Kuvailemasi kaltaista toimintoa ei HelMetissä valitettavasti ole. Muutamat muutkin asiakkaat ovat toivoneet erilaisia haku- ja järjestämismahdollisuuksia sekä muistilistoihin että lainaushistoriaan. Sinunkin kysymyksesi menee kirjastojärjestelmän ylläpito- ja kehittämisryhmän tiedoksi. Ehkäpä jossakin tulevassa ohjelmaversiossa nämä toiveet pystytään toteuttamaan.
Kysymyksesi oli hiukan vajaa tiedoista, Huuskosia on monta. Oletan, että tarkoittanet Taisto Huuskosen kirjaa "Laps´Suomen", joka löytyy
esim. Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan varastosta. Jos et tarkoittanut tätä Huuskosta, niin otapa uudelleen yhteyttä.
Leningradin asukkaiden elämästä ja mielialoista on kirjoitettu paljon erityisesti kaupungin saarron 1941-1944 ajalta. Sen sijaan talvisodan aikaisia ajatuksia on haastavampi löytää. Jonkinlaisia mieliala- ja mielipidekartoituksia on kuitenkin tehty esimerkiksi salaisen poliisin toimesta, ja näitä raportteja on jossain määrin päästy käyttämään tutkimuksessa.
Suomenkielistä aihetta sivuavaa kirjallisuutta esim.:
Vihavainen & Saharov (toim.): Tuntematon talvisota - Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot (2009) [Teoksessa käsitellään sotilaiden lisäksi myös Leningradin alueen siviilien ajatuksia talvisodasta virallisraporttien kautta]
Iljuha & Tsamutali & Vihavainen (toim.): Monikasvoinen Suomi - venäläisten mielikuvia Suomesta...
Selvittely kannattaa aloittaa isän kantakortista, jollainen on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelleesta. Kantakortista käy ilmi ylennykset, palkitsemiset, rangaistukset, joukko-osastot, koulutus sekä sotavuosien osalta myös taistelupaikat. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, jonka sivuilla on tilausohjeet:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Aivan kuvatun kaltaista kirjaa taisteluissa olleista ei taida löytyä. Sotien jälkeen on laadittu erilaisia paikkakuntakohtaisia veteraanimatrikkeleita, joukko-osastohistoriikkeja ja vastaavia joista voi löytyä tietoja tietyn taistelun osanottajista. Monesta suuremmasta taistelustakin on oma historiateoksensa. Lisäksi 1970-1980 -luvuilla julkaistiin laaja...
Ýleisten kirjastojen tilastot tavataan julkistaa huhtikuun vaiheilla, tarkempi tieto saadaan vasta lähempänä ajankohtaa. Ne löytyvät tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi . Kirjastot.fi:n käyttölukuja julkistetaan toimintakertomuksen yhteydessä, helmikuun-maaliskuun aikana Kirjastoalan uutisissa, http://www.kirjastot.fi/fi/uutiset .
Tällä hetkellä (17.2.2016) mielestäni parhaiten postikortteja löytää Jäähallin kirpputorilta, joka on pääsääntöisesti avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin. Tarkista netistä Jäähallin kirpputorin aukioloajat.
Jäähallista löydät niin käyttöpostikortteja kuin keräilykortteja.
Vanhat Kauppalehdet ovat mikrofilmimuodossa luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvan on mahdollista saada mikrofilmejä kaukolainaan oman lähikirjastonsa kautta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695618__Skauppalehti__P0%…
Estrid Ott : Pikkulotta Salli 1941. Tanskalainen Estrid Ott oli itse auttamassa lottia Suomessa talvisodan aikaan. Pikkulotta Salli on ilmestynyt Tyttöjen kirjastossa ja runsaan 30 vuoden takaisesta lukukokemuksesta muistan että kirjassa työskenneltiin mm. Petsamosta evakuoitujen munkkien kanssa.
Estrid Ott oli sanomalehtinainen ja kirjailija ja hän kirjoitti talvisodan kokemuksistaan kaksikin kirjaa. "Pikkulotta Salli" oli kiellettyjen kirjojen listalla sotien jälkeen
Fennica-haulla (Suomen kansallisbibliografia. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/fennica.html ) löysin kaksi Kirjakkalasta kertovaa teosta.
Toinen on
Alusta alkaen : Kirjakkalan Alun historiaa 1920-2010 / toimitus: Arto Korpinen.
ja toinen
Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.).
Molemmat voi tilata lukusalikäyttöön Helsinkiin.
Finna-haulla (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistohaku. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kirjakkala&prefilter=-&Sear…)
Löytää Kirjakkalasta 37 hakutulosta. Kahden edellisen kirjan lisäksi viisi muuta, sekä arkistomateriaaleja.arkistomateriaaleja.
