Kenties sopivia voisivat olla jotkut näistä kirjoista:
- Bauer, Marion Dane. Rain (2016), Snow (2016), Wind (2016).
- Cole, Stephen. Monstar-kirjat
- Gibbons, Alan. Weird spooky day (2016) ja Weird snowy day (2016).
- Gough, Julian. Rabbit & Bear -kirjat.
Helppolukuisia englanninkielisiä lastenkirjoja on ilmestynyt muun muassa Early reader-, Ready to read- ja Golden books -nimisissä kirjasarjoissa.
Oulun seudun OUTI-kirjastojen verkkosivuilla teoksia voi hakea esimerkiksi asiasanalla lastenkirjallisuus. Voit tehdä suoraan tarkennetun haun tai rajata hakutulosten vasemmalta puolelta listasta haluamiasi ominaisuuksia. Helppolukuisia englanninkielisiä lastenkirjoja löydät valitsemalla alasvetovalikosta...
Heikki Jylhän runo Lumiukko sisältyy mm. seuraaviin alakansakoulun oppikirjoihin: Iloinen lukukirja (Martti Haavio et al., useita painoksia), Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo et al., Otava 1962), Aikamme lukukirja. 3 (Kirsi Kunnas et al., WS 1969) ja Aapinen (Aatto Kaljunen et al., Valistus, useita painoksia). Lisäksi runo on luettavissa monista lastenrunoantologioista, esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1980).
Onnet http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Finna.fi https://finna.fi/
Paavo Väyryselle on myönnetty Suomessa ainakin Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi sekä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajan arvonimi. Ulkomaisia kunniamerkkejä on todennäköisesti enemmänkin, koska Väyrynen on toiminut useaan otteeseen ulkoministerinä.
Heikki Poroila
Kaisa Häkkinen kertoo Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa, että "pitää jöötä" tarkoittaa järjestyksen tai kurin pitämistä. Sanonnassa esiintyvä "jö"-sana tulee ruotsin kielen "gö"-sanasta, joka tarkoittaa muun muassa huutoa, meteliä ja rähinää.
Heikki Poroila
Kyseessä voisi olla Fazerin vuosina 1992. 1993 ja 1994 julkaisema kolmiosainen sarja Lasten kultainen laulukirja. Kannessa soittaa klovni harmonikkaa. Numerossa 1 on punainen kansi, numerossa 2 sininen ja numerossa 3 vihreä. Anna-Maija Usman lapsille tarkoitetun viulukoulun Iloinen viuluniekka varhaisessa painoksessa on viulua soittava klovni, osassa 1 vihreä, osassa 2 sininen ja osassa 3 keltainen kansi. Tämä on 1970-luvulta. Ehkä joku muistaa vielä jonkin muun ehdokkaan?
Heikki Poroila
"Ollen" tarkoittaa tässä yhteyssä samaa kuin "koska olen" tai "kun olen". Siten "lempo ollen" tarkoittaa "koskan olen lempo". Ilmaisu on vanhahtavaa kieltä, jota ei nykyään juuri käytetä muuten kuin tietyissä sanonnoissa kuten "niin ollen" (= siis) ja "näin ollen" (= koska on näin). Joskus ilmaisua näkee myös vähän kömpelöissä ilmaisuissa kuten vaikkapa "Kadulla käveli miestä taluttava koira, ollen se perin kummallinen näky". Kielitieteilijöillä voi olla täsmällisempääkin tietoa.
Heikki Poroila
Kumpikaan Neuvostoliiton kuukulkijoista, Lunohod 1 ja 2, ei ollut suunniteltu palaamaan Maahan, vaan ne suorittivat koko tutkimusohjelmansa Kuussa (televisiokuvaa, valokuvia, maaperänäytteiden analyysejä ja lukuisia muita tieteellisiä kokeita).
