Tutkimistani etymologisista sanakirjoista ei löytynyt selitystä tuon sanan alkuperällä. Heikki Paunisen slangisanakirja ”Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001) merkitsee sanan merkitykseksi ’tupakka, savuke’ ja kertoo sen olevan peräisin 1990-luvulta. Tietoa alkuperästä ei kuitenkaan löytynyt.
Tutkin hiukan sanakirjoja, sillä 1990-luvulla sanoja on lainattu paljon englannista. En kuitenkaan löytänyt sanakirjoista mitään sopivaa tarjokasta, josta tuo slangisana olisi voitu lainata. Ruotsin kielen sanakirjatkaan eivät tuottaneet mitään sopivaa.
Mieleeni tulisi lähinnä, että tuo voisi kenties olla peräisin sanasta ”korsteeni”, jota käytetään tupakoinnista puhuttaessa vertauskuvallisena ja Paunosen mukaan slangissa myös merkitsemään ’...
Näitä elokuvia ei ole HelMet-kirjastoissa saatavina, mutta voit tehdä hankintaehdotuksen menemällä HelMet-etusivulle (www.helmet.fi) ja valitsemalla sieltä hankintaehdotuksen Info-otsikon alta.
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
Suomalaisten tai yleensäkin ihmisten mieltymyksistä melankoliseen musiikkiin löytyy joitakin kirjoja ja verkkoaineistoja.
Teoksessa Suomi herää: mistä on suomalaisuus tehty pohdiskellaan suomalaisen identiteetin syntymistä 1600-luvulta lähtien kirjallisuuden, musiikin ja kulttuurielämän näkökulmista. Yksi teoksen luvuista onkin otsikoitu Suomalainen musiikki: luonteeltaan tummaa ja verkkaista?
Pirjo Kukkonen on kirjoittanut teoksen Ilon ja surun sointu, jossa mm. nähdään suomalainen tango eräänlaisena nykyajan itkuvirtenä, jolla on puhdistava vaikutus. Ilmiön juuria käydään läpi myös arkkiveisujen kautta.
Englanninkielisessä teoksessaan Tango Nostalgia Kukkonen tutkii suomalaisen tangolyriikan juuria ja merkityksiä rinnakkain...
Kyllä komisario Maigret-kirjoja vielä löytyy. Jos Kyyti-kirjastojen tarkennetussa haussa kirjoittaa tekijäkenttään simenon, georges ja asiasanakenttään maigret ja vielä rajaa haun suomenkielisiin teoksiin, tuloksena on 56 teosta.
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi.
Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’...
Järjestelmässämme on tilastotietoja teoksen lainauksesta ainoastaan kuluvalta ja edelliseltä vuodelta sekä teoksen järjestelmässä olon ajalta. Tilastonikkarimme saisivat ne automaattisesti järjestelmästä ulos, mutta hain ne vastausta varten ihan manuaalisesti käymällä teoksen niteet läpi. Jätin pois laitoskirjastojen kappaleet, koska niissä on käytetty lainausjärjestelmää, joka ei tilastoidu nykyiseen järjestelmäämme.
Sinisimmät silmät -teoksen niteet on viety järjestelmään pääasiassa vuonna 2002. Siitä tähän päivään asti 31 niteeseen on kohdistunut 1 520 lainaa, mikä tekee noin 49 lainaa nidettä kohti. Vuonna 2014 lainakertoja on yhteensä 84 ja vuonna 2015 vastauspäivään mennessä 39, mikä antaa noin 2,7 ja 1,3 lainaa nidettä kohti....
Savon Sanomissa on julkaistu (14.07.2014) artikkeli "Jos joudut putkaan, näin se tapahtuu". Itä-Suomen poliisi toteaa: "Yö ei maksa mitään, mutta ei meillä ole palvelujakaan: aamiaista ei jaeta." Käytäntö on maan eri polisiilaitoksilla todennäköisesti yhtenevä.
Savon Sanomat: http://www.savonsanomat.fi/savo/jos-joudut-putkaan-nain-se-sujuu/1851645
Runon Jevgenille on suomentanut Jukka Mallinen ja se on julkaistu teoksessa Brodsky, Joseph, Keskustelu taivaan asujaimen kanssa, Tammi, 1995.
Lisäksi runo on julkaistu Hannu Tarmion toimittamassa teoksessa Maailman runosydän, WSOY, 1998.
Linkki maailman runouteen -tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Tervetuloa Sellon kirjaston pajaan ompelemaan. Varaa aika numerosta (09)8165 7607 varmistuaksesi että kone on vapaa. Ompelulankoja löytyy vähän, neuloja koneeseen on hiukan enemmän. Omat kankaat luonnollisesti mukaan.
Kasvatustieteelliseen aineistoon erikoistunut tietokanta on ERIC, josta löytyy ilmaisversio alla olevasta linkistä. ERIC on englanninkielinen ja haut on siksi tehtävä englannin kielellä. ERIC sisältää Kasvatustieteellisiä kirjallisuusviitteitä 1960-luvulta lähtien.
http://eric.ed.gov/
Suomenkielinen, vapaasti käytettävä verkkoaineisto on esim. ARTO, joka on kotimainen artikkeleiden viitetietokanta ja sisältää artikkeleita monelta tieteenalalta, myös kasvatustieteestä. ARTO:sta voi tehdä hakuja esim. alla olevan linkin kautta:
https://finna.fi
Verkkoaineiston hakuun kannattaa kysyä neuvoa myös oman ammattikorkeakoulun kirjastosta. Esim. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), jolla on alueyksiköt pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Kauniainen,...
