin Pohjanpään teoksesta ”Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910-1954” (WSOY, 1989). Sanat löytyvät osoitteessa http://www.classical-mp3.net/download_booklet.aspx?file=OD%201111.pdf olevasta pdf-tiedostosta sivulta 22. Sanat ovat tarkalleen ottaen ”katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää”.
Kappale on levytetty useampaan kertaan, ja tuoreempia levytyksiä on kolme. Se löytyy Jorma Hynnisen esityksenä levyiltä ”Kiitosta soi lauluni” (Ondine, 2010) ja ”Kun saapuu Herra Zebaoth”, Soile Isokosken esityksenä levyiltä ”Rauhaa, vain rauhaa” (Valitut Palat, 2009) ja ”Suomalainen rukous” (Ondine, 2003) sekä Esa Ruuttusen esityksenä levyltä ”Elämälle: Oskar...
Kattavaa "sanakirjaa" ei liene Nivalan murteesta kirjoitettu, mutta tässä joitain teoksia, jossa käsitellään aihetta:
Sananparsia ja sutkauksia Nivalanseudulta. Toim. Robert Takalo, Toivo Junttila. Nivala-seura, 1979.
Wiik, Kalevi: Sano se murteella: minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan? Pilot-kustannus, 2006
Kettunen, Lauri: Suomen murteet 1: murrenäytteitä. SKS, 1930
Vilkuna, Kustaa: Nivalan murteen äänneoppia. SKS, 1928
Suomalainen murrelukemisto. Toim. Veikko Ruoppila, Pentti Soutkari. SKS, 1968
Suomen kansan murrekirja: Länsumurteet. WSOY, 1940
Nivala-lehdessä on julkaistu 23.1.2003 Aaro Vilkunan kirjoittama artikkeli "Nivalan murteen äänneoppia".
Myös mm. Heikki Niska on kirjoittanut useita runo- ja...
Voisiko tämä olla etsimäsi:
- Claire Ochsner, Syntymäpäivävene (1985)
Kuvakirjan päähenkilö on sveitsiläinen Stefan. Hän saa syntymäpäivälahjaksi matkan kaupunkiin. Toiseksi lahjakseen hän valitsee pienen veneen. Kaupunkimatkalla Stefan eksyy äidistään, saa polveensa haavan juostessaan sirkukseen, ja laivakin menee rikki. Häntä auttaa sirkuksen klovni. Kotona tehdään uusi laiva särkyneen tilalle.
Kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos sitä ei ole omalla kotipaikkakunnallasi, voit saada sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään.
Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa:
"[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku)
"Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Ainakaan meillä kirjastossa ei tiedetä, että sarjan seuraavia osia olisi jo suomennettu, eikä siksi nimistäkään ole tietoa. Sarjaa kustantaa Otava, ehkäpä kustantamossa tiedettäisiin enemmään. Otavan yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yritys/
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan teosta Statisk årsbok för Sverige, jossa on tilastotietoja käännöskirjallisuudesta. Vuoden 2010 tilastollisessa vuosikirjassa kerrotaan, että ranskasta käännettiin vuonna 2008 151 kirjaa ruotsiksi (tietokirjoja 48 kpl, kaunokirjallisuutta 52 kpl ja lasten ja nuortenkirjallisuutta 51 kpl). Kyseisessä kirjassa on tilastotietoja vuosilta 2003-2008. Jos tarvitset vanhempien vuosien tietoja, Vaasassa on 2000-luvun Statistisk årsbok för Sveriget, tätä vanhempia voidaan kaukolainata.
Voit kysellä kirjaa pääkirjaston ensimmäisestä kerroksesta Yhteiskunta- ja talousosastolta.
Jälkimmäinen runonpätkä on Uuno Kailaan runosta Linnut. Se on pitkähkö runo, ja muistamassasi kohdassa sanotaan näin:
Elämä on kaunis. Siksi laula!
Kuolema on pitkä. Laula siis!
Iltarusko, pilvet, kaste ota,
onni tyven ota säveliis.
Runo on kokoelmasta Uni ja kuolema vuodelta 1931. Siitä on otettu uusi painos vuonna 2007. Kokoelman runoja löytyy myös Kailaan runokokoelmista Runot 1922-1931 (2002), Unten maa (1989) ja Runoja (1977).
