Annetuilla tiedoilla on vaikea sanoa mistä on kyse, jos käytät kannettavaa tietokonetta voisi sen näyttää kirjastossa ja pyytää katsomaan mistä on kyse. Ainakin isoissa kirjastoissa voidaan tässä auttaa, esim. Sellon kirjaston (Leppävaara, Espoo) pajassa. Tervetuloa. Varatkaa aika sähköpostilla Sellonpaja@gmail.com tai puhelimitse (09)81657 607, etsimme tosin parasta aikaa kadonnutta puhelintamme.
En käyttäisi kuvia tai musiikkia elokuvasta esityksessä ilman lupaa. Elokuvien käyttöön opetuksessa tarvitaan aina lupa, koska elokuvan esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, vaikka elokuvasta otettaisiin vain pienikin pätkä. Tässä tapauksessa elokuva ei liity suoraan esitettävään asiaan, joten senkin takia jättäisin nämä elokuvaviitteet pois.
Lisätietoja Tekijänoikeus.fi-sivuston elokuvaosiosta http://www.tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/?q=&order=date&genre=Elokuva
Jos kirja on palautettu eikä siitä ollut varausta se jää HYLLYSSÄ-tilaan. Jos oli varaus voi lukea esim. MATKALLA+VARAUS. Jos teos on lainassa näkyy ERÄPÄIVÄ ja päivämäärä. Jos olet epävarma onko lainaamasi teos palautunut kirjastojärjestelmään näet sen kirjautumalla omiin tietoihin tai ota yhteys kirjastoon ja henkilökunta voi tarkistaa asian.
Tietotekniikka oli käytössä kirjastossa 1980-luvun loppupuolella, kun puolivälissä 80-lukua alkoi atk:n hankinta kirjastoihin. Kirjastot saivat kustantajien tietoja pääasiassa paperimuodossa, erilaiset esitteeta javalintalistat luettiin paperilla. Lainaustietoja käsiteltiin 1980-luvulla tietotekniikan avulla, kun oli reikäkortit ja optisesti luettavat eräpäiväliput.- Kysymyksiisi löytyy lisätietoja mm. näistä kirjoista: Kirjastot ja atk (1986), Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi(2010), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovanniemen kirjasto 150 vuotta(2010), Kaisa Sinikaran artikkeli Kirjastot ja verkko kirjassa Kirjasto 2010.
Maltalle sijoittuvia jännityskirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta:
Auer, Ursula: Murhia Maltalla (salapoliisiromaani)
Bagley, Desmond: Loukku (jännitys)
Callison, Brian: Maltan kaappari (jännitys)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla (salapoliisiromaani)
Muuta Maltaan liittyvää kaunokirjallisuutta:
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (sota)
Schuller, Victor: Saksan kotkat (sota)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (romaani)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (novelleja)
Hei! VHS-videoiden digitointi on mahdollista Jyväskylän kaupungin pääkirjaston digitointitilassa. Tilan voi varata musiikkiosaston neuvonnasta, puh. 014 266 4115.
Lisätietoa digitointitilasta löydät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://jyvaskyla.fi/kirjasto/paakirjasto/digitointitila.
Marraskuussa 2014 tähän kysymykseen on vastattu, että suomennosten kustantajan Tammen mukaan sarjaan ei ole tulossa jatkoa:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=5c726a72-7f…
Elokuvatietokanta IMDB kertoo Keplo Leutokalma -elokuvan (englanniksi Skulduggery Pleasant) olevan vasta valmisteilla:
http://www.imdb.com/find?ref_=nv_sr_fn&q=Skulduggery+Pleasant&s=all
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Johann Wolfgang von Goethen värioppiin johdattaa teos ”Goethen värioppi. Ensimmäinen osa : Fysiologiset värit (Suomen antroposofinen liitto, kaksi painosta). Aiheesta saa tietoa myös Pehr Sällströmin teoksesta "Johdanto Goethen värioppiin" (suom. Maija Pietikäinen, Ove Ek ja Klaus Salomaa, Goetheanisen taiteen yhdistys, 2009).
Josef Albersin värioppiin voi perehtyä lukemalla hänen teoksensa "Värien vuorovaikutus" (toim. Tor Arne et al., suom. Maija Kärkkäinen et al., Vapaa taidekoulu, useita painoksia).
Väriopista on muitakin teoksia, esimerkiksi Harald Arnkilin "Värit havaintojen maailmassa" (Taideteollinen korkeakoulu, 2007), Hannele Wetzerin "Värivaaka" (Tammi, 2007), Johannes Ittenin "Värit taiteessa : värien subjektiivinen kokeminen...
