Taistelevista metsoista on tehty useita kopioita https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/klassikot… "Teos on eniten kopioitu suomalainen maalaus, josta löytyy lukemattomia toisintoja. Taistelevia metsoja löytyy niin harrastajien näyttelyistä käsintehtyinä kopioina, painokuvajäljennöksinä kuin kanava-töinä ja kuvakudoksina useiden suomalaisten kotien seiniltäkin."
Kannattaa olla yhteydessä Ateneumin taidemuseoon. Ateneumiin on tulossa veljekset von Wrightin teosten näyttely. Tähän kerätään tauluja myös yksityiskokoelmista https://yle.fi/uutiset/3-8955269 .
Emme onnistuneet löytämään käsikirjoituksta tai muuta kirjallista versiota tästä leikistä tai näytelmästä. Netistä löytyy tosiaan eri variaatioita siitä, mutta varsinaista painettua teosta ei löytynyt.
Kauko Valta Ylänteen kirjassa Oma näyttämö: 50 uutta pikkunäytelmää (1961) on Karhunmetsästys-niminen näytelmä, mutta se on Hölmöläissatuihin perustuva, eikä vaikuta samalta kuin kysymäsi. Myöskään kirjaston seuraleikkikirjoista sitä ei löytynyt.
Nisäkkäiden sukellusrefleksi selitetään yleensä evoluution jäänteeksi ajalta, jolloin nisäkkäät asuivat vielä meressä. Ensimmäisen kerran se havaittiinkin juuri merinisäkkäillä, ja niillä sitä on tutkittukin eniten.
Sukellusrefleksi aktivoituu naama-alueen tuntoaistimista veden alla ja siihen kuuluu useita elimistön reaktioita hengityksen pysäyttämisen lisäksi: verenkierron sentralisaatio eli keskittyminen sisäelimiin, sydämeen ja aivoihin, sydämen sykkeen aleneminen, rentoutuminen ja aineenvaihdunnan hidastuminen sekä pernan supistuminen. Näiden seurauksena elimistön hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotanto vähenevät, lämmönhukka pienenee ja painevaurioiden riski vähenee. Sukellusrefleksi on tahdosta riippumattoman hermoston säätelyn...
Liisi Tandefeltin esittämiä monologeja olivat esimerkiksi Rosa Luxemburg (1975), Käthe Kollwitz tässä ajassa (1977), Keskustelu Steinin talossa poissaolevasta herra von Goethesta (1980), Housuhame (1992)ja Pitämättömiä puheita (1990).
Tandefeltin tuotantoa esitellään kirjassa Liisi Tandefelt - monessa roolissa, Like, 2006, toim. Pia Houni.
Esittelyt ovat yleisluontoisia,suoraa vastausta kysymykseen sieltä ei valitettavasti löydy.
Housuhame on edellä mainittua teosta lainaten "lehtiuutiseen perustuva tarina naisesta, joka otti miehensä kuoltua tämän henkilöllisyyden tienatakseen leipänsä pulavuosien Saksassa" (s. 105).
Pitämättömiä puheita käsittää kolmen hyvin erilaisen naisen monologit.
Oletettavasti se perustuu Christine Brücknerin...
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Anarkismia, feminismiä ja muuta epätavallista on mm. seuraavissa lastenkirjoissa;
Camilla Mickwitz: Jason-sarja (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Kerstin Thorvall: Sara-kirjat (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Astrid Lindgrenin tuotanto, esim. Peppi-kirjat. Ensimmäinen ilmestyi jo 1945, muita Peppi-kirjoja ilmes-tyi seuraavina vuosikymmeninä, myös 1960-70-luvuilla (lähinnä satukirjoja)
Roald Dahl, satukirjoja 1960-1970
Tove Jansson, esim. Vem ska trösta knyttet? ilm. 1960, suom. 1960 Kuka lohduttaisi nyytiä?
Ezra Jack Keats: The snowy day (1962), suom. Pepen ensilumi (1968). Esitti ensimmäisenä afrikkalais-amerikkalaislapsen ilman negatiivista stereotypiaa.
