Talvisota kuuluu Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjaan, joka kertoo Hakalan suvun vaiheista Suomessa siirtolaisena Amerikassa 1920-luvulta 1990-luvulle.
Antti Tuuria on käsitelty tälläkin palstalla aikaisemmin: vastaukset löydät kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitaja-palvelun hakukenttään Tuuri Antti.
Verkkokirjastostamme Vaskista voit hakea tarvitsemaasi aineistoa laittamalla asiasanaksi Tuuri Antti. Esimerkiksi Kotimaisia nykykertojia 3 löytyi näin. Laittamalla asiasanoiksi kaunokirjallisuus Suomi 1980-luku löytyi Hevosen sulkia (1980-luvun suomalaisen kirjallisuuden tilanteita), joka voisi olla sinulle hyödyllinen muun silloin julkaistun kirjallisuuden suhteen.
Kirjasammosta eli kirjallisuuden verkkopalvelusta löydät varmasti paljon pohjaa...
Tämän hengellisen laulun nimi on "Olenko muistanut kiittää". Siteerattu tekstikohta on ensimmäisen säkeistön lopusta.
Laulun on säveltänyt Veikko Honkavuori ja sanoittanut Pauli Ylitalo. Perttu Mathlín levytti laulun vuonna 2002 cd:lleen "Majakka" (Aika / Prisma-musiikki, ACD-1234).
Oman kunnan kirjastoa voi pyytää tilaamaan cd:n kaukolainaksi.
Tuollaista yksittäistä teosta ei näytä olevan. Mutta Turun maakuntamuseon teoksessa "Luostarinmäen käsityöläismuseo 50 vuotta", jossa on toisena nimekkeenä "Suutarista se kaikki alkoi" on 13-sivuinen Taina Palmrothin artikkeli "Luostarinmäki-aiheiset maalaukset Turun museoissa (1904-1942)". Teos on muutenkin runsaasti kuvitettu ja siinä on myös hyvä lähdeluettelo.
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Turtiaisen kokoelmista ei löytynyt mainitsemaanne säettä. Lähinnä sitä oli kokoelmassa Laulu kiven ja raudan ympyrässä, Tammi 1945. Runon nimi on Toinen hautalaulu ja ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:" Minä tein työni hyvin. / En pyrkinyt valtaan. / En ahnehtinut omaisuutta."
Hei,
Tuotannonohjausta käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin kirjastosta. Kirjasto on kaikille avoin, ja lainaamiseen tarvitaan HAMKin oma kirjastokortti.
Oheisessa linkissä on kirjaston ohjeita:
http://www.hamk.fi/kirjasto/kirjaston-kayttosaannot/Sivut/default.aspx
Tästä linkistä pääset suoraan HAMKin aineistohakuun:
https://hamk.finna.fi/
Hei,
Valitettavasti teosta The Magical Pantheons ei löydy Hämeenlinnasta, eikä sitä näytä olevan saatavilla muualtakaan Suomen kirjastoista.
Olaus Magnuksen teosta ei ole myöskään Hämeenlinnan kirjastossa ('Suomalaiset pohjoisten kansojen historiassa' samalta tekijältä löytyy) Historia om de nordiska folken -teosta löytyy Suomesta, joten siitä voi tehdä kaukolainatilauksen. Oheisessa linkissä on Hämeenlinnan kirjaston kaukopalvelun ohje:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Kysymyksesi oli niin vaikea, etten löytänyt tietoa kirjaston kirjoista tai tietokannoista. Siksi kysäisin viisaammilta ja sainkin nopeasti vastauksen:
"Hei,
Tämä olikin hauska kysymys! Norsun kärsähän on eräänlainen pidentynyt nenä, josta löytyy kaksi sierainta. Sieraimet ovat sen verran leveät, ettei niihin voi jäädä hernettä jumiin. Norsu ei voi suoraan juoda kärsän kautta vaan se imee ensin kärsän täyteen vettä ja ”puhaltaa” sitten veden suuhunsa. Jos kärsään juuttuisi norsun imiessä vettä jokin suurempi esine, saisi norsu sen töräytettyä pois. Sen töräykset ovat todella voimakkaita, kuten ehkä olette nähneet luontodokumenteissa. Suodatinta kärsässä ei ole.