Yhteistä teattereiden ohjelmistoportaalia ei Suomessa ole.
Helsingin tarjonta löytyy osoitteesta:
https://kohokohdat.fi/helsinki/teatterit2/
Turun teattereiden ohjelmisto löytyy osoitteesta:
http://www.visitturku.fi/s/teatterit-ja-teatteriohjelmat_fi
Muutoin joutuu hakemaan kaupunkia ja teatteriohjelmistoa.
Parasta aikaa menee Espoossa teatteri Mustassa Aukossa Shakespearen Myrsky.
Tampereella Teatteri Telakalla teatteri Vanha Jukossa on maaliskuun lopussa pari esitystä Shakespearen Rikhard III:ta.
Shakespearen Kesäyön uni on tulossa Ryhmäteatterin kesäteatteriin Suomenlinnaan. Muutoin Suomessa ei näytetä juurikaan vietettävän Shakespearen kuoleman 400-vuotis juhlia.
Huomattava on että elokuvateattereissa nähdään kolme teatteritaltiointia...
Morseaakkoset vastaavat suunnilleen äänteitä. Ei-latinalaisten kirjoitusmerkkien morseaakkoset löytyvät wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Morse_code_for_non-Latin_alphabets
Venäläinen wikipedia: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=%D0%90%D0%B7%D0%B1%D1%83%D0%…
Näitä voi verrata suomalaisiin: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6tys
Wikipediasta löytyy myös mielenkiintoinen Reino Hallamaata koskeva artikkeli jossa kerrotaan Talvisodan radiotiedustelu -otsikon alla salakirjoitettujen viestien avaamisesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Hallamaa
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://finna.fi
http://www....
Haminan kirjastosta kerrottiin, että Luonto lainassa -tuunauspaja on 16.2. (siis tänään) klo 17-19. Seppo Knuutilan Itämeren tila -luento on huomenna 17.2. klo 18-19. Toivottavasti nämä ovat ne tilaisuuden, joista olet kiinnostunut. Jos eivät, otatko yhteyttä suoraan Haminan kirjastoon:
http://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
Kirjoitusoppaissa on ohjeita eri tekstilajien kirjoittamiseen. Sellainen on esimerkiksi Tiina Torpan ”Työssään kirjoittavan opas” (Talentum, 2014). Luonnollisesti on myös tärkeää, että kielenhuolto on kunnossa, ja siihen löytyy lukuisia oppaita myös.
Lehdillä on kuitenkin yleensä omat ohjeistuksensa siitä, miten heille lähetettävissä tekstissä erilaiset muotoilut on tehty. Joillakin lehdillä ohjeita saattaa olla nettisivuilla, mutta lehti varmasti lähettää ne myös kirjoittajalle, jolta haluaa juttuja saada.
Ennen lehden lähestymistä kannattaa miettiä, millaiseen lehteen juttua olisi paras tarjota. Eli esimerkiksi miettiä, onko juttu populaari vai ammattilaisyleisölle tarkoitettu. Aihetta tuntematta on kuitenkaan vaikea suositella mitään...
Hei, 3 varaustasi odottaa edelleen noutoa, viimeiset hakupäivät ovat 22.2., 23.2. ja 24.2., joten hakuaikaa ei tarvitse siirtää eteenpäin. Aina se ei ole edes mahdollista, jos aineistoon on jonoa.
Jos julkaisua ei löydy Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kokoelmista, aineisto voidaan tilata asiakkaalle muualta kaukolainana. Kaukolainatilauksen voi jättää henkilökohtaisesti kirjastoon tai tehdä sen tilauslomakkeella. Linkki kaukolainatilauslomakkeeseen on alla. Kaukolainan edellytys on, että sinulla on voimassaoleva kirjastokortti ja lainausoikeus. Lisätietoa ja kaukopalveluhinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
Aineiston saatavuutta muualla Suomessa voi tutkia esimerkiksi Frank-monihaun tai Melinda-yhteistietokannan avulla. Voit pyytää apua myös omasta lähikirjastostasi ja viime kädessä kirjaston henkilökunta selvittää ja varmistaa aineiston saatavuuden.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://palvelut2.tampere.fi/...
Etymologinen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: 1: A-K) kertoo hiippa- ja hippa-sanojen alkuperän olevan samaa sanuetta. Hiippa tarkoittaa korkeaa, suippoa päähinettä, kuten kirjan mukaan mahdollisesti myös leikin nimitys hippa, koska leikkivälineenä on paikoin käytetty korkeaa päähinettä. Teos ei tunne litta-sanaa, eikä sen merkitystä valitettavasti muualtakaan saatu selville. Sitä käytetään kuitenkin melko yleisesti hippa-sanan tilalla.
