Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
Kai Kaila suomensi Thomas Mannin romaanin Der Zauberberg, Taikavuori, vuonna 1957. Kailan käännöksessä taskusylkykupin lempinimi "Der blaue Heinrich" on suomeksi yksinkertaisesti "Sininen Heikki".
http://www.cje.ids.czest.pl/biblioteka/Der%20Zauberberg%20Mann.pdf
https://finna.fi
Mann, Thomas: Taikavuori (suom. Kai Kaila, WSOY, 1998)
Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
Kyseessä saattaisi olla Sven Wernströmin nuortenkirja Salaisten saari (De hemligas ö). Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1969 ja kertoo jokilaivaonnettomuudessa haaksirikkoutuvasta partiolaisjoukosta. Nuoret pelastautuvat saarelle, jossa he joutuvat viettämään pitkän ajan. He rakentavat majoja, metsästävät ja kalastavat. Kirveen lisäksi hakaneuloista valmistetut ongenkoukut nousevat arvoon. Pikku hiljaa muotoutuu yhteisö, joka kuitenkin riitautuu ja jakautuu kahteen, Håkan- ja Benka-nimisten poikien johtamaan joukkoon. Kaksi kilpailevaa joukkiota ajautuu lopulta suoranaiseen sotaan. Saarella oleskelun aikana ehtii syntyä myös vauva. Lopulta nuoret löydetään, ja uutistoimittajat ryntäävät paikalle tekemään juttua villi-ihmisten näköisistä...
1930-luvulla Suomessa on ilmestynyt Suomen yleinen puhelinluettelo, jossa on koko Suomen puhelinnumerot. 1930-luvulta luetteloita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, kyselen sieltä, löytyisikö noiden mainitsemiesi liikkeiden numeroita. Myös Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy vanhoja puhelinluetteloita ja osoiteluetteloita, niitä pystyy lukemaan kirjastossa, http://www.genealogia.fi/kirjasto.
1930-luvun Suomen liikekalenterien mukaan Majanderin puhelinnumero on ollut 24 420 (osoite Simonkatu 12) ja Huonekalutehdas Häklin 808 (tähän aikaan useimmat Lahden puhelinnumeroista olivat kolminumeroisia, nelinumeroisissa ei vielä ollut päästy kolmosella alkaviin). Helsingin puhelinluettelo löytyi vuodelta -41. Siinä Huonekaluliike...
Kokosimme tällaisen listan kaunokirjallisuutta, mukana on sekä aikuisten että nuorten kirjallisuutta:
Haruki Murakami ja maagisen realismin genreen kuuluvat teokset, esim. Värittömän miehen vaellusvuodet;
China Mieville: Toiset,
Leena Krohn, Maarit Verronen, Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät ja Lumikko,
moni Anne Leinosen teos;
Jeff VanderMeer,
John Scalzi: Lock in
Tricia Sullivan: Occupy me,
Suzanne van Rooyen: Scardust ja Obscura burning,
Eileen Favorite: Sankarittaret.
Philip K. Dickin tuotannossa useampiakin. Äkkiseltään tulee mieleen Ubik, Anna kyynelten tulla pyysi poliisi, On aika sijoiltaan, Jumalan kahdeksan sormea, miksei myös Hämärän vartija.
Tremayne: Jääkaksoset
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Seita Vuorelan (ent....
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on...
Jonkin verran portugalinkielisia kirjoja löytyy Turun kirjastoissa. Romaanit löytyvät hyllyltä 84.64 ja lastenkirjat hyllyltä 85.264. Vaskin e-aineistoista ( https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot ) löytyy Pressreader niminen palvelu johon voit kirjautua kirjastokortin numerolla. Sieltä löytyy tällä hetkellä 39 portugalinkielisiä lehtiä joita voi lukea.
Mediamajassa on saatavilla tallennin ja mikki mutta varsinaista haastattelusettiä sieltä ei kyllä löydy. Mediamajan henkilökunta kuitenkin pyysi ottamaan yhteyttä Mediamajaan, jotta varmistuisi pystyvätkö he auttamaan teitä.