Hei!
Tilastokeskus julkaisee sivuillaan rahanarvokertoimet, joilla voidaan muuntaa vuosien 1860–2001 markat ja vuosien 2002–2013 eurot vuoden 2014 euroiksi ja päinvastoin. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen.
Kun muunnetaan tietyn vuoden rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa vastaavasti muunnetaan jonkun aikaisemman vuoden rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2014 rahaa, koska nykyrahan arvo lasketaan viimeisen kokonaisen vuoden tiedoista.
Rahanarvokertoimien avulla lasketaan rahan ostovoimaa eri aikoina, ei nimellisarvoa
Rahanarvonkerroin 1860–2014
http://www.stat.fi/til/khi/2014/khi_2014_2015-01-19_tau_001.html
Kerrointa...
FT, yli-intendentti Helsingin yliopiston kasvitieteen laitokselta vastasi kysymykseen:
Tervehdys,
"Kyllä niistä samaa lajia ja lajiketta tulee, ja sopivalla paikalla tulevat aikanaan kukkimaan ja tekemään hedelmää.
Lajikkeita on niin paljon, etten siihen kysymykseen osaa vastata."
ystävällisin terveisin, Henry Väre
Voitte myös tiedustella asiaa Hämeen ammattikorkeakoulusta, jossa opetetaan puutarha-alaa:
http://www.hamk.fi
+358 3 646 5222
Internetissä on puutarha-alan sivusto:
www.puutarha.net, jossa on alan harrastajat vaihtavat tietojaan ja siellä on myös kysymys- ja vastauspalvelu.
HelMet-haulla löytyi kirja:
Puutarhan hedelmäpuut : omenat, päärynät, luumut, kirsikat / Leif Blomqvist ; [valokuvat: Leif Blomqvist ; suomentaja: Hellevi...
Kysyin asiaa Helsingin hautauspalvelusta, joka järjestää merituhkauksia Helsingissä. Atlantti on laaja, ja jokaisella maalla on omat lakinsa ja byrokratiansa, mutta ei välttämättä hautaustoimilakia ja mereen tuhkausta, kuten Suomella. Esimerkiksi Espanjalla ei ole vastaavaa mereen tuhkausta kuten Suomessa. Suomi on siis edelläkävijä hautaustoimilakiin liittyvissä asioissa. Helsingin hautauspalvelu kehotti ottamaan yhteyttä kyseisen maan konsulaattiin, josta saa tarkemmat ohjeet ja tiedot tarvittavista papereista, uurnan sinetöinnistä jne.
Suomen kansalaisten hautausta (Suomessa) säätelee hautaustoimilaki,johon voi tutustua Finlexissä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search%5Btype%5D=pi…
Arkistolaitoksen nettisivuilla (ja maakunta-arkistoissa) on runsaasti sukututkijalle sopivaa materiaalia. Esimerkiksi Digitaaliarkistosta ja Suomen asutuksen yleisluettelosta löytyy mm. maakirjoja. Vanhoja asiakirjoja on jo digitoitu runsaasti. Arkistolaitoksen sivuilla on runsaasti sukututkijalle hyödyllistä materiaalia ja linkkejä. Yleiset kirjastot eivät säilytä tämäntyyppistä aineistoa.
Kansalliskirjastossa on myös digitoitua aineistoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Arkistolaitoksen sivuille:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille
Olen uusinut kirjasi ja siitä ei tule myöhästymismaksua. 60 päivän myöhästymisen jälkeen myös lasten aineisto menee perintään, eli siitä tulee jonkin verran lisäkuluja. Kirjastokortti on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eli kavereille ei saa lainata kirjoja, koska kortin haltija (tai lapsen huoltaja) on vastuussa kortilla tehdyistä lainoista ja siten niiden mahdollisesta katoamisesta tai myöhästymisestä. Omasta lähikirjastosta (esimerkiksi Arabianrannan kirjastosta) voi aina kysyä, jos kirjat ovat myöhässä tai on muita epäselviä asioita.
Ikävää, että kaverisi ei vastannut yhteydenottoosi!
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
HelMet-kirjastoista kirjan saa omaan HelMet-lähikirjastoon tekemällä siitä varauksen. Hyllyssä oleva kirja käsitellään kirjastossa varauslistan mukaisesti eli palautetaan ja toimitetaan varausjonossa ensimmäisenä olevalle asiakkaalle hänen valitsemaansa noutokirjastoon. Varaus ei maksa mitään.
Kirjastot hankkivat suurimman osan kirjoista välittäjien kautta. Kannattaa siis tarjota sarjakuvia välittäjien kautta, niin ne saattavat päätyä kaikkialle Suomeen samalla vaivalla.
Välittäjiä ovat Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi), BTJ (http://www.btj.fi) ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoille aineistoa toimittava Booky.fi (https://www.booky.fi).