Murrostorstaista ei oikein löytynyt tutkimuksia. Luultavasti yksittäinen mielenosoitus ei oikein vielä riitä tutkimuksen aiheeksi.
Työttömistä ja työttömyydestä mediassa löytyy sen sijaan kohtuullinen määrä etenkin pro gradu -tutkielmia. Ainakin osa niistä löytyy myös netistä. Tällaisia graduja kannattaisi ainakin katsoa:
Haavisto, Sanna: Työttömyys valtadiskurssin uutisissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2001)
Hannula, Riikka: Osallistavan sosiaaliturvan puhetavat. Diskurssianalyyttinen tutkimus osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta poliitikkojen puheenvuoroissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2016)
Hujanen, Rasmus: Työttömät: Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa rakentuvia kulttuurisia...
Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä...
Suoraa lähdettä en tähän löytänyt, mutta vertailu ja päättely riittänevät.
Rue Saarinen -kadun ympärillä Parisiin esikaupunkialueella Rungis'ssa on katuja nimetty mm. seuraavien henkilöiden mukaan: Nicholas Ledoux, Auguste Perret, Walter Gropius, le Corbusier sekä Oscar Niemeyer - kaikki kansainvälisesti kuuluisia arkkitehteja eri aikakausilta. Koska Saarisen etunimeä ei ole mainittu, katu ja pysäkki kunnioittanevat sekä isän Eliel Saarisen (1873 - 1950) että pojan Eero Saarisen (1910 - 1961) merkittävää elämäntyötä arkkitehtina.
Eliel Saarinen suunnitteli suurta huomiota herättäneen Suomen paviljongin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Yhdysvalloissa uransa luonutta Eero Saarista arvostetaan Ranskassa modernin tyylin arkkitehtina...
Suomalaisesta mytologiasta ja suomalaisista taruolennoista on julkaistu paljon kirjoja. Niitä voi hakea oman kirjaston verkkosivuilta tai esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi/) valitsemalla tarkennetun haun, kirjoittamalla haluamansa hakusanan ja valitsemalla "kaikki osumat" -kohdan tilalle "aihe". Näin pystyt rajaamaan haut tiettyyn aiheeseen. Suomalaisista naispuolisista taru- tai mytologiahahmoista voi etsiä kirjallisuutta esimerkiksi hakusanalla "suomalainen mytologia" tai ”mytologia suomalaiset”. Usein teoksissa käsitellään sekä mies- että naispuolisia hahmoja. Voit myös hakea sanoilla "naiset myytit" tai "mytologia naiset", mutta tällöin hakutuloksissa on myös muita kuin suomalaisia naisiin liittyviä myyttejä.Tässä...
Celian verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Rikhardinkadun kirjastossa. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Rikhardinkadun kirjastoon (puh. 09 310 85013) ja varata aika rekisteröitymistä varten.
Muut Helsingin kantakaupungin alueen kirjastot, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaksi, ovat Pasilan, Töölön, Kallion ja Lauttasaaren kirjastot. Celia-rekisteröitymisiä tekevät kirjastot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut > Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen. Ajanvarauksesta kannattaa tiedustella suoraan ko. kirjastosta. Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät Helmet-palvelusivustolta.
Helmet-kirjastojen palvelut http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet http://...
Etsitty kirja voisi olla ranskalaisen Claudie Gallayn Tyrskyt (Avain, 2011).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1463273
Helmet-kirjastot eivät tilaa kaukolainana aineistoa, joka on saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Kyseinen kirja on lainattavissa Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastosta Helsingistä. Lisäksi sen voi saada Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön. Voit tiedustella kirjaa näistä kirjastoista.
https://www.diak.fi/kirjasto/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Aika monet kustantamot ovat julkaisseet. Ainakin nämä ovat julkaisseet yhden tai useampia kirjoja: Tekstitalli, Programmes KK & Co, Helsinki-kirjat, Otava, WSOY, Siltala ...
Alla linkki tilastoon Kuntasektorin kuukausipalkoista ammateittain vuonna 2017. Ne on julkaistu toukokuussa 2018. Tämän vuoden palkoista ei vielä ole tilastoa. Tilastojen lähteenä on Tilastokeskus.
https://www.kvtes.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32&Itemid=226
Kirjastonhoitajana tai alan muilla nimekkeillä työskennellään myös tieteellisissä, yritys- ja erikois- sekä erilaisten laitosten kirjastoissa, joiden palkat poikkeavat kunta-alan palkoista.
Erityisesti nuorille tarkoitettuja romaaneja, jotka kertovat holokaustista on vähän. Aihepiiristä kertovat esimerkiksi seuraavat nuortenkirjat:Lois Lowry: Näkemiin, Ellen! (Gummerus Junior, 1991)Joseph Joffo: Älä tunnusta ikinä, poika : kahden juutalaispojan seikkailut miehitetyssä Ranskassa (Otava, 1986)Markus Zusak: Kirjavaras (Otava, 2008)Jan Otčenášek: Romeo, Julia ja pimeys (Otava, 1963)Myös esimerkiksi Eric-Emmanuel Schmittin romaania Nooan lapsi (Like, 2005) ja Imre Kertészin romaania Kohtalottomuus (Otava, 2004) voi suositella nuorelle.Voit lukea lisää teoksista esimerkiksi Kirjasammosta. https://www.kirjasampo.fi/ tai Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko....
Lyhenne spk/spkarlen on sanasta spannmålskarl mikä tarkoittaa muonamiestä.
