Juvalla toimii Suomen ainoa tryffeleihin erikoistunut tutkimuskeskus, johon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla ja jonne voi lähettää luonnontryffelilöydöksiä. Tryffelikeskus kertoo vastaavansa mielellään kaikkiin tryffeliaiheisiin kysymyksiin. Tutkimuskeskuksen sivuilla on myös kartta, missä Suomessa on tehty luonnontryffelilöytöjä. Tällainen Lemiä lähellä oleva paikkakunta on Lappeenranta.
Juvan Tryffelikeskus: http://juvatruf.asiakkaat.sigmatic.fi/
Tryffelitilan sivuilta löytyy tietoa mm. Suomen luonnosta löytyvistä tryffeleistä.
Tryffelitila: https://tryffelitila.com/
Vantaan kirjaston Satudiplomi, saattaa olla avuksi.
Se löytyy lasten Helmet -sivuilta.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php?dipl=15
Satupalvelu.fi on myös tutustumisen arvoinen sivusto.
http://www.satupalvelu.fi/#/etusivu
Kirjastojen lastenosastojen henkilökunta auttaa aina miellelään löytämään johonkinb aihepiiriin (esim. Luonto, vaikeat asiat, liikenne yms.)kuuluvan kuvakitrjan.
Voit myös lainata kirjastolaisen, jolloin teillä on tunti aikaa perehtyä satuihin. Muista vain mainita asiasta varatessasi palvelua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Noykkion_kirjasto/Palv…
Ehdotan Pamela Brownin kirjaa Tavataan Pariisissa, Yvonne (1971). Kuopion kirjastossa sitä ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä joko verkkokirjastossa kuopio.finna.fi tai käymällä jossakin kirjaston toimipisteessä.
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Valitettavasti ei. Yölinjalla-ohjelma alkoi Radio Cityssä vuonna 1986 Teppo Turkin juontamana ja jatkui vuodesta 1987 Pekka Saurin vetämänä. Vuonna 1997 ohjelma siirtyi Yle Radio Suomen taajuudelle. Yleisradion Elävässä arkistossakin vanhoista jaksoista on kuitenkin kuunneltavissa vain katkelmia (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/31/yolinjalla-pekka-sauri).
Vuonna 2016 Pekka Sauri palasi ohjelman pariin yhdeksi illaksi. Jakso on kuultavissa Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3676322?autoplay=true.
Mahdollisuudesta saada vanhoja jaksoja joskus kuuluviin voi toki kysyä Yleltä. Elävän arkiston sähköpostiosoite on elavaarkisto@yle.fi
Etsimänne kaltaista sanakirjakynää ei valitettavasti näyttäisi olevan tällä hetkellä saatavilla Suomessa. Erilaisten oppijoiden liitolla voisi olla tietoa samankaltaisista välineistä, joten kannattaa olla yhteydessä heihin.
On, sana on nimenomaan lounaissuomalainen. Koska vanhan suomenkielisen kirjallisuuden julkaisijat olivat voittopuolisesti lounaissuomalaisia, tama nimitys esiintyi usein myös painetuissa lähteissä, usein kyllä muodossa 'hakkinen'.
Häkkinen, Kaisa
Linnun nimi. - Teos, 2004
Löysin kirjan "Kirjeitä Faraoiden Egyptistä" (2004) jonka egyptologian tohtori Jaana Toivari-Viitala on kirjoittanut. Kirja käsittelee tavallisten ihmisten elämä Egyptissä, Deir el-Medina kylässä. Kirja löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastossa hyllyssä 91.11.
Jaana Toivari-Viittala on myös kirjoittanut muutaman artikkelin Deir el-Medinasta, tietoa niistä löytyy täältä: http://www.egyptologinenseura.fi/Johtokunta/Jaana.htm Linkistä pääsee myös Deir el-Medina tietokantaan josta voi löytää paljon enemmän luettavaa Deir el-Medinasta.
Nämä hahmot esiintyvät Topo Taviomaan kirjoittamassa ja Camilla Mickwitzin kuvittamassa satukirjassa Kapina Karhumaassa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1977). Topo Taviomaa on kirjailija Ilmari Ihalaisen salanimi.
Elokuva saattaisi olla Poikien pesula (My Beautiful Laundrette) ohjaus Stephen Frears, 1985. Suomen teatteriensi-ilta 04.09.1987 Nordia.