Polyesteristä käytetään sekä merkintää PES että PL
https://www.fabric-house.eu/fbh/en/cms/textileabbreviations
Suomen tekstiili- ja muotisivustolla on lyhenne PES
https://www.stjm.fi/kuituopas/#/tekokuidut/synteettiset%20kuidut/polyes…
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/stjm/Tekstiilikuitusanasto-2… . Tekstiilikuitusanaston mukaan PL on vanhempi, ei suositeltava lyhenne
Erikieliset Wikipedia-artikkelit - toisistaan tietysti riippuvaiset - esittävät NKVD:n varsinaisen puolalaisoperaation uhreiksi 139 835 henkeä, joista surmattiin 111 091 ja toimitettiin vankileireihin 28 744 henkeä. Lisäksi yli 100 000 puolalaista pakkosiirrettiin kotiseudultaan Siperiaan, Kazahstaniin ja Ukrainan itäosiin.
Puhdistus aloitettiin Sisäministeriön käskyllä 000485, jonka sisäministeri Nikolai Ježov allekirjoitti 11.8.1937, ja se jatkui seuraavan vuoden 1938 marraskuuhun. Toimenpiteiden kohteet määriteltiin käskyssä 000485 ja sen liitteissä sen verran tulkinnanvaraisesti, että jokainen puolalainen tai puolalaisniminenkin saattoi joutua uhriksi. Surmatut ja leireille lähetetyt olivat enimmäkseen miehiä, pakkosiirretyt naisia ja...
Lehdessä "Kirkko ja musiikki" oli vuonna 1955 Raimo Lintuniemen katsaus radionvalmistajien vaiheisiin ja mukana on myös yksi artikkeli Hellas-pianosta otsikolla "Kotimaiseen radioteollisuuteen tutustumassa : Hellas - Suomalaisen pianoteollisuus uranuurtaja". Tämän kirjaksi sidotuksen vuosikerran voi tilata HelMet-tietokannasta, missä sen osoite on
http://luettelo.helmet.fi/record=b2187989~S9*fin
Itsekään en löytänyt suoria Hellas-pianoon liittyviä artikkeleita tämän enempää. Voi vaatia itsenäistä tutkimusta tämä aihe.
Heikki Poroila
Juvalla toimii Suomen ainoa tryffeleihin erikoistunut tutkimuskeskus, johon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla ja jonne voi lähettää luonnontryffelilöydöksiä. Tryffelikeskus kertoo vastaavansa mielellään kaikkiin tryffeliaiheisiin kysymyksiin. Tutkimuskeskuksen sivuilla on myös kartta, missä Suomessa on tehty luonnontryffelilöytöjä. Tällainen Lemiä lähellä oleva paikkakunta on Lappeenranta.
Juvan Tryffelikeskus: http://juvatruf.asiakkaat.sigmatic.fi/
Tryffelitilan sivuilta löytyy tietoa mm. Suomen luonnosta löytyvistä tryffeleistä.
Tryffelitila: https://tryffelitila.com/
Vantaan kirjaston Satudiplomi, saattaa olla avuksi.
Se löytyy lasten Helmet -sivuilta.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php?dipl=15
Satupalvelu.fi on myös tutustumisen arvoinen sivusto.
http://www.satupalvelu.fi/#/etusivu
Kirjastojen lastenosastojen henkilökunta auttaa aina miellelään löytämään johonkinb aihepiiriin (esim. Luonto, vaikeat asiat, liikenne yms.)kuuluvan kuvakitrjan.
Voit myös lainata kirjastolaisen, jolloin teillä on tunti aikaa perehtyä satuihin. Muista vain mainita asiasta varatessasi palvelua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Noykkion_kirjasto/Palv…
Ehdotan Pamela Brownin kirjaa Tavataan Pariisissa, Yvonne (1971). Kuopion kirjastossa sitä ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä joko verkkokirjastossa kuopio.finna.fi tai käymällä jossakin kirjaston toimipisteessä.
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Valitettavasti ei. Yölinjalla-ohjelma alkoi Radio Cityssä vuonna 1986 Teppo Turkin juontamana ja jatkui vuodesta 1987 Pekka Saurin vetämänä. Vuonna 1997 ohjelma siirtyi Yle Radio Suomen taajuudelle. Yleisradion Elävässä arkistossakin vanhoista jaksoista on kuitenkin kuunneltavissa vain katkelmia (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/31/yolinjalla-pekka-sauri).
Vuonna 2016 Pekka Sauri palasi ohjelman pariin yhdeksi illaksi. Jakso on kuultavissa Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3676322?autoplay=true.
Mahdollisuudesta saada vanhoja jaksoja joskus kuuluviin voi toki kysyä Yleltä. Elävän arkiston sähköpostiosoite on elavaarkisto@yle.fi