Törähtelevin terveisin,
Hanna Hyvönen
Asiakasneuvoja
LUOMUS –...
Kyseessä on varmaankin Titiyo-nimisen ruotsalaisen artistin Come Along -kappale, joka on julkaistu vuonna 2001 samannimisellä albumilla.
Kappaleen voi kuunnella Youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=yLsVGwNWOA4
Tällä runolle ei, kuten ei muillakaan Lakeus-kokoelman runoilla, ole varsinaista nimeä. Kirjan sisällysluettelossa se nimetään ensimmäisen rivinsä mukaan: Pysähtynyt maisema ja joki.
Kalevasta löytyy 20.7.1927 uutinen otsikolla Suuri tulipalo Haukiputaalla: kaksi asuinrakennusta tuhoutunut. Tulipalon kerrotaan syttyneen 18.7.1927 Kurkelansaarella, jossa "kaksi suurenlaista asuinrakennusta paloi perinpohjin ja useita muita rakennuksia oli pahoin uhattuna. Tuli sai alkunsa Matti Mettowaaran ja Sakari Kurkelan yhteisestä asuinrakennuksesta." Ilmeisestikin hellasta lentänyt kipinä sytytti talon.
Palo levisi myös Matti Kurkelan omistamaan asuinrakennukseen, jonka irtaimisto saatiin kuitenkin pelastettua. Rakennusten ja irtaimistojen kerrotaan olleen vakuutettuja Haukiputaan kunnan paloapuyhdistykseltä.
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että mitään yleistä puhdistustapaa heillä ei ole. Puhdistettavassa kirjassa voi joskus olla vaikkapa hometta, jolloin puhdistus on sen mukaista. Usein puhdistuksessa käytetään vain imuria ja kuivaa liinaa tai pensseliä ja vanua.
Tuntomerkit sopivat irlantilaisen Pauline McLynnin etsiväsarjaan, jossa seikkailee etsivä nimeltä Leo Street. Hänellä on sekarotuinen koira nimeltä No. 4. Sarjan kirjat ovat nimeltään Something for the weekend, Better than a rest, Right on time. Pauline McLynnin kotisivut löytyvät alta:
http://www.paulinemclynn.com/
Koira esitellään ainakin alla olevassa esittelyssä:
http://www.goodreads.com/book/show/1086399.Right_on_Time
Töölön kirjaston englanninkielisen kaunokirjallisuuden luetteloon pääset Helmet-hausta kohdasta tarkennettu haku kirjoittamalla hakusanaksi (aihe) kaunokirjallisuus, valitsemalla aineistoksi kirjan, kokoelmaksi aikuisten kokoelman, sijainniksi Töölön ja kieleksi englannin. Tuloksena on kuitenkin niin suuri määrä kirjoja...
Valitettavasti näyttää siltä, että etsimääsi Robert Burnsin runoa Epitaph on My Own friend ei ole suomennettu.
Tarkistin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän runotietokannan ja useita muita kirjastotietokantoja. Burnsin laajasta tuotannosta on suomennettu jonkin verran runoja, mutta ikävä kyllä ei tätä.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Yliopistolaissa on asetus Opintosuoritusten arvioinnista ja opintojen hyväksilukemisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558#Pidp3162656
Yliopistojen sivuilta löytyy tietoja siitä, kuinka aiemmat opinnot hyväksiluetaan tai korvataan. Esimerkiksi Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä vastaavuutta haetaan erillisellä lomakkeella https://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Kasvatustieteiden-tiedekunta/O… .
