Our World in Data -palvelusta löytyy taulukko, jossa on kuolinsyyt jaoteltu. Maailmassa on vuonna 2016 kuollut tapaturmaisesti (onnettomuuksissa, henkirikoksissa, luonnonkatastrofeissa, konflikteissa sekä itsemurhien seurauksina) 4,61 miljoonaa ihmistä, https://ourworldindata.org/causes-of-death
Tuo summa jaettuna 365 päivällä antaisi tulokseksi, kuinka monta ihmistä keskimäärin kuoli päivässä vuonna 2016.
Pissapoika-nimityksen yhteyttä kuuluisaan Manneken Pis -patsaaseen ei käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole sen helpompi kiistää kuin vahvistaakaan. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanan merkityksessä "auton tuulilasinpesin" 60-luvulle. Sen varhaisin kirjallinen esiintymä, jonka onnistuin löytämään, on vuoden 1959 lopulta, nimimerkin "Autokulkuri" yleisönosastokirjoituksesta Helsingin Sanomissa 19.11., eli nimitys on noin kolme vuosikymmentä itse keksintöä myöhäisempi. (Erinomainen tiivis suomenkielinen esitys tuulilasinpyyhkimien ja -pesimien historiasta löytyy John Dayn kirjasta Auto : Benzistä ja Daimlerista nykypäiviin.)
Yksi mahdollinen innoittaja ...
Hei,
Näyttäisi, että noista mainitsemistasi vain ensimmäinen on suomennettu.
Suomennoksia voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, josta pitäisi löytyä suomalainen julkaisutuotanto kokonaisuudessaan.
1) Brown Bear, Brown Bear, What Do You See?
Ruskea karhu, ruskea karhu, mitä näet tiellä? (Weilin + Göös, 1985)
2) The Very Quiet Cricket
3) The Very Lonely Firefly
4) The Very Busy Spider
Hei,
mikäli Teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä varauksen kirjaan veloituksetta. Jäppilän kirjasto kuuluu Lumme-kirjastoihin, joten varauksen voi tehdä joko suoraan Lumme-verkkokirjastosta (kirjastokortin numero on käyttäjätunnus ja salasanan saa lähimmästä kirjastosta, jollei sitä vielä ole), soittamalla johonkin Lumme-kirjastoista tai käymällä paikan päällä jossain Lumme-kirjastossa. Noutopaikan saa määritellä itse.
Linkki verkkokirjastoon:
https://www.lumme-kirjastot.fi/
Kävin läpi kaikki HelMet-kokoelman pianoaiheisen kirjallisuuden, mutta lähellekään tuota nimeä "Terganza" ei löytynyt mitään. Kun myöskään googlaamalla ei löydy mitään järkevää, todennäköisesti tuossa hakusanassa on jokin virhe. Jos asiakkaalla ei ole antaa lähdettä, mistä hän on tämän tiedon saanut, on vaikea edetä mihinkään suuntaan. Teresa Berganza on laulaja, tuskin hän on pianosta mitään kirjoittanut - ja on sitä paitsi espanjalainen.
Heikki Poroila
Kielitoimiston verkossa oleva sanakirja antaa sanalle "jatkuvuus" yleisen merkityksen ("Taata toiminnan jatkuvuus"), kun taas "jatkavuus" todetaan fysiikan termiksi, rinnakkaistermejä hitaus, vitka, inertia. Kielitoimiston mukaan siis Newtonin ensimmäinen laki on suomeksi "jatkavuuden laki".
Heikki Poroila
Kyseessä on todennäköisesti Toivo Kärjen salanimellä "Pedro de Punta" säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Muista minua. Sen alkusanat ovat "Sinä muista minua silloin". Nuotti löytyy monista kokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 6, Kultainen laulukirja, Kultainen tangokirja 1 ja 107 kitaralaulua. Tangon ovat tulkinneet mm. Katri Helena, Reijo Taipale, Tapani Kansa, Arja Koriseva ja Erkki Junkkarinen. Vaihtoehtoja on valtavasti ja todennäköisesti omasta lähikirjastosta löytyy jokin sopiva. Jollei löydy, tilaamalla kyllä saa.
Heikki Poroila
Kirjaan on varausjono, merkintä 8/10 tarkoittaa, että olet kymmenen varaajan jonossa kahdeksantena. Valitettavasti ei ole käytännössä mahdollista saada kirjaa huomiseksi, vaikka kirjoja on 32 kappaletta.
Tarkka vuosi ei selvinnyt, mutta 1990-luvulta asti ovat ylioppilastutkinto ja ammattikoulututkinto olleet samanarvoisia haettaessa korkeakouluopintoihin.
Alla tietoa Minna Vuorio-Lehden artikkelista Valkolakin hohde Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen (Kasvatus & Aika 1 (2007, s. 19-33) ja Tampereen yliopiston Aviisi-lehdestä (11/2009):
http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/valkolak.pdf
https://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=11/2009&id=f75a842
Tutkimani fraasi- ja etymologiset sanakirjat eivät ottaneet kevytkenkäiseen kantaa, mutta arvelisin kysyjän olevan oikeassa epäillessään sanaa ruotsin kielestä lainatuksi. Ruotsissa vastaava sana on lättfotad ("kevytjalkainen"). Se, että suomen ilmauksessa on päädytty jalan asemesta kenkään, voisi selittyä allitteraatiolla: kevytkenkäinen. "Alkusointu on selkäytimessämme", niin kuin Pasi Heikura siteeraa tietokirjailija ja äidinkielenopettaja Kirsti Mäkistä kirjassaan Aristoteleen kantapää : fraasirikos ei kannata.