Beppe Wolgers, Olof Landström: Ur en kos dagbok (...
Egotrippi-yhtyeen Knipin säveltämän ja Mariskan sanoittaman Mestaripiirroksen nuotit löytyvät kolmesta eri nuottikokoelmasta:
Pop tänään. Vol. 3
Suomi Love : laulukirja
Vain elämää : suurenmoisia lauluja
Nuottien saatavuus Vaski-kirjastoista selviää oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22mestaripiirros%22&type…
Punahiuksisuutta määrittelee MC1R-geeni, jota kaikilla on kaksin kappalein: yksi isältä ja yksi äidiltä. MC1R-geeni vaikuttaa pheomelaniinin tuottoon. Jos kumpikin MC1R-geeni puuttuu tai ei toimi, ihmisestä tulee punahiuksinen. Myös silmien väri määräytyy eri geenien toiminnan mukaan: geenit vaikuttavat silmien pigmenttipitoisuuteen.
Ihmisen elinkaaren aikana eri geenit voivat jostain syystä aloittaa tai lopettaa toimintansa. Yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat ennen aikuisikää. Aikuisiällä tapahtuvat geenimuutoksiin voivat vaikuttaa erilaiset ulkoiset tekijät, esimerkiksi stressi. Jos hiusten tai silmien väriä määrittävien geenien toiminta muuttuu, myös niiden väri muuttuu. Jos MC1R-geenin toiminnassa ilmenee siis jossain vaiheessa...
Kysymäsi asia on hieman kinkkinen. Vastausta siihen ei saa suoraan lakikirjoista vaan pitää olla perehtynyt lakiasioihin. Kysymältäni asianajajalta sain yleisenä vastauksena, että asiassa voidaan lähteä siitä näkemyksestä, että kauppakirjassa on sitouduttu/sovittu siitä, että kiinteistö on sisarten yhteiskäytössä eli annettu käyttöoikeus. Jos kauppakirjassa ei ole sanottu, että isännän kuolema muuttaisi tilannetta, niin hänen mielestään perikunnalla ei olisi oikeutta kieltää käyttöoikeutta. Hänen mukaansa vainajan perikunta ei yleensäkään saa parempaa oikeutta kuin vainajalla oli elinaikanaan.
Suosittelen Sinulle kuitenkin, että menet kauppakirjan ym. asiaan liittyvien paperien kanssa käymään asianajajan luona, jolloin saatte varmasti...
Tätä hyväntekeväisyystarkoitukseen tehtyä hienoa kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lohtu
Verkosta löytyy laulusta tehtyjä epävirallisia sanat-sointumerkit -versioita. Esim. http://www.metal-head.org/chords/live-aid-uusi-lastensairaala-2017-loht…
Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää.
Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti.
Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat:
- Monumentum :...
Kirjastolla on kotipalvelu niille, jotka eivät pääse sairauden, iän tai vamman vuoksi kirjastoon asioimaan. Kotipalvelua hoitava kirjastovirkailija käy asiakkaan kotona tekemässä kirjastokortin ja tunnukset (kuvallinen henkilöllisyystodistus kuten passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti tarvitaan). Kotipalvelu myös tuo kirjat tai muun kirjastoaineiston kotiin ja hakee palautukset. Kotipalvelusta on lisätietoja kirjaston internet-sivulla http://vaarakirjastot.fi/kotipalvelu;jsessionid=3EA57B5186CBC03FDC8FC3C…
Toinen mahdollisuus on käyttää kirjastokortin ja tunnuksien hankinnassa luotettavaa asiamiestä ja vapaamuotoista valtakirjaa. Asiamiehellä tulee olla mukanaan allekirjoitetun valtakirjan lisäksi myös valtakirjan antajan...
Voisikohan kyseessä olla Jukka Parkkisen runo "Lukutoukka"?