Lisää kirkonkirjoissa käytettyjä lyhenteitä löytyy esimerkiksi Juuret-sukututkimussivuilta juuret.org
http://www.juuret.org/sanasto/lyhenteet
ystävällisin terveisin
Äitisi lausuma runo on varmaankin Kaarlo Sarkian Elämän malja -niminen runo. Se alkaa näin: "Olla laps, olla viiden vuoden lie ihmettä, ihmettä varmaan..."
Runo löytyy Sarkian runokokoelmista Kohtalon vaaka (vuosien 1943 ja 2013 painokset) ja Runot (1959). Kirjat ovat Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Saat kirjan varaamalla lähikirjastoosi. Alla linkki kirjaston tietoihin kirjoista:
https://lastu.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kohtalon+vaaka&type0%5B%5D=Title&lookfor0%5B%5D=sarkia&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20
Vaskin verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin viivakoodin alta löytyvällä kirjain/numerosarjalla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Kirjastokortista löytyvä tunnus on käyttäjätunnus ja pin-koodi toimii salasanana. Sitä tarvitaan myös lainausautomaattien käyttöön. Saat pin-koodin mistä tahansa Vaski-kirjastosta ottamalla mukaan kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kuten itsekin toteat, kiinan ja japanin kielessä käytetään erilaista kirjoitusjärjestelmää. Silloin Onnenpyörä tai kansainvälinen formaatti Wheel of Fortune ei toimi. Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/International_versions_of_Wheel_of_Fortune löytyvässä listauksessa ohjelmaformaatin kansainvälisistä versioista ei näy myöskään Kiinaa tai Japania. Sen sijaan muilla äänteisiin perustuvilla kirjoitusjärjestelmillä formaattia on kyllä hyödynnetty, esimerkiksi venäjän kielen kyrillisillä kirjaimilla.
Helsingissä Pasilan kirjastolla on suurin kokoelma italiankielisiä lastenkirjoja. Kokoelmamme ei ole kovin laaja, kun kirjojen kysyntäkään ei ole suurta, mutta olisimme periaatteessa kiinnostuneita lahjoituksista, jos niitä ei valtavan suurta määrää.
Voit joko toimittaa kirjat Pasilan kirjastoon tai pyytää lähikirjastoasi lähettämään ne Pasilan kirjastoon. Emme voi luvata automaattisesti, että kirjat päätyisivät kokoelmaamme. Mikäli kirjat eivät päädy kokoelmiimme, laitamme ne kierrätyshyllyymme, josta kiinnostuneet voivat ottaa ilmaiseksi kirjoja.
Katso-lehden mukaan "Ruususten koti on ollut pystyssä MTV:n filmihallissa heinäkuusta 1990 saakka". Kohtauksia kuvattiin sekaisin eri jaksoihin "mahdollisimman tehokkaasti". Yhden osan tekemiseen kului kuvausaikaa viikon verran (42/1991). Jukka Puotila otti sarjan tekoa varten puolitoista vuotta virkavapautta Kansallisteatterista, jonne hän palasi 7. marraskuuta 1991. Sarjaa tehtiin kokopäivätyönä puolentoista vuoden ajan. Kuvauksissa saattoi olla kahdenkin viikon mittaisia taukoja (50/1991). Näiden tiedonmurusten perusteella Ruusun ajan kuvaukset sijoittuvat heinäkuun 1990 ja marraskuun 1991 väliselle ajanjaksolle. Kaikkia yhteen jaksoon sisältyviä kohtauksia ei välttämättä ole kuvattu samaan aikaan. Tämän tarkempia tietoja en...
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan poikkeavien tarpeiden välillä.
Munkkiniemen kirjasto toimi aikaisemmin Munkkiniemen palokunnantalolla, jossa oli myös monia muita hallinnollisia toimintoja kuten valtuustosali ja poliisilaitos. Itse talo rakennettiin vuonna 1931.
Munkkiniemen kirjasto perustettiin heti seuraavana vuonna 1932, ja samaan aikaan syntyi myös Lauttasaaren kirjasto. Vuoden 1934 lopussa kirjastoilla oli yhteensä 1 1171 nidettä ja molemmilla oma johtokuntansa ja kirjastonhoitajansa. Munkkiniemi oli silloin osa Huopalahden kuntaa, joka liitettiin Helsinkiin 1946.
Kaija Hackzellin teos Rakas vanha Munkkiniemi kertoo, että kirjasto sai oman rakennuksen vasta 1989. Vanha Palokunnantalo toimii nyt nuorisotalona.
Tässä vastauksen pohjana käytettyjä lähteitä:
Hackzell, Kaija: Rakas vanha...
Islamilaisesta terrorismista puhuttaessa usein esiin nouseva ajatus paratiisista pitää muistaa suhteuttaa islamin käsityksiin ihmisestä ja pelastuksesta. Ihmisellä on vapaa tahto moraalisiin valintoihin. Jokaisen pelastus riippuu hänestä itsestään. Kuolemansa jälkeen ihminen saa palkan hyvistä teoistaan ja rangaistuksen pahoista. Islamissa ei kuitenkaan ole pelastusvarmuutta niin kuin kristinuskossa; uskova ei voi koskaan olla varma pääseekö paratiisiin, vaan kamppailu itsensä kanssa on jatkuvaa. Kapeasti "pyhäksi sodaksi" käännetty jihad tarkoittaa useimmiten juuri tällaista sisäistä kilvoittelua, "taistelua Jumalan tiellä".
Marttyyrius - kuolema uskon puolesta - kuuluu olennaisena osana shiialaisuuteen, ja luultavasti...
