Länsimaisen taidemusiikin yleisellä tasolla esittäviä teoksia on julkaistu Suomessakin useita. Tässä muutamia ehdotuksia suomenkielisiä teoksia, joita kannattaa kirjastossa vielä vertailla omia tarpeita ajatellen. Englanninkielisiä kirjoja on julkaistu vielä enemmän, jos näistä ei sopivaa löydy.
Tavallisimmat italiankieliset tempomerkinnät on suomennettu esimerkiksi Wikipedian artikkelissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tempo. Näitä löytyy lisää kaikista musiikin yleishakuteoksista.
Andante : Klassisen musiikin tietosanakirja (WSOY 2002) - Aakkosellinen hakuteos.
Burrows: Klassinen musiikki (WSOY 2007) - Erittäin tiivistietoinen yleishakuteos, joka ei sovellu syvempää tietoa hakevalle.
Palas: Taidemusiikki tutuksi (Otava 2002) - Tämä teos...
Hei
Kysy kirjastonhoitajalta palveluun on aikasemmin tullut vastaava kysymys, ja silloin on vastattu tällä tavalla:
Helsingin kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista digitoida kaitafilmejä. Teidän kannattaa kääntyä digitointipalveluja tarjoavien yritysten puoleen. Kirkkonummen kirjastossa on laitteet VHS-videonauhojen, C-kasettien ja LP-levyjen digitoimiseen.
Kärnä sanalla on useita merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Uusi suomalainen nimikirja (1988) mainitsee sukunimen Kärnä kuuluvan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan vanhoihin sukunimiin. Se on ollut myös tilan nimi mm. Lappajärvellä, Padasjoella ja Kylmäkoskella. Vanhin tieto löytyy Sysmästä vuodelta 1487 Kärnän Lars. Jos nimi on alkuaan hämäläinen, sille voi nimikirjan mukaan antaa selityksen äkäinen, riitainen. Nimi voi olla myös ruotsalaisperäinen Kärna, Kärne.
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Nähdäkseni voit ainoastaan pyytää, että ex-vaimosi vaihtaisi sukunimen takaisin aikaisempaan sukunimeen. Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvä nimilaki ei anna käsittääkseni mitään mahdollisuutta pakottaa toista vaihtamaan sukunimeään, jos nimi on saatu avioliiton kautta. 24 § tuntee kyllä sukunimen menetetyksi julistamisen, mutta se koskee ainoastaan hakemuksesta saatuja sukunimiä. Avioliiton yhteydessä otettua sukunimeä ei nimittäin tarvitse erikseen hakea, vaan se on pelkkä ilmoitusasia, joten pykälä ei soveltune...
HelMet-kirjastojen varauksissa ensimmäinen luku kertoo sinun sijoituksesi varausjonossa ja toinen luku kertoo kyseiseen teokseen kohdistuvien varausten määrän. Siihen, miten nopeasti saat varaamasi kirjan, vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka monta varattavaa nidettä kyseistä teosta on kirjastojen kokoelmissa. Tietenkin myös se, kuinka pian edelliset lainaajat palauttavat lainansa, vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti sinä saat varaamasi aineiston lainattavaksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastossa ei ole tällä hetkellä paikalla molempia versioita, mutta kirjan tietojen perusteella kova- ja pehmeäkantisten painosten sivumäärät ovat täsmälleen samat. Siten mitä luultavimmin tekstitkin ovat samat. Pokkariversioita aika harvoin muutetaan kovakantisista, etenkään kun painokset ilmestyvät kohtuullisen pienellä aikaviiveellä. Kustantajakin mainostaa osoitteessa http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/ kovakantista, pokkaria ja e-kirjaa vain eri kirjojamuotoina eli sisällöltään yhtenäisinä.
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Tässä muutamia nuortenkirjoja joissa aiheena on Alzheimerin tauti tai dementia:
Arrigan, Mary: Chokladmåne, 2013
Moore, Ishbel: Mamma till sin mamma, 2002
Jacobsson, Ritta: Eviga glömskans alle, 2013
Kuijer, Guus: Florian Knol: ett alldeles vanligt kaos, 2012
Kaikki edellä mainitut teokset ovat lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
Lisäksi ruotsinkielisen sivuston www.demensforbundet.se kautta löytyi teos Eriksson, Jenny: Du är inte ensam- en bok för barn och unga med en demenssjuk förälder. Tätä teosta ei ainakaan toistaiseksi ole Helmet-tietokannassa.
Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi uusia netin kautta viisi kertaa, mikäli siitä ei ole varauksia tai jos se ei ole Bestseller-kirja, jota ei voi uusia.
Kirjaudu sivustolle kirjastokortin numerolla sekä PIN-koodillasi HelMet-etusivun www.helmet.fi yläpalkin keskeltä kohdasta Kirjaudu. Omiin tietoihisi pääset klikkaamalla nimeäsi oikealla ylhäällä. Valitse sitten vasemmalta Lainat-välilehti.
Voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella "uusi kaikki" tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta "uusi merkityt".
