Jos itse luista ja lihasta keitetty liemi ei jäähtyessään hyytelöidy, syy voi olla joko aineksissa tai valmistustavassa. Hyytelöityminen johtuu luista ja rustoista irtoavasta gelatiinista, ja eläimen eri osat sisältävät sitä eri määriä. Liemeen on siksi hyvä käyttää esimerkiksi rustoisia osia, kuten häränhäntiä, naudan potkaa tai kanan siipiä ja jalkoja. Ongelmana voi olla, että liemeen on käytetty liikaa vettä, jolloin luista ja rustoista irtoava gelatiini ei riitä hyydyttämään sitä.
Gelatiinin irtoamista voi edesauttaa hapon avulla. Liemeen voi lisätä hieman esimerkiksi viinietikkaa tai sitruunamehua. Keittoajan on myös oltava riittävän pitkä, ja liemen tulee kypsyä miedolla lämmöllä.
Vaikka liemi ei hyytyisikään jäähtyessään kunnolla...
Anneli Saariston esittämä Kaakon lasisiipi -kappale löytyy artistin vuonna 1984 julkaisemalta levyltä Elän hetkessä. Eero Tiikasalon säveltämän laulun sanoittajaksi on merkitty E. Lindholm. Cd-levyltä sen voi kuunnella Saariston kahden albumin kokoelmasta Elän hetkessä ; Näin jäätiin henkiin. Se sisätyy myös Saariston lauluista kootulle Sinulle, sydämellä : 15 toivotuinta -cd-levylle.
Nuotinnosta ei näyttäisi olevan saatavissa, joten sanat joutuu kirjoittamaan kuulemansa perusteella. Onneksi Saaristo laulaa lyriikat erittäin selkeästi. Voit kuunnella kappaleen myös YouTubelta.
Käytettävissä olevat kotimaiset nimikirjat eivät valitettavasti tarjoa mahdollisuutta etsiä nimiä niiden merkitysten perusteella. Verkossa tämäntyyppisiäkin hakuja on mahdollista tehdä, mutta kattavaa, kaikki Suomessa käytössä olevat etunimet sisältävää verkkohakua en onnistunut löytämään. Ulkomaisista vastaavista verkkopalveluista saamieni hakutulosten perusteella pitäisin kuitenkin mahdollisena, ettei täsmälleen "ainutlaatuista" tai "erityistä" tarkoittavaa tytönnimeä välttämättä löydy.
Yksi mahdollinen, varsin lähelle osuva ehdokas voisi kuitenkin olla Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissakin tunnettu Una, olkoonkin, että käsitykset sen alkuperästä eivät ole täysin yksimielisiä. Tavallisin tulkinta Unan taustaksi lienee...
Etu- ja sukunimilain (946/2017) toinen ja kolmas pykälä käsittelevät hyväksyttäviä etunimiä:
2 § Etunimen harkinnanvaraiset edellytykset
Etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka:
1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä;
2) on vakiintunut samalle sukupuolelle;
3) ei ole ilmeisen sukunimityyppinen.
3 § Poikkeusperusteet
Etunimi, joka ei täytä 2 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, voidaan kuitenkin hyväksyä:
1) jos nimi on väestötietojärjestelmän tietojen mukaan jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla henkilöllä;
2) jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen...
Kyseinen tarina on alun perin kreikkalaisen Aisopoksen kynästä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti eläinsaduistaan (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua1b176f1-04ff-4f42-ae76-86858c293d2a).
Hanhiemon satuaarteen lisäksi Leijona ja hiiri -sadusta löytyy versiot esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kaiken maailman eläinsadut, Otava 2011
Aisopos: Kettu ja haikara: Aisopoksen satuja, WSOY 1985
Karvatassujen jäljillä, Weilin + Göös 1996
Kiinteistöjen on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä (Joensuun alueen määräyksistä ks. https://www.puhas.fi/palvelut/jatehuollon-jarjestaminen/jatehuoltomaara… -> lajitteluvelvoitteet; Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset kokonaisuudessaan sivulla https://www.joensuu.fi/documents/144181/2324821/J%c3%a4tehuoltom%c3%a4%…). Nimensä mukaisesti nämä ovat määräyksiä, eivät suosituksia.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei määritellä, mitä taloyhtiön järjestyssäännöissä tulee tai saa olla (ks. esim. Furuhjelm, Nyt tuli lähtö, s. 51-52). Käytännössä järjestysmääräyksissä lienee usein kohta myös jätehuollosta, kuten käy ilmi tästä mallista: "Talousjätteet ja muut roskat on vietävä pakattuina jäteastioihin. Lisäksi on otettava...
Putkaöiden lukumäärää tilastoidaan kyllä valtakunnallisesti poliisin antamien tietojen perusteella. Päihtyneitä otetaan säilöön nykyisin paljon vähemmin kuin takavuosikymmeninä. Vuonna 1987 säilöönottojen määrä oli noin 200 000. Vuoden 1994 jälkeen putkaöiden määrä vaihteli noin 90 000:n ja runsaan 100 000:n välillä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 poliisin pahnoilla vietettiin lähes 52 000 yötä.
Helsingissäkin saattaa jokunen pukki humaltua jouluyön aikana. Kuitenkin myös joulupukit ovat nykyään raittiimpia. Ylen verkkoartikkelissa mainitaan, että poliisin muistitiedon mukaan vanhoina aikoina Töölön selviämisasemalla jouluyötä vietti välillä useampikin pukki. Erillistä tilastoa vuosien varrelta ei liene olemassa, sillä...