Heikki Poroila
Julkisuudessa ei Loukialan kuolinsyytä ole mainittu, joten siihen on tyydyttävä. Tällaiset tiedot kuuluvat intimiteettisuojan piiriin, elleivät omaiset itse halua tietoa julkaista. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään intimiteettisuojan piirissä olevaa tai muuten luottamuksellista tietoa.
Heikki Poroila
Tällaisia juoruja on liikkunut monestakin julkisuuden henkilöstä aika ajoin foorumeilla, joilla kenenkään ei tarvitse puheistaan vastuutaan kantaa. Missään uskottavassa lähteessä ei tietääkseni ole asiaa käsitelty saati esitetty todisteita. Oli miten oli, myöskään julkisuuden henkilöiden seksuaalinen suuntautuminen ei kuulu asioihin, joita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ryhtyy arvailemaan.
Heikki Poroila
Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa asiaa selitetään näin: "Pratītyasamutpāda (paalinkieltä, sanskr. pratitya-samutpada, ’ehdonvarainen seuraamus’) on yksi buddhalaisuuden keskeisistä opetuksista. Ehdonvarainen seuraamus tarkoittaa sitä, että kaikki olemassa olevat asiat ja ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia ja edellyttävät toistensa olemassaoloa. Kaikki asiat ja ilmiöt vaativat tiettyjä ilmiöitä ja olosuhteita syntyäkseen ja myös muuttuvat tai katoavat olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi ihminen tarvitsee pysyäkseen hengissä tai terveenä muita ihmisiä, ruokaa, vaatteita, ilmaa hengitettäväksi, vettä juotavaksi jne."
Englannin kielessä käytetään samasta asiasta ilmaisua "dependent arising" tai "dependent origination" (katso lisää...
Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS ylläpitää käännöstietokantaa Suomen kirjallisuuden käännöksistä (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/). Sieltä löytyy tieto, että thain kielelle olisi käännetty Tove Janssonin kirjat Kometen kommer ja Trollkarlens hatt, Salla Simukan kirjat Punainen kuin veri ja Valkea kuin lumi sekä Jyrki Vainosen teos Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita.
Ilmaisu "lähihistoria" on suhteellinen eli mitään täsmällistä määritelmää sille ei ole olemassa. Kun yleensä historialla viitataan vuosikymmenten takaisiin asioihin, ehkä lähihistorian voisi luontevimmin liittää korkeintaan vuosien takaisiin tapahtumiin.
Sama koskee ilmaisua "lähitulevaisuus". Tulevaisuuden tapahtumat muuttuvat historiaksi vasta tapahtumisensa jälkeen, mutta itse tarkoittaisin lähitulevaisuudella muutamaa seuraavaa vuotta. Varminta on tietenkin molempien ilmaisujen kohdalla täsmentää, millaista aikatalua itse tarkoittaa. Todennäköisesti puhujan ikä vaikuttaa asiaan siten, että lapselle "lähihistoria" ja "lähitulevaisuus" ovat paljon lähempänä kuin vanhalle.
Heikki Poroila
Kysymyksen sanamuodosta päätelleen kyseessä on jokin yksittäisessä, tarkemmin nimeämättömässä kirjastossa tapahtunut sanktionjako. Kun emme tiedä mitään tarkempia yksityiskohtia, on mahdotonta edes yleisellä tasolla ottaa kantaa siihen, minkälaisista tapahtumista voisi seurata porttikielto johonkin kirjastoon. Se on kuitenkin selvää, että yleisessä kirjastossa ei haluta puuttua ihmisten olemiseen, mutta toisaalta häiritsevää käyttäytymistä ei voida hyväksyä. Porttikielto on hyvin äärimmäinen toimi, eikä siihen kirjastoissa kevyin perustein ryhdytä.
Heikki Poroila
Maailman kirjastot käyttävät hyvin monia erilaisia luokitusjärjestelmiä, mutta hyvin laajasti on käytössä - myös Suomessa - 1870-luvulta peräisin oleva ns. Deweyn 10-luokitusjärjestelmä tai jokin sen muunnos, kuten Suomen yleisten kirjastojen käyttämä Yleisten Kirjastojen Luokitusjärjestelmä YKL. Se on käytössä kaikissa muissa paitsin Helsingin kirjastossa, joka käyttää hiukan poikkeavaa, mutta pohjimmiltaan samaa kymmenluokitusta. Tieteelliset kirjastot käyttävät yleensä jotain muuta kuin YKL:ää, usein juuri kansainvälistä Deweyn luokitusta.