Kevytjalkaisessa ja -kenkäisessä voisi ehkä nähdä yhteyden ilonpitoa ja "vapaalle vaihtamista" merkitsevään sanontaan slå klackarna i taket ("kannat kattoon"), jonka alkuperä Bo Bergmanin Ordens ursprung -kirjan...
Hei,
Yllättävän paljon tuo muistelu painottuu tuonne vanhuspuolelle. Jotain soveltuvaa löytynee seuraavista:
Korkiakangas, P.: Muisti, muistelu ja perinne. Teoksessa: Lönnqvist, B., Kiuru, E & Uusitalo, E(toim.)
Kulttuurin muuttuvat kasvot : Johdatusta etnologiatieteisiin.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 1999
Hohenthal-Antin, L : Muistot näkyviksi : muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä.
Jyväskylä. PS-kustannus, 2009
Anja Kuukasjärvi, Outi Linnossuo ja Jussi Sutinen (toim.):
Taidetyöskentely arjen näyttämöillä : teoriaa, menetelmiä ja sovelluksia /
Turku: Turun amk, 2011
Rantala, Jukka. Lapset Historiakulttuurin Kuluttajina.
Helsinki: Helsingin yliopisto : Historiallis-...
Tarkoittanet Klaus Puthin humoristista teosta Lehmäjoogaa (Yoga für Kühe, suom. Sirpa Hietanen, Kirjapaja, 2010). Teos näyttää löytyvän kirjastoverkkosi alueelta, joten voi tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.288610
Nuudelit valmistetaan yleensä vehnästä tai riisistä, mutta toisinaan myös palkokasveista tai muista viljakasveista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankin mukaan nuudelit sisältävät pääosin hiilihydraatteja, ja jonkin verran myös proteiineja ja rasvaa. Pikanuudeleissa on usein mukana myös mm. mausteita ja öljyä. Kannattaa tutkia tuoteselostetta nuudeleita ostaessaan. Myös lisäaineet selviävät tuoteselosteesta.
Alla linkki Finelin sivulle, josta selviää erilaisten nuudelien ja nuudeliruokien ravintoainesisältö:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=nuudelit&foodType=ANY
Robin Hoodin suomenkielisen version ääniohjaajana toiminut Reino Bäckman oli taustaltaan muusikko. Sille, että hän elokuvien suomenkielisiä ääniversioita toteuttaessaan hyödynsi laulajia, ei välttämättä ole mitään sen erityisempää syytä kuin hänen yhteytensä musiikkimaailmaan ja vuosien varrella muodostamansa muusikkokontaktit. Aikaisemmissa Disney-jälkiäänityksissäänkin hän oli näyttelijöiden ohella käyttänyt äänirooleissa laulajia, kuten Aristokateissa Lea Lavenia Ameliana (1972) ja Robin Hoodissakin esiintynyttä Viktor Klimenkoa Viidakkokirjan Kaan roolissa (1968), joten mikään poikkeus Robin Hood ei Bäckmanin elokuvatöiden joukossa ole.
Myös Wikipedian Robin Hood -artikkelin mainitsema Ossi Ahlapuro oli mukana...
Hei!
Kysymääsi kirjaa on Pirkanmaan kirjastoissa vain yksi kappale, joka löytyy Valkeakosken kirjastosta. Olen ottanut sinne yhteyttä, ja he lupasivat lähettää sinulle vastauksen sähköpostissa mahdollisimman pian, viimeistään ensi viikon alussa. Jos haluat, voit myös tilata kirjan seutulainaksi (2 €).
Kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on mahdollisuus käyttää tietokonetta, joissa on tekstinkäsittelyohjelma. Et mainitse kysymyksessäsi, missä kirjastossa haluaisit käyttää konetta. Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata koneen itsekin täältä: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx Varausjärjestelmästä näet heti, missä kirjastossa on vapaita aikoja.
Voit myös soittaa suoraa siihen kirjastoon, jossa haluaisit käyttää konetta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93)
Kielen näyttämisen paheksuttavuus ja epäkohteliaisuus liittyvät eleen "lapselliseen" alkuperään. Kieli työntyy ulos aina, kun pikkulapsi hylkää sille tarjotun ruoan. Tästä yksinkertaisesta alusta, jolla on täsmällinen kohde, se kehittyy yleiseksi hylkäyssignaaliksi ja sitä kautta loukkaukseksi, kun kielen näyttämiseen sisältyy ikään kuin ajatus eleen kohteena olevasta henkilöstä pikkulapsen tasolla olevana, jolle on kommunikoitava tällaisia infantiileja keinoja käyttäen. Sellaisiakin kulttuureja tosin on, joissa kielen näyttämiseen ei sisälly ajatusta loukkauksesta: esimerkiksi joissain Tiibetin osissa tervehditään kieltä näyttämällä.
Lähteet:
Roger E. Axtell, Gestures : the do's and taboos of body language around the world
Desmond...