Ks.
http://akas.imdb.com/title/tt0091578/?ref_=fn_al_tt_1
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/104413
http://terokankaanpera.fi/elokuva-arviot/495-poikien-pesula-stephen-fre…
Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet.fi sivulta voi etsiä teoksia kyseisestä aiheesta kirjoittamalla kohtaan Hae aineistoa hakusanan rasvat. Näin löytyy mm teokset Parantavat rasvat, PaRas ruokavalio : luonnolliset rasvat kunniaan!, Rasvoilla parempaa terveyttä sekä useita muita. Tässä muutama nettilähde lisäksi: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
http://www.terve.fi/kumppani-uutisoi/syo-oikeita-rasvoja
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Äänitearkistosta (www.aanitearkisto.fi) löytyy merkintä, että valssista Metsäkukkia on tehty äänitys ainakin jo vuonna 1931. Seuraava merkintä on 1937 ja sitten 1940- ja 1950-luvuilla ja siitä eteenpäin useita äänityksiä. Alkuperäisenä nimenä mainitaan Meadow flowers tai Woodland flowers ja säveltäjänä Felix Burns.
Espoon kaupunginkirjastossa voit tulostaa enintään 20 sivua = 10 lehteä ilmaiseksi.
Voit tulostaa sekä värillisiä, että mustavalkoisia sivuja.
Myös kaikenkokoiset kopiot (A4 ja A3) ovat ilmaisia.
Isommat kopiomäärät kannattaa tulostaa esim. Yhteispalvelupisteissä tai kaupallisissa kopiopalveluissa.
Yhteispalvelupisteessä kopiot maksavat 40 senttiä kappale.
Nyt kesälomakaudella ei välttämättä ole paikalla kysymykseen vastaamassa kirjastonhoitajaa, joka olisi perusteellisemmin tutustunut Venny Kontturin teoksiin ja pystyisi henkilökohtaisen lukukokemuksen pohjalta vastaamaan. Kirjastojen Kirjasampo.fi-kirjallisuusverkkopalvelussa (www.kirjasampo.fi) on kuvaukset useammasta hänen teoksestaan. Palvelussa voi tehdä haun kirjailijan nimellä. Venny Kontturin tuotannosta löytyy kuvaukset viidestä romaanista ja kahdesta pakinakokoelmasta.
Suomen viimeinen aikataulun mukainen höyryveturin vetämä juna lähti 22.5.1971 kello 8.15 Pieksämäeltä kohti Kouvolaa. Postijunaa numero 772 veti vuonna 1957 valmistunut nuorin Ukko Pekka -veturi (Hr 1)
numero 1021.
Lähteet:
Suomen Rautatiemuseo
Valtionrautatiet 1962-1987. Suomen rautateiden 125-vuotisen toiminnan kunniaksi julk. Rautatiehallitus (1987).
http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/hoyry.htm
Kysyisin sen verran sinulta lisätietoa, että tarkoitatko yhtä kysymystä vai kaikkia lähettämiäsi kysymyksiä? Kysy Kirjantonhoitajalta -verkkopalvelussa vastataan vain kerran asiakkaan samaan kysymykseen. Yhteen kysymykseen tullut vastaus näkyy arkistossa, siihen liittyvät kommentit näkyvät vastauksen alapuolella. Omia vastauksia ei tällä hetkellä pysty katsomaan erikseen koottuna, koska rekisteröityminen palveluun ei tässä vanhassa ylläpidossa toimi enää. Katsomme, miten voisimme ratkaista tämän pulman uudessa ylläpidossa, jota tällä hetkellä rakennetaan.
Kissakahvilan tapaista paikkaa, jossa koirat asuisivat, ja jossa koiria voisi kahvilla ollessaan ihastella, ei ole.
Oman koiran kanssa kahville sen sijaan pääsee. Tassut kartalla -sivusto on koonnut tietoa koiraystävällisistä ravintoloista ja terasseista:
https://tassutkartalla.fi/palvelut/helsinki/ravintola/
Meksikolaiseen olutkulttuuriin kuuluu sitruunan tai limen yhdistäminen olueen. Myös meksikolaisessa olutjuoma micheladassa on joukossa mm. limemehua.
Tietoa meksikolaisesta olutkulttuurista esim. Lahden ammattikorkeakoulun olutkurssin sivuilta:
https://wiki.lamk.fi/display/11VVJUO05/Meksiko
