Kaivattu kirja saattaisi olla Erica Bauermeisterin Elämän lempeät maut (Bazar, 2009).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
"Ihmisparsa" on Iso kiltti jätti -kirjan suomentaneen Tuomas Nevanlinnan urhoollinen yritys saada käännettyä englanninkielisen alkutekstin "human bean" (leikillinen väännös ihmistä tarkoittavasta ilmauksesta "human being", kirjaimellisesti "ihmispapu") siten, että suomenkielisessä ilmauksessa säilyy alkuperäisen ruoka-aiheinen viittaus. Parsa lienee valikoitunut mukaan siksi, että "ihmisparsa" muistuttaa läheisesti sanaa "ihmisparka".
IKJ tunnustaa olevansa jättiläiseksi pieni. Kaiketi pitää ajatella niin, että jättiläismittakaavassa "iso" on vähättelevä määre - jättiläisten tulisi olla jättiläismäisiä.
Finna.fi haulla löysin 1870 julkaistun Ivanhoen Jyväskylän yliopiston, Kuopion kaupunginkirjaston ja Vihdin kaupunginkirjaston kokoelmista.
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F…
Teoksessa on 748 s ja sen on suomentanut J. Krohn. Ihan tuhatsivuista en siis löytänyt.
Näyttäisi olevan toinen korjattu painos...
Kolmas korjattu painos on ilmestynyt 1930 ja sen on suomentanut Suonio, sivuja enää 654.
Siitä lähtien kirja kutistuu, kunnes on nykyisellään 2013 e-kirjamuodossa 493 sivua.
Myöhemmät painokset saattavat olla monisivuisempia esim. 1930-luvun kirjassa taisi olla
Epäilen, ettei teoksia kotilainata, vaikka ne saisikin kaukolainoksi.
Erityyppiset lasit läpäisevät auringonsäteitä eri tavoin. Kvartsilasi läpäisee kaikki säteet. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVC- ja UVB-säteilyn pois (tämä pätee myös auton ja lentokoneen ikkunoihin). Hartsilaminoitu lasi suodattaa pois UVC- ja UVB-säteilyn sekä UVA-säteilyn aina 360-380 nm:iin asti. Parvekelaseihin käytetään usein kirkasta karkaistua lasia, joka yhden valmistajan antamien tietojen mukaan päästää UV-säteilystä läpi n. 53%. UV-säteilyn haittoja vastaan saattaa siis olla tarpeen suojautua myös paistateltaessa päivää lasitetulla parvekkeella.
Lähteet:
Matti Hannuksela, Hyvä, paha aurinko. Duodecim, 2006
https://lumon.com/fi/ukk
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen novellin?
Yhteen kirjoitetuista peräkkäisistä sanoista koostuva yhdyssana on yksi sana eli yhdyssanat voidaan tässä ymmärtää yksisanaisiksi ilmauksiksi. "Kokemus-/palveluvuosilisä" on siis aivan oikein kirjoitettu.
Vinoviivan molemmin puolin on sanaväli, jos se erottaa jaksoja, joista ainakin yksi koostuu kahdesta tai useammasta sanasta: "naimaton / naimisissa / rekisteröidyssä parisuhteessa / eronnut / leski".
Kielitoimiston ohje vinoviivan käytöstä:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/vinoviiva/ohje/1
Ronald Mallett, joka toimi Connecticutin yliopistossa teoreettisen fysiikan professorina, on tutkinut koko ajan käsitettä ja aikakoneen rakentamista. Hän on kehitellyt Einsteinin suhteellisuusteoriaan nojautuvan kaavaa, jonka mukaan ajassa siirtyminen vaikuttaisi mahdolliselta. Mallett on julkaissut aiheesta kirjan Time Traveler: A Scientist's Personal Mission to Make Time Travel a Reality Paperback – November 9, 2007. Academic Minute -sarjassa on julkaistu haastattelu, josta löytyy Mallettin ajatuksia, https://academicminute.org/2015/02/ron-mallett-uconn-theories-of-time-t…
Youtubesta löytyy video, jossa Mallett esittelee ajassa matkaamista ja miten se voitaisiin toteuttaa, https://www.youtube.com/watch?v=EWnoMaSgYPY ja https://www....
