Leino ja Kuusinen asuivat Vuorimiehenkatu 7 A 1:ssä. Huoneistosta ja pariskunnan asuinoloista "kahden yksinään vartioivan, tarkkailevan äidin välissä" - Mandi Leino ja Saima Kuusinen asuivat täällä myös - on mainio kuvaus Olle Leinon kirjassa Vielä yksi kirje : Hertta Kuusisen dramaattinen elämä ja rakkaus Yrjö Leinoon (WSOY, 1990).
Kari Pirilä ja Erkki Kivi ovat kirjoittaneet aiheesta kolmiosaisen kirjasarjan Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa Otos (2005), toinen osa Leikkaus (2008) ja kolmas osa Teos (2010). Muita aihetta käsitteleviä kirjoja ovat Markku Pölösen Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita(1990),elokuvan suunnitteluprosessia kuvaava Riina Hyytiän Ennen kuin kamera käy(2004, Jukka Hytösen Kamera käy! (elokuvaohjaaja Kari Sohlbergista)ja Erkki Kiven Kuinka kuvat puhuvat, jonka aiheena on elokuvaääni. Lisäksi Jouko Aaltonen on kirjoittanut dokumenttielokuvan teosta. Myös elokuvakäsikirjoituksen teosta on kirjoja.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan eteläafrikkalaiselta kirjailijalta Bessie Headilta (1937 - 2007) on luettavissa suomeksi ainoastaan yksi teos, Maru (suom. Kristiina Drews, Kääntöpiiri, 1988).
Teoksessa Ellen Kuzwayo: Sano minua naiseksi (suom. Kaija Anttonen, Naistenkulttuuriyhdistys, 1987) on Bessie Headin kirjoittama esipuhe.
https://finna.fi
http://thuto.org/bhead/html/
Tätä voisi etsiä myös Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksista Malja ja mennyt maine sekä Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja sekä Toivo KLyyn suomennoksista Teltantekijä ja Viisaan viini.
Vuonna 1872 annettu armollinen koulujärjestys ja armollisella asetuksella 80/1905 muutetut oppikouluun sisäänottamista koskevat pääsyvaatimukset edellyttivät "ylemmän kansakoulun II luokan (maalaiskansakoulun 2 vuosiosaston) oppimäärää" ja sen osoittamista pääsytutkinnossa (kristinopissa, oppilaitoksen opetuskielessä, laskennossa ja maantiedossa, minkä lisäksi vaadittiin välttävää taitoa kaunokirjoituksessa). Jos kouluun ilmoitettu oli käynyt jotakin koulua ja saanut siitä todistuksen, tämä todistus oli esitettävä oppilasta kouluun pääsyä varten ilmoitettaessa.
Vuoden 1928 asetus uusmuotoisista valtion oppikouluista (75/28) vaati vastaavasti kansakoulun koko oppimäärää tai sitä vastaavaa tietomäärää. Kouluun pyrkijältä, joka...
Aineiston varaaminen Tampereen kaupunginkirjastosta maksaa normaalisti yhden euron per varaus. Varausmaksua ei kuitenkaan peritä lasten ja nuorten osastojen aineistosta (kirjoista, dvd-levyistä, peleistä jne.) eikä alle 15-vuotiailta.
Varauksia on mahdollista tehdä myös muiden Pirkanmaan kirjastojen aineistoon. Nämä seutuvaraukset ovat kaikille maksullisia, ja niiden hinta on 2 euroa.
Lisää tietoa lainaamisesta, varaamisesta ja uusimisesta löytyy kaupunginkirjaston sivuilta: http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/lainaus-ja-pala….
Kappaleen nimi on "Pieni kukkaistyttö". Tämän tangon on säveltänyt Juhani Sälö (eli Tapio Lahtinen) ja sanoittanut Asser Tervasmäki (eli Helena Eeva). Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Hiljainen ja arka kellonsoitto vain". Tämän tangon on levyttänyt Henry Theel.
Nuotti (melodia ja sointumerkit) ja sanat löytyvät nuotista Kullervon levylauluja 1949-1957 (Musiikki Fazer, cop. 1986).
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Wikipedian artikkelista löytyy lista sukulaissuhteista ja nimityksistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulainen
Rahialan kirja kertoo yleensä suvusta ja sukulaisuudesta:
Rahiala, Kari: Meidän suvun voima, 1999.
Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa sanojen merkityksen:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sukulaissanojen alkuperästä ja esiintyvyydestä löytyy tietoa etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja, osat 1-3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2013
Näissä hieman vanhemmissa teoksissa tarkastellaan sukulaisnimistöä, molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Nuotti Laila Kinnusen kappaleeseen löytyy ainoastaan JAPA musiikkiarkistosta Helsingistä: "Collazo, Bobby (säveltäjä) : Etkö voisi alkaa uudelleen". Nuottia ei voi lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä. Osoite on: Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, sähköpostiosoite: info@musiikkiarkisto.fi.
Anneli Mattilan kappaletta "Kuihtuu ruusu kauneinkin" ei valitettavasti löydy nuottina.
