Hei,
Kiitos kysymyksestä.
Kyseessä on Rare Export -elokuvaa varten luotu teos, jota ei siis ei ole oikeasti julkaistu. Elokuvassa esiintyvät kirjan sivut on julkaistu netissä.
Joulupukista löytyy tietoa ainakin jouluperinteisiin liittyvistä kirjoista. Hieman samantapaista tietoa pohjoisesta mytologiasta voi löytää teoksista:
Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset taruolennot (Minerva, 2014)
Tukiainen, Maaretta & Frey, Markus: Pohjolan voimaeläimet (Tuuma-kustannus, 2018)
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia
Harva, Uno: Suomalainen muinaisusko (uudistettu laitos: SKS, 2018)
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko (Gaudeamus, 2014)
Ganander, Christfrid: Mythologia Fennica (3. täyd. laitos, Salakirjat, 2016)
Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttäisi lain tuntemusta, joten suoraa vastausta emme pysty kysymykseesi antamaan. Asuinhuoneiston vuokraamisesta annetun lain 2 luvun 25§:n mukaan "Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen, jos vuokranantaja on vastuussa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle."
Sinua voisi auttaa eteenpäin asian selvittelyssä vuokralaiset.fi -sivusto, josta löytyy paljon tietoa asuinhuoneiston vuokraamiseen...
Syitä lopettaa vaikka jokin pitkäaikainen harrastus on varmasti melkein yhtä paljon kuin lopettajiakin, tässä muutamia: ajan puute, elämäntilanteen muutos, taloudelliset syyt, väsyminen, vanheneminen, sairastuminen. Mitään listausta syistä emme onnistuneet löytämään.
Alla pari linkkiä, joista löytyy tietoa muistikuvien synnystä: Ylen uutinen otsikolla Valehtelevatko muistot? (29.12.2009) ja "onnellisuusprofessori" Markku Ojasen Traumat, muistiin palautuminen ja valemuistot -artikkeli, joka on tiivistelmä tutkimustuloksista:
https://yle.fi/uutiset/3-6058402
https://www.markkuojanen.com/psykologia/traumat-muistiin-palautuminen-ja-valemuistot/
Mieto-kirjasta ei ole ainakaan vielä ilmestynyt isotekstistä versiota. Isotekstisiä kirjoja ilmestyy nykyisin kovin vähän. Kustantajalta (Karisto) voi tietysti tiedustella, onko sellainen ilmestymässä. Kirjasta on ilmestynyt e-kirjaversio, mutta sitä ei ole ainakaan vielä kirjastojen valikoimissa. E-kirjaa lukiessa tekstiä voi suurentaa tarpeen mukaan.
Suosittelen kuitenkin äänikirjaa. Jos asiakkaan näkökyky on heikentynyt ja normaalin tekstin lukeminen on hankalaa, kannattaa kysellä Celia-palvelusta. Sen avulla pääsee kuuntelemaan äänikirjoja laajasta Celianet-kokoelmasta. Myös kyseinen Mieto-kirja kuuluu Celianet-kokoelmiin. Jos asiakkaalla on tietokone ja Internet-yhteys tai älypuhelin, äänikirjoja pääsee valitsemaan ja...
Kun palautat kirjan kirjastoon (mihin tahansa Helmet-kirjastoon), älä palauta kirjaa automaattiin vaan henkilökunnalle ja pyydä palauttamaan kirja. Kerro, että kirja oli huonokuntoinen jo silloin, kun lainasit sen. Henkilökunta päättää, poistetaanko kirja vai voiko sen vielä mahdollisesti korjata. Sinun ei tietenkään tarvitse korvata kirjaa.
WSOY:n vuonna 2014 julkaisemassa Vapaudenristin ritarikunta - kirjan täydennetystä laitoksesta löytyy tällaista tietoa:
Vuoden 1941 syksyllä tehtiin tärkeä organisatorinen päätös. Ritarikunnan suurmestari nimitti 26. lokakuuta Vapaudenristin ritarikunnan hallituksen.Vapaudenristin ritarikunnan kansleriksi kutsuttiin kenraaliluutnantti R. Walden, varakansleriksi kenraalimajuri W.E. Tuompo, rahastonhoitajaksi kenraalimajuri O. Olenius ja sihteeriksi everstiluutnantti R. Grönvall.
Edelleen kirjassa todetaan, että jatkosodan oloissa ritarikunnan hallituksella ei ollut tehtäviä normaalilla tavalla. Suurimmaksi osaksi komento-osaston kunniamerkkitoimisto valmisteli hallitukselle periaatteessa kuuluneet asiat. Ritarikunnan hallituksen...
Ilmeisesti kyse on surumuistamisesta. Osanottomme on oikea muoto. Tätä on kysytty joskus myös Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnasta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimisto_ja_sen_historia/kielineuvonnan_vuosikymmenet_1970-luku
Tähän lauluun en löytänyt julkaistua nuottia. Laulu on kyllä levytetty. Sen on levyttänyt Luumäen viihdelaulajat vuonna 1981.