Petersin kustantamassa Vivaldin Kevät-viulukonserton partituurissa (Edition Peters EP12293) on allekkain stemmat solistille (violino principale), 1. viululle, 2. viululle, alttoviululle, sellolle (kontrabassolle) ja cembalolle. Nuotin on toimittanut Walter Kolneder. Erillisiä stemmoja ei tähän partituuriin sisälly.
Myös Petrucci Music Librarysta (http://imslp.org) löytyy vastaavanlainen Gian Francesco Malipieron toimittama partituuri
(http://imslp.eu/Files/imglnks/euimg/f/f2/IMSLP386586-PMLP126432-Vivaldi…).
Olof Palmen hautajaisissa puhui mm. Ruotsin sosiaalidemokraattien nuorisojärjestön puheenjohtaja Anna Lindh. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/murha-teki-palmesta-kuolemattom…
Leonalla ei ole virallista nimipäivää. Joissakin lähteissä ehdtotetaan, että Leona voi viettää epävirallisesti nimipäiväänsä Leonoran nimipäivänä, joka on 11.7
Leona on miehennimen Leo sisarnimi. Leo tulee latinan leijonaa tarkoittavasta sanasta.
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat.html
Hei!
Terveydenhuollossa käytetään sekä kertakäyttöisiä että monikäyttöisiä, desinfioitavia välineitä tikkien poistoon. Tässä on kunta- ja organisaatiokohtaisia eroja. Tarvikkeita ja palveluita hankitaan kilpailutuksen kautta ja valitaan tarkoitukseen sopivin vaihtoehto. Tärkeätä on kuitenkin noudattaa korkeata hygieniatasoa.
Tarkemmin tähän kysymykseen osaa vastata esim. oman terveyskeskuksesi asiantunteva henkilökunta.
Kaikkia Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan kaupungin työpaikkasivuston kautta. Se löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Kes_ty_t/Ty_nhaku
Klapuri ei ole sukunimenä kovin yleinen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 137 nykyistä tai entistä Klapuria:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen merkitystä emme saaneet selville. Sitä ei mainita kirjaston nimikirjoissa tai muissakaan käyttämissämme lähteissä.
Suomen murteiden sanakirjan (seitsemäs osa, 2003) mukaan klapu-sanalla on eri murteissa paljonkin merkityksiä. Sen merkitys voi olla murteen mukaan 1. pilkottu polttopuu, pilke, 2. johonkin narulla tms. kiinnitetty puinen nimilappu, 3. varsta tai sen teräosa, 4. kontin kannen sulkimena toimiva puunappula, 5. tuuliviirin kääntyvä osa, lapa tai 6. muu puukappale, laudan pala, kalikka, palikka (s. 577...
Kyseessä taitaa olla Felix Körlingin laulu "Det var en gång", joka Immi Hellénin sanoittamana tunnetaan meillä nimellä "Oli kerran" tai "Oli kerran vanha peikko".
Tämä suomenkielinen versio löytyy seuraavista:
ÄÄNITTEET
Satu Sopanen: Tuttirallaa (EMI 2008)
Åttopojat: Isin kanssa (2004)
Mukaralla: Humppeli romppeli (1997)
NUOTTIKOKOELMAT
Lauluaarteiden kirja (F-musiikki 2012)
Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi 2009)
Jos sull' lysti on (Lasten keskus 2008)
109 kitaralaulua (Fazer)
Suuri toimelaulukirja 9 (1991)
Lasten kultainen laulukirja. 1 (Fazer 1992)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer 1979)
Heikki Poroila
"Majamaa-nimiset paikat ovat voineet saada nimensä paitsi nuotta- ja kalamajoista myös karja tai metsämajoista. Kankaanpäässä on Majamaan talo ollut Majalahden torppana, toinen samanniminen on lohkottu Majamäestä. Talon- ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen, joskin nimeä esiintyy jonkin verran muuallakin. Esim. Thomas Majama 1794 Suodenniemi, Henric Majama 1824 Hämeenkyrö, Thomas Majamaa 1850 Alavus. Satakuntalainen on myös Majanmaa (53), esim. Matts Majanmaa 1794 Ikaalinen, Israel Majanmaa 1824 Parkano."
Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 528.
Evert Tauben lauluista on julkaistu Ruotsissa erittäin runsaasti nuottikokoelmia, joista tässä muutamia linkkejä HelMet-kirjaston kokoelmaan:
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542460~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542489~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1850218~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542502~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542603~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542596~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542585~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b2002659~S9*fin
Tauben lauluja on myös suomennettu, mutta yhtään pelkästään hänen lauluilleen omistettua suomenkielistä kokoelmaa ei näköjään ole julkaistu. Mutta suosituimmat (kuten Keväthuumaus eli Sjösala vals) löytyvätkin...