Voisikohan kyseessä olla satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977? Samaista kuunnelmaa on kysytty meiltä aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuuntelimme-lapsena-80-luvulla-usein?from…
Tarkoitatko nimenomaan kotimaista nykykirjallisuutta? Kysymyksesi on varsin laaja, emmekä onnistuneet löytämään mitään tutkimuksia aiheesta. Naiskirjailijan asemasta historian saatossa sen sijaan löytyy enemmän tutkimustietoa ja kirjallisuutta, mutta nykypäivä on vielä niin lähellä, että kenties ajallisesti vaaditaan pidempi etäisyys, jotta sitä voitaisiin tarkastella tutkimuksen valossa. Medioita sen sijaan jos on uskominen, niin naisten on hehkutettu jopa olevan kotimaisen nykykirjallisuuden kärjessä tällä hetkellä, eivätkä naiskirjailijat kaihda vaikeita ja rankkojakaan aiheita.
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2012092516117749
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-naiskirjailijat-eivat-...
Oheisessa Lahoa rautaa -blogin ohjeessa tehdään tupsutyyny, mutta tekstissä mainitaan, että tällä ohjeella voi tehdä myös pieniä peittoja. http://lahoarautaa.blogspot.com/2014/11/diy-tupsutyyny-ja-rauta-rouva-bulldog.html
Runo kuuluu kokoelmaan Syyskuun lyyra (1918), ruotsiksi runon nimi on Villkoret (ehto). Syyskuun lyyra sisältyy myös Södergranin Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot -teokseen.
Kysyin neuvoa koodarikollegalta, hän vastasi näin: vähän riippuu kysyjän teknisistä taidoista. Suoralta kädeltä voisin jo sanoa koodarina, että suosittelisin ehdottomasti d3.js tapaista tai sitten Google Charts:ia.
Tämmöisen editorin onnistuin löytämään. Tällä voi tehdä "web" version tilasto myöskin: https://live.amcharts.com/
Animoidun tilaston voi tuottaa käsinkin. Jos ei tarvitse varsinaista tilastogeneraattoria, vaan päämääränä on saada palkkianimaatio, voi käyttää työkaluna erillistä animointiohjelmaa, kuten https://webdesigner.withgoogle.cm
Pelaava kollegani auttoi tässä: Ilmeisesti ihan puusta oli tehty nuo ensinmäiset Rummikub pelin palaset. Lähde tähän oli tuon Rummikubin virallinen facebook sivusto: sieltä tietoja osiosta löytyi kohdasta tarina (Our story) seuraava kappale:
"The game has a rich heritage dating back over 70 years ago, when inventor, Ephraim Hertzano, handmade each Rummikub® tile set out of wood in his back garden. He started off by selling the sets door-to-door for many years until eventually licensing the game to other countries."
Tämäkin sitaatti tuossa muodossa on alunperin toisen henkilön tekstistä. Platon siteeraa Herakleitosta sanoen Cratylus 402a λέγει που Ἡράκλειτος ὅτι “πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει,” καὶ ποταμοῦ ῥοῇ ἀπεικάζων τὰ ὄντα λέγει ὡς “δὶς ἐς τὸν αὐτὸνποταμὸν οὐκ ἂν ἐμβαίης.” Lause on tuo viimeinen, joka alkaa dis.http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0171%3Atext%3DCrat.%3Asection%3D402a
Herakleitoksen alkuperäinen lause on monimutkaisempi, se löytyy fragmentista b12 http://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_ante06/Herakleitos/her_frag.html ποταμοῖσι τοῖσιν αὐτοῖσιν...
Suosittelen, että soitat Myyrmäen kirjastoon sitä mukaa, kun lehdet ovat sieltä noudettavissa ja pyydät, että he lähettävät sinua odottavan aineiston Jätkäsaareen.
Kirja ei valitettavasti ollut omassa kirjastossani hyllyssä, mutta soitin kirjastoon, jossa se oli paikalla. Kirjaa tutkiskellut työntekijä sanoi, että hän ei kovin hyvin osaa ruotsia ja hänen arvionsa oli, että hän pystyy sitä kyllä lukemaan, ettei teos vaikuta sietämättömän vaikealta, mutta ei hirvittävän helpoltakaan. Paras tapa on kokeilla, olisiko tuo sopivan tasoista tekstiä omalle kielitaidolle. Kirja ainakin vaikuttaa kiinnostavalta.
Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf
Helmi Kekkosen Kotiin (Avain, 2009) toisiinsa kietoutuvine tarinoineen saattaisi ehkä tulla kyseeseen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1ba52e9a-543e-4a05-8a36-1e5fb436e77c
Ihmiset eivät ehkä ole muuttuneet ihan niin paljon kuin lait. Vaikka homoseksuaalisuus olikin Suomessa lailla kiellettyä vuosien 1894 ja 1971 välisenä aikana, asia ei silti ollut tuntematon. Ihmiset kohtasivat toisiaan ja toisinaan tunteet yllättivät ihmiset silloin kuten nytkin. Tavallista tietysti oli, että homot hakeutuivat paikkoihin, joissa tiesivät saavansa seuraa.
Kirjallisuudessa asiaa on käsitelty. Esimerkiksi seuraavista tietokirjoista löydät asiaan liittyviä tekstejä:
Juvonen, Tuula : Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Vastapaino, 2002.
Kirjassa käsitellään esimerkiksi ravintoloita, julkisia käymälöitä ja puistoja tapaamispaikkoina. Kirjassa todetaan, että etenkin miesten tapaamispaikoista juoruttiin yleisesti...