Laulun nimi on joissakin julkaisuissa "Kotikirkkoni joulun kellot". Laulu alkaa: "On joulu ja kuurassa koivupuut". Laulun on säveltänyt Aarne Ahlapuro ja sanoittanut Pentti Kelavirta. Pentti Kelavirran sanoitus on julkaistu lehdessä "Ylihärmän joulu 2012" nimellä "Kotikirkkoni joulun kellot".
Valitettavasti meillä ei ole Pirkko Lokan tämänhetkisiä yhteystietoja.
Paras arvaus aloituspaikasta häntä jäljittäessä olisi minullakin ollut WSOY:n arkistot.
Helmet haun mukaan hän on suomentanut Wilbur Smithin Ukkosen kumun Otavalle 2012 ja Anais Ninin Pikkulinnut Gummerukselle 2005. Kenties näistäkin kustantomoista voisi kysellä Lokan yhteystietoja.
Digi-Sound niminen firma on ainut löytämäni. Heillä hinta on 0,25 eur/min = 14,88 eur/h. http://www.digi-sound.fi/videopalvelut.html?gclid=EAIaIQobChMI25Kgq6PV5gIVD5SyCh1Rggq-EAMYAyAAEgJUo_D_BwE#
Kannattaa kuitenkin kysäistä palvelua muistakin digitointipalvelua tarjoavista yrityksistä.
Kirjastossa miniDVD-digitointia ei valitettavasti ole tarjolla.
Kare Piekkola kertoo seminaarityössään 2005 näin: "Tietokonevirusten idean uskotaan syntyneen vuonna 1949, kun matemaatikko John Von Neumann esitti ideansa automaattisesti itseään monistavista ohjelmista. Vuoteen 1951 mennessä hän olikin jo kehittänyt ehdotuksensa, kuinka kyseisiä automaattisia toimintoja voisi luoda. Vuonna 1959 matemaatikko Lionel Penrose jalosti vielä Von Neumannin ideaa pidemmälle esittämällä rakenteen, joka pystyisi aktivoitumaan, monistautumaan, muuntautumaan ja hyökkäämään. Penrosen mallia testattiin käytännössä myös IBM 650 –koneella. Vaikka kyseiset ehdotukset luotiinkin parantamaan ihmisten käyttämää teknologiaa, on näin jälkikäteen sanottuna yhteys tietokoneviruksiin varsin selvä." Tekstistä löytyy muutakin...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan krossi on kappalemitta, joka tarkoittaa 12 tusinaa, eli 144 kappaletta. Otavan isossa tietosanakirjassa mainitaan, että sana tulee ranskan kielestä (grosse).
Kirjaston käyttökieliä ovat ainakin suomi, ruotsi ja englanti. Melko usein myös venäjä ja viro. Joskus jopa arabia.
Koneessa oli varmaan jäänyt päälle edellisen asiakkaan kielivalinta.
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Ruoanlaitossa ja leivonnassa konjakkia käytetään tavallisesti arominantajana. Keittiökonjakiksi kannattaa valita nuori VS- tai VSOP-tisle, sillä nuorten tisleiden hedelmäinen aromi sopii ruoanlaittoon mausteisia XO-konjakkeja paremmin.
Lähde:
Antti Uusitalo, Konjakki
Lakeija on miespalvelija. Sanalla on myös kuvaannollinen merkitys "nöyrä käskyläinen". Se perustuu ranskankieliseen sanaan laquais, joka tarkoittaa isäntäänsä jalan seuraavaa palvelijaa. Ranskan sanan alkuperä on epäselvä, mutta sitä on yleensä arveltu espanjalaisperäiseksi, alkuaan vähäarvoista sotamiestä merkitseväksi sanaksi.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Käännösten laatiminen ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Jos laulusta olisi olemassa julkaistu suomenkielinen versio, sitä tietysti etsisimme mahdollisuuksien mukaan, tosin laulujen suomenkieliset versiot eivät välttämättä ole suoria käännöksiä alkuperäisestä sanoituksesta. "No more I love you's" -kappaleesta en löytänyt suomenkielistä versiota.
Kielitoimiston sanakirja käsittelee reikää ja läpeä synonyymeinä. Tosin lävestä todetaan, että sitä käytetään yleiskielessä vai määräyhteyksissä, kuten napinläpi, tai ilmauksessa puhua läpiä päähänsä. Reikä taas on yleiskielen sana ja tarkoittaa pienehköä läpeä tai aukkoa. Se voi olla myös kolo. Sanojen rro ei siis niinkään ole suuruudessa vaan lähinnä tyylissä.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Viljo Kojon runo "Ah, joulupossu, sulle ylistys" sisältyy kirjaan "Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot", jonka ovat toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Tammi, 2005, s. 246-247). Runon lopussa mainitaan alkuperäinen lähde: Kojo, Viljo: "Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa" (Karisto, 1926).
Runo sisältyy myös kirjaan "Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi" (Gummerus, 1945). Valikoiman on koonnut Terttu Pajunen-Kivikäs. Hän on toimittanut myös kirjan "Iltojemme iloksi : juhlaohjelmistoa" (Gummerus, 1947). Tässä kirjassa aineisto on jaoteltu eri vuodenaikojen ja juhlien mukaan ja nämä eri jaksot on julkaistu myös erillisinä vihkoina. Neljännessä osassa on joulujuhliin...