Turun yliopiston vastaavat sivut https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/hyvaksilukeminen/Siv… .
Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinto-oikeudet-ja-ilmoittautumin…
Aaltoyliopisto https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=1968884
Matkailuaiheisia VHS-kasetteja ei Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa enää ole. Dvd-levyinä matkaoppaita ei ole ilmestynyt yhtä paljon kuin VHS-kasetteja aikanaan, mutta joitakin sarjoja on kuitenkin olemassa. Discovery atlas –sarjassa on mm. Ranskan, Italian, Venäjän, Intian, Meksikon, Brasilian ja Australian matkaoppaat. Panorama DVD- matkaoppaat on Thaimaasta ja Malesiasta ja Matkavideo.fi:n dvd-levyt Gran Canarialta ja Teneriffalta.
Verkkokirjastosta https://vanamo.verkkokirjasto.fi/ voit tarkistaa, löytyykö haluamastasi kohteesta dvd-levyä. Kirjoita hakukenttään maan nimi + matkaoppaat (esim. Intia matkaoppaat) Tarkenna sitten hakutulosta materiaalilla dvd (näytön oikeasta reunasta). Esim. Intia-haku tuottaa yhden osuman.
Sanomalehtien liiton sivuilta löytyvät nykyään ilmestyvät sanomalehdet maakunnittain. Lehdet, jotka eivät enää ilmesty, eivät tietysti ole tällä listalla.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain
Sanomalehtien liitolla on myös aineistopankki, mutta se on käytössä vain liiton jäsenille.
Suomen lehdistön historia 1-10 ilmestyi 1980- ja 1990-luvuilla. Sen osissa 1-4 on sanomalehdistön historiaa yleisesti, ja osista 5-7 löytyy lehtien levikkialueita ja levikkiä paikkakunnittain. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28suomen%20lehdist%C3%…
Eli valitettavasti sivustoa, jolle kaikki kysymäsi tieto olisi koottu, ei löytynyt. Yllä olevan sivuston ja kirjasarjan kautta löytyy osa...
Juho Frans Kuorikoski, s. 13.8.1885 Amerikassa, yo 10.6.1905, vp 5.1.1909 (cl), pt 19.7.1911 (kh), palv. ylim. Kiuruvedellä ja Hankasalmella, Orimattilan kpl 1.5.1920, Kangasniemen kkh 1.5.1933, rov. 1937. Lähde: Godenhjelm, Hugo : Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli.- Kuopio, 1944. s. 187-188.
Mitä hitaammin ohjelma ja laitteisto polttaa uuden levyn, sitä vähemmän siinä on todennäköisesti ns. lukuvirheitä. Musiikkilevyillä asialla ei ole suurempaa merkitystä, mutta datalevyjä poltettaessa pienikin luku- tai polttovirhe voi johtaa siihen, ettei ohjelma tms. toimi ollenkaan.
Alhaisemmat polttonopeudet myös säästävät laitteistoa, jota huippunopeudella käyttäminen kuluttaa. Eli jos polton kanssa ei ole kiire, on aina suositeltavaa käyttää huippunopeutta alhaisempaa nopeutta. Hiljaa hyvä tulee.
Heikki Poroila
Valitettavasti tämä LP-levy MUISTO VAIN on ainoa äänite, jolla tämä Katja Riipisen säveltämä laulu on julkaistu. Tätä albumia (Bluebird BBL1057, julkaistu myös c-kasettina) ei näyttäisi myöskään olevan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa. Sen pääsee kyllä kuunteleemaan Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tiloissa.
Pikaisella haulla löysin ainakin yhden käytetyn levyn tarjouksen: http://www.kane.fi/prestashop/fi/lp-levyt/207942-tuominen-jamppa-muisto… eli Kane Recordsilla se näyttäisi olevan kympillä. Anselmin Aarteet tarjoaa sitä vielä halvemmalla: http://www.anselminaarteet.fi/vinyylit.php?tyyli=24 Näitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