Ensimmäisen runon tekijästä ei löytynyt tietoa. Satakielen laulusta on monikin runoilija kirjoittanut, mm. Aaro Hellaakoski.
Kaukolainaksi voidaan tilata sellaista aineistoa, jota ei ole maakuntakirjaston omassa kokoelmassa. Voit tehdä kaukolainapyynnön joko kirjastossa käymällä tai verkkosivultamme löytyvällä lomakkeella. Lomakkeen sekä lisätietoa kaukolainoista saat kotisivultamme seuraavasta osoitteesta:
http://www.lappeenranta.fi/suomeksi/palvelut/kirjasto/palvelut_a-o/kirj…
Kaukolainamaksu tieteellisistä kirjastoista on seitsemän euroa, yleisistä kirjastoista kaksi euroa.
Kirjan siirtyminen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä toiseen kestää noin kaksi arkipäivää. Jos varaus on tehty 21.6. ja se on ehditty ottaa päivän aikana hyllystä, se luultavasti ehtii perille 23.6. Aika on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä matka voi kestää pidempäänkin, jos varaus eksyy väärään paikkaan tai sen kulkuun tulee jokin muu ongelma. Hyvin pienistä kirjastoista kuljetukset lähtevät harvemmin, joten niistä tilatuissa kirjoissa voi kestää huomattavasti pidempään. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten puolelta tulevissa varauksissa menee yleensä ainakin yksi päivä enemmän kuin Helsingin sisältä tulevissa varauksissa.
Varausilmoitukset sähköpostiin lähtevät yöaikaan, joten torstaina saapuneesta varauksesta lähtee ilmoitus...
Kirja kertoo mm. koulukiusaamisesta ja vastuun ottamisesta. Päähenkilö on 12-vuotias Nora. Kirjaa esitellään vaikkapa Seinäjoen kirjaston lukuvinkeissä:
http://web.seinajoki.fi/kirjasto/new_lasten/lu_thor.htm
Antiikki tarkoittaa Timo Nurmen tekemän Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan kreikkalaista ja roomalaista muinaisaikaa, varsinaisesti sen henkistä elämää ja hengentuotteita. Antiikin aika ajoittuu n. 800 - 500 vuotta eKr. Muita merkityksiä sanalle ovat vanhanaikainen, arvokas esine ja vanhanaikainen tyyli. Aarre taas em. kirjan mukaan on arvokas jalometallinen tai muu kalleus. Sanan virta merkityksistä sopinee tähän yhteyteen parhaiten isohko joki tai veden virtaus joessa tai salmessa. Eli Kreikan ja Rooman aikakauden arvokkaita hengentuotteita joen... (rannalla?) Valitettavasti en löytänyt kyseistä laattaa mistään Joensuun klassillista lyseota (nykyistä taidemuseota) käsittelevistä tiedonlähteistä. Myöskään Joensuun...
Kysymyksesi ovat laajoja ja niihin voi vastata "oikein" kovin monella tavalla. Alla lähteitä ja linkkejä, joista toivoakseni löydät itsellesi sopivia vastauksia.
Kirjoja:
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Tunteet ja syöminen / Irene Kristeri
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
Nettilähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravinto
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-1009.html?genre=ter…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perustee…
http://www.syomishairioliitto.fi/...
Nimilain (694/1985) § 10 mukaan sukunimen muuttamisen yhtenä vaihtoehtoisena edellytyksenä on, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hakijalla tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Lain hallituksen esityksessä (HE 236/1984) perustellaan, mitä tuolla lain kohdalla on tarkoitettu. Siitä sanotaan näin: " Esivanhemmilla tarkoitetaan tässä säännöksessä henkilöitä, jotka isän tai äidin puolelta ovat hakijaan nähden suoraan takenevassa sukulaisuussuhteessa. […] Käsitettä "esivanhemmat" ei säännösehdotuksessa ole luonnollisesti tarkoitettu ymmärrettävän niin laajana, että sen piiriin kuuluisivat rajoituksetta kaikki hakijaan nähden suoraan ylenevässä...