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole vanhoja Hevosviesti-lehtiä, mutta niitä saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Lehdet on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan ja digitoitua aineistoa pääsee tutkimaan Yliopiston kirjastossa. Kannattaa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston kirjastoon: https://kirjasto.jyu.fi/
Oletan, että tarkoitat dokumenttielokuvaa. Sellaista ei valitettavasti löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmasta eikä muualtakaan Suomesta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on kirja Vesterinen, Ilmari: Geishat ja muita etnologisia kirjoituksia (1992), jossa on luku uskonnollisista yhteisöistä Yhdysvalloissa (mm. amishit).
Lisää tietoa amisheista löydät Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden Finnasta https://finna.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään amishit OR amissit, saat 108 viitteen listan amisheihin liittyvästä aineistosta. Vasemmasta reunasta voit rajata hakua eri tavoin. Esim. rajaamalla haun Lehti/Artikkeli saat kuusi artikkelia.
Hei!
Kysymys on hyvä, mutta siihen ei ole vielä löydetty vastausta. Jatkamme selvityksiä ja palaamme asiaan kun vastaus toivottavasti saadaan!
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
Porvoon kaupunginkirjasto
Yliopistokirjastojen tietokannasta ei ainakaan tullut mitään osumia etsimästäsi aiheesta.
Melinda: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Helka: https://helka.finna.fi/
Ehkä kannattaa vielä kokeilla hakea netistä Google Scholar -haulla englanniksi, jos edes jotakin läheltä liippaavaa ulkomaista tutkimusta löytyisi aiheesta.
Google Scholar: http://scholar.google.fi/
IMDb-tietokannan mukaan elokuvan musiikin on säveltänyt Murray Gold. Kappaleen nimi saattaisi näkyä elokuvan lopputeksteissä, mutta sitä ei ainakaan kirjastojen kautta ole mahdollista saada katsottavaksi.
Hei,
Etsimäsi kirja kuulostaisi ihan Paul Maarin teokselta Lumottu ovi (Kirjapaja, 1987). joka kuului helppolukuiseen Aurinkosarjaan. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Ja lähetä vaan uudet kysymykset palvelumme kysymyslomakkeen kautta muista etsimistäsi kirjoista!
”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana.
Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella...
Kappaleen nimi on "Tuulen soitto" ja esittäjän nimi on Harri Nuutinen. Laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittanut Helka Hynninen. Se löytyy Harri Nuutisen lp-levyltä "Ruusu ystävälle" (EMI 06238379, 1980). Sen on levyttänyt myös Vuokko Piironen. Hänen esityksensä löytyy äänitteeltä "Porompo'n-peroporom" (Peel-Records, 1984, PLL16 LP, PLC16 C-kasetti).
Vuoden 2009 nimipäiväalmanakasta löytyvät tiedot etunimien yleisyydestä (suomenkieliset, ruotsinkieliset, ensimmäiset nimet, jälkimmäiset nimet)
https://almanakka.helsinki.fi/images/nimipaivat/nimiallakat/NimAll2009…
Suomenkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 311 lapsella (12. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 1466 lapsella (3. yleisin)
Ruotsinkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 24 lapsella (9. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 83 lapsella (3. yleisin)
Kirjastoalan työllistymisnäkymät ovat vaihtelevat mutta eivät missään ihan valtavan hyvät. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on kirjastoalan koulutusta, saattaa hakijoita yhtä paikkaa kohden olla valtavasti. Myös Helsingissä, jossa ei juuri alan koulutusta ole, hakijoita on runsaasti avoimiin paikkoihin. Toisaalta pienemmille ja suurista kaupungeista käsin syrjäisille paikkakunnille voi olla haastavampaa löytää koulutettuja kirjastomattilaisia. Erikoistaidoista – kuten kirjastoauton ajamiseen tarvittavasta koulutuksesta – voi olla joissakin paikoissa suurta hyötyä.
Harjoittelu on tosiaan hyvä väylä päästä työskentelemään kirjastossa, oppimaan käytännön työntekoa ja saamaan kontakteja kirjastoon. On varmasti plussa, jos...
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