Liisu Poijärven salanimellä Vanha Nunna kirjoittama pakinakokoelma Maalaiskoululla (1932, WSOY) on lainattavissa esimerkiksi Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Se löytyy myös useiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmista.
Mikäli pakinakokoelmaa ei löydy omasta lähikirjastostanne, voitte tiedustella mahdollisuutta tilata se kaukolainaan jostain muualta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39532#.Vt1gTE3VzL8
Hei!
Kyselin kollegoiltani ja sain Lastenkirjainstituutista tällaisen vastauksen:
"Kyseessä on Aili Somersalon kirjoittama ja Maija Karman kuvittama Tonttujen joulunäyttely vuodelta 1944.
Tätä 30-sivuista vihkosta näkyy löytyvän Lastenkirjainstituutin lisäksi ainakin Vaasan ja Pasilan varastoista. Ja ainakaan samalla nimellä tätä tarinaa ei näy mistään kokoelmista tai antologioista löytyvän."
Kuvauksesi sopii italialaisen Leonardo Sciascian (1921 – 1989) novelliin Pitkä matka (Il lungo viaggio). Novelli on julkaistu suomeksi kokoelmassa Viininkarvainen meri ja muita kertomuksia (suom. Soma Rytkönen, Eurographica, 1987). Teokseen on suomennettu kolme kertomusta Sciascian teoksesta Il mare colore del vino (1973).
Viininkarvainen meri ja muita kertomuksia löytyy kyllä HelMet-kirjastojen kokoelmista, joskaan ei enää Rikhardinkadun kirjastosta.
http://www.amicisciascia.it/leonardo-sciascia/le-opere/narrativa/il-mar…
http://www.amicisciascia.it/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5836#.Vtxe6mBf3Sc
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyy suomeksi julkaistu kirjallisuus https://finna.fi .
Tämän mukaan ensimmäinen käännös on vuodelta 1969 Saatana saapuu Moskovaan, suomentanut Ulla-Liisa Heino.
Vuonna 1990 ilmestyneessä novellihakemistossa on mainittu Bulgakovilta novellikokoelma Kohtalokkaat munat, 1975(ei sisällä novellia Kohtauksia Moskovasta) ja teoksessa Neuvostoproosaa 1, vuodelta 1969 on novelli Tsitsikovin seikkailut (toim. ja suom. Esa Adrian).
Vanhat Helsingin Sanomien numerot löytyvät mikrofilmattuina Pasilan kirjastosta. Kirjastossa on digitaalinen mikrofilmien lukulaite, jolla voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä voi myös ottaa paperikopioita. Kopioiden hinta on 0,50 € / kopio, ja niiden koko on A3.
Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Valitse Pasilan kirjasto ja Mikrofilmien lukulaite.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa mikrofilmeiltä myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Niissäkin on mahdollisuus mikrofilmin kopiointiin ja digitaaliseen tallentamiseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-...
Kyseessä on ilmeisesti rikostarina nimeltä Verenpunaiset kivet, joka löytyy Leena Lehtolaisen kirjasta Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia. Melko pitkässä Verenpunaiset kivet -tarinassa päähenkilöinä on kaksi naispoliisia, Anna Harmaja ja Laura Sarkkinen. Yhdessä vaiheessa Anna ja Laura ajavat Kajaaniin. Kertomuksessa on henkilöitä nimeltä Leivonen, Harakka, Kiuru ja Rastas.
Sanonta "pitäkää tunkkinne" tulee vanhasta tarinasta, jossa mies lähtee lainaamaan tunkkia todella pitkän matkan päästä renkaan puhjettua ja kun hän viimein pääsee asutun talon luo, hän on jo ehtinyt vakuuttaa itsensä siitä, ettei häntä kukaan auta. Kun ovi avataan hänelle, hän vain huutaa että pitäkää tunkkinne. Tarina on alun perin englanninkielinen ja sanonta on englanniksi Keep your damn jack!
Amerikkalainen koomikko Danny Thomas(1912-1991)teki tästä tarinasta oman tavaramerkkinsä. Hän teki radio-ohjelmia 1930- ja 1940-luvuilla, mutta esiintyi myös komediaklubeilla. Kesällä 1947 hän esiintyi The Lights Go Out -nimisessä amerikkalaisessa sarjassa, jossa hän kertoi jo aiemmin kuuluisaksi tekemänsä tunkki-tarinan. En voi tietenkään sanoa...
Peter Wohllebenin kotisivulla kerrotaan, että hänen teoksestaan Das Geheime Leben der Bäume on tulossa myös suomennos. Tarkempaa ilmestymisaikaa ei valitettavasti toistaiseksi ole tiedossa, joten kannattaa seurata esimerkiksi tiedotusvälineitä. Kansallisbibliografia Fennicaan tulee yleensä ennakkotieto, kun kirja on ilmestymässä.
http://www.peter-wohlleben.de/engl-home.html
http://www.peter-wohlleben.de/home.html
https://finna.fi