Kaikki kirjastojen luokitusjärjestelmän ovat syntyneet käytännön tarpeista kokoelmien kasvaessa. Kun ison kokoelman selaaminen alusta loppuun on muuttunut epäkäytännölliseksi, jaotellaan kokoelma...
Kiitos kiitoksista, niitä on aina mukava kuulla! En tältä istumalta osaa sanoa, onko tämä palvelu ollut jonkun nimeltä tunnistettavan ihmisen idea - paremmin tietävät voivat tarkentaa -, mutta nykyisellään meitä on isohko joukko kirjastoalan ammattilaisia vastaamassa, joten kiitokset menevät monelle.
Terveisin koko porukan puolesta
Heikki Poroila
En löytänyt Antero Bymanin elinvuositietoa netistä, mutta todennäköisesti hänen sanoituksensa ovat edelleen tekijänoikeudellisesti suojattuja, joten ainoa keino saada nämä sanat on kuunnella esimerkiksi YouTubesta tämä laulu ja ottaa sanoja ylös tai lainata kirjastosta nuottikokoelma, jossa laulu on mukana.
Sitä on vaikea tietää, mitä "sanat kokonaisuudessaan" tarkoittaa, kun ei ole vertailukohtaa eikä kirjastojen tietokannoissa mainita säkeistöjen lukumäärää. Seuraavissa kokoelmissa laulusta kuitenkin on suomenkieliset sanat mukana: Suuri toivelaulukirja 17, Hiiohoi! Lauluja mereltä (John Nurmisen säätiö 2018), Kansan laulukirja (Kansankulttuuri 1974), Terveiset ulapalta (Fazer 1993) ja Ystävyyttä laulu soi (Kansankulttuuri 1982)....
Sarah Morganin teosta Talo meren rannalla (HarperCollins Nordic 2016) ei tosiaankaan ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Muualta Suomesta sitä löytyy. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti ja sinulla on lainausoikeus, voit tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voit tehdä kaukolainapyynnön myös missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä. Helsingissä kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
Finna https://finna.fi/Record/eepos.1287946
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Suomi24:n ylläpitäjät poistavat viestejä harkintansa mukaan, jos ne ovat sääntöjen vastaisia. Osoitteesta https://www.suomi24.fi/opastus/saannot löytyvät keskustelujen säännöt. Asiattomasta viestistä ilmoittaessaan kannattanee kertoa, mitä sääntöjen kohtaa viesti rikkoo. Moderaattori on toki lopulta se, joka ratkaisee, onko viesti asiaton. Joskus saattaa olla, ettei moderaattori ole heti paikalla tai ehdi käydä kaikki ilmoituksia läpi.
Julkkisten kuolemista tuskin on olemassa mitään yhtenäistä tiedotuslinjaa. Lehdet saattavat nostaa kuolemantapauksia esiin, ja silloin toki nyt aktiivisesti julkisuudessa olevan henkilön kuolema saattaa olla uutisarvoisempaa kuin jonkin sellaisen henkilön, joka on joskus ollut tunnettu mutta jota ei ehkä nyt enää kovin moni muista. Vastaavasti taas aivan tavallisten ihmisten kuolemasta ei välttämättä kovin näyttävästi uutisoida, ellei kuolema ole jollakin tavalla dramaattinen, esimerkiksi rikoksen kautta tapahtuva, eikä toki silloinkaan yleensä tuoda esiin ihmisen nimeä.
Toisaalta kuolleen ihmisen tunnettavuus voi olla alakohtaista. Esimerkiksi Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehti uutisoi usein dekkarikulttuurin kannalta...