Jollei uusiminen ole mahdollista, myöhästymismaksua kertyy aikuisten aineistosta 20 senttiä päivässä.
Espoossa äänilevyjen digitointipalvelut löytyvät Sellon, Entressen ja Tapiolan kirjastoista. Kirjasto Omenassa digitointimahdollisuutta ei ainakaan vielä ole.
Sellon digitoinnista saat lisätietoja puhelinnumerosta 09 816 57607.
Pari käytännön esimerkkiä:
Paperin vanhentaminenb:
1. Revi reunat
2. Pidä noin 4 cm päästä kynttilästä/sytkäristä, mutta älä anna syttyä tuleen. Tuloksena ruskeita jänniä jälkiä.
3. Purista mytyksi ja suorista uudestaan.
4. Valmista kuppi teetä, ja sivele kostealla teepussilla paperia. Jos pussi ehtii kuivua, sitä voi taas dipata kupissa.
5. Viimeisen silauksen antaa kupin jäljet paperissa; anna teen valua kupin yli reunoille, ja aseta kuppi paperin päälle hetkeksi.
Tai valokuvan vanhentaminen - Photoshop tutoriaali
Avataan Photoshop ja avataan kuva mitä halutaan editoida. Eli File -> Open -> ja valitaan kuva tai kansio josta valitaan kuva ja Enter eli kuva auki, mä valitsen nyt tällaisen tytön joka on mustavalkoisena, mutta myös...
Kirjallisista lähteistä Amalia armaasta löytyy parikin erilaista armas-varvas-riimiä hyödyntävää variaatiota: lastenloru, joka alkaa "Amalia armas kippuravarvas" sekä 1930-40-luvun taitteeseen ajoitettavissa oleva "Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?", joka on peräisin Tampereella keväällä 1939 avatun Tempon tavaratalon mainoksesta. Tässä muodossa sitä hyödyntää esimerkiksi Aulis Murto 40-luvulle sijoittuvassa romaanissaan Mannakorven markkinoilla. Verkkolähteissä jälkimmäisestä muunnoksesta tuli vastaani useita toisistaan hieman poikkeavia versioita, joissa kaikissa kuitenkin palelevat varpaat yhdistettiin lämpimiin jalkineisiin - tavallisimmin juuri tallukoihin. Pitempää tähän teemaan liittyvää tekstiä en...
Norsulla on ihan vain jalka.
"Norsun ruumista kannattavat pylväsmäiset raajat päättyvät tasapohjaisiin töppöjalkoihin, joissa on kaviokynnen peittämät varpaat. Jalkapohjaa suojaa paksu ja kovaksi känsöittynyt ihokerros, jonka sisällä on pehmeä ja kimmoinen, ihmisen kantapään pehmustetta muistuttava rasvatyyny."
Lähde:
Nisäkkäät. 2 (Weilin + Göös, 1999)
Huomiosi on ihan oikea. Vaasan kaupunginkirjasto on yleinen kirjasto ja noudatamme yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), jota käytetään kaikessa aineistossamme, myös esim. lääketieteellisessä kirjallisuudessa, johon kuuluvat myös erilaiset itsehoito-oppaat. Aineisto luokitellaan aiheen mukaan luokkiin ja samaan luokkaan tulee kaikki samaan aiheeseen liittyvä, mutta laadullisesti hyvinkin kirjava materiaali. Tilaamamme aineisto on jo tilattaessa luokiteltu ykl-luokkiinsa.
Hankimme kaiken suomen ja ruotsin kielellä ilmestyvän ”vakavamman” tieteellisen psykologisen aineiston. Tätä aineistoa ei ilmesty kovin paljon. Populaaripsykologista aineistoa julkaistaan ja myös hankitaan paljon, koska sillä on myös suuri kysyntä....
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Listan lainattavista esineistä löydät esimerkiksi tätä reittiä: HelMetin etusivu - Kirjastot ja Palvelut - Lainattavat esineet - Esineet HelMet-haussa.
Viimeinen suomennettu Sweet Valley High -sarjan osa on Francine Pascal: Rakkauden tanssi (Osa 50). Se kertoo kiinalaistaustaisen Jade Wun elämästä, joka tasapainoilee kiinalaisen ja amerikkalaisen elämäntavan välillä. Jadelle tarjoutuun soolotanssijan osa koulun tanssishowssa ja isänsä kielloista huolimatta hän osallistuu harjoituksiin. Hän tapaa siellä Davidin. Vaikeuksien jälkeen he alkavat seurustella, ja lopussa Jaden isäkin hyväksyy Davidin.
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Veikkaus Niilo Rauhalasta siteeratun runon tekijäksi osuu aivan oikeaan. Rauhala kirjoitti Jumalan vuorella me asumme -runonsa alunperin Reisjärven kristillisen opiston 20-vuotisjuhlaan lokakuussa 1975. Sittemmin se on julkaistu Rauhalan runokokoelmassa Lähellä pyhää aamua (1979) ja tyylillisesti hieman muokattuna valikoimassa Kuljen lähteitä lähellä (1996), jossa sen nimenä on Vuori kohottaa kirkkautensa.