Tässä lukunäyte runosta: "Lukutoukan lehtisalin hyllyt tyhjää näyttää:/ Kun ahmittu on alin, hyllyt pitää täyttää./ Mistä uutta luettavaa toukka saisi suuhun?"
Kokonaisuudessaan runo löytyy Jukka Parkkisen runokirjasta 'Sananjalkoja metsäpolulla'(WSOY, 2004).
Myös Tuula Kallioniemen 'Lukutoukan loruissa' (Otava, 2006) on eräänlaisena johdantona tällainen: "Ah, onnea!/ Näin paljon loruja!/ Ahmaisen,/ kahmaisen/ joka kirjaimen."
Internetistä saa kysymyksellä "what Sun Tzu says about chaos?" vastaukseksi juurikin tuon olettamuksesi, eli:
"In the midst of chaos, there is also opportunity”
Eli aivan kuten muistelit Sun Tzu on lausunut, että "kaaoksen keskeltä löytyy myös mahdollisuus".
Suoraa suomenkielistä sitaattia en sitkeästä selailusta huolimatta löytänut Sun Tzun klassikosta "Sodankäynnin taito", mutta melko lähelle tuota ajatusta liippaa sitaatti sivulta 99 (luku Voima, nro lauselma 17): "Melskeessä ja hälinässä taistelu vaikuttaa kaoottiselta, mutta sitä ei käydä sekasortoisesti, joukot näyttävät kiertävän ympyrää, mutta niitä ei pystytä lyömään".
Tarkempaa tutkimista varten kirjan saa lainaksi Helsingin kaupungin kirjastosta.
linkit:
http://www.goodreads.com...
Mitään kattavaa luetteloa Mauno Koiviston omistamista yksityisautoista oli mahdotonta löytää. Myöskään kovin monia mainintoja hänen omistamistaan yksityisautoista ei löytynyt (virka-autoista löytyi enemmän tietoa).
Tässä kuitenkin pari löytämäämme mainintaa, joista ilmenee, että ainakin vaaleansininen Saab 900 turbo -malli oli pitkään Mauno Koiviston luottoautona yksityisajoissa:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705122200135163_u0.shtml
http://www.iltalehti.fi/autot/201603160135956_au.shtml
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/130454/Kotoisten+merkkien+kesa…
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Laitteella saa mikrofileistä saa A3-kokoisia paperikopioita (0,50 € / kopio. Sillä voi myös skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Laulun nimi on Pääskyset saapuvat. Laulu alkaa: "Te pienet linnut, te pitkäsiivet". Muistamasi säkeistöt ovat laulun 3. ja 4. säkeistö, jotka on ajateltu pääskysten laulamiksi. Kaksi ensimmäistä säkeistöä on ajateltu lasten laulamiksi. Runon on ilmeisesti kirjoittanut Arvid Lydecken, vaikka hänen nimeään ei kaikissa nuoteissa mainita. Runo löytyy myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953, s. 193-194), jossa sen tekijäksi on merkitty Arvid Lydecken (s. 203). Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan se löytyy muistakin kirjoista, mutta niitä en päässyt tarkistamaan (http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta).
Laulun on säveltänyt moni säveltäjä, ja eri julkaisuissa...
Kirjasto 10 on avoinna taas ihan normaalisti.
Harry Salmenniemen novellikokoelma Uraanilamppu (2017) näyttää tosiaan olevan siellä tällä hetkellä Bestseller-hyllyssä. Bestsellereitä ei voi varata, joten saatte kirjan lainaksi vain käymällä kirjasto Kympissä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pahoittelemme asiasta teille aiheutunutta vaivaa ja mielipahaa. Tietääksemme Helmet-järjestelmään ei ole tehty lauantaina 3.6.2017 huoltotöitä. Laitan palautteen joka tapauksessa eteenpäin Helmet-toimitukseen.
Kesälauantaisin Helsingissä onkin tänä vuonna auki vain viisi kirjastoa: Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10, Rikhardinkadun kirjasto, Suomenlinnan kirjasto ja Töölön kirjasto.
Hyvää kesää!
