Finlandia-palkinnot jakaa Suomen Kirjasäätiö. Heidän verkkosivuiltaan löydät luettelot kaikista voittajista ja ehdokkaista jokaisessa kolmessa kategoriassa sekä muutakin tietoa palkinnosta. Verkkosivun osoite on https://kirjasaatio.fi/
Rahan arvo vaihtelee mm. sen harvinaisuuden ja kunnon mukaan. Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas -kirja antaa tälle rahalle arviohinnaksi sen kunnon mukaan 10-750 euroa. Tavallisin siitä saatu hinta on 20 euroa.
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta voi lukea kuntoluokituksesta ja muutenkin vanhoista rahoista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Runo on Eric O. W. Ehrströmin kirjasta Gugus visor om de små djuren, suomeksi Keken kesälauluja pikku eläimistä. Suomentaja on Otto Manninen. Tämä kirja, kuten myös sen suomennos, on julkaistu vuonna 1923.
Helpoimmin runon saa luettavakseen aapisesta nimeltä Meidän lasten aapinen (Aukusti Salo). Ensimmäinen painos on vuodelta 1935. Aapisesta on otettu useita painoksia, viimeisin näköispainos on vuodelta 2010. Uusimpia painoksia löytyy monista kirjastoista, mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1710003__Smeid%C3%A4n%20lasten%20aapinen%20salo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Koskenniemen runo on kokoelmasta Sydän ja kuolema: elegioja, lauluja ja epitaafeja, joka julkaistiin vuonna 1919. Frans Linnavuoren säveltämänä se julkaistiin Suomen äänitearkiston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1931:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Min%E4+laulan+sun+iltasi+t%E4htihin
Säveltäjä ja kirkkomuusikko Frans Linnavuori kuoli jo vuonna 1926, joten sävellys on selvästi vanhempi.
Kollegani Siuntion kunnankirjastosta tiesi upeasti, että kysymäsi runon on kirjoittanut Laura Ruohonen ja se löytyy runokirjasta Yökyöpelit. Runon nimi on Nuku nuku.
Tässä sinulle muutamia ehdotuksia.
- Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarja. Tätä maailmankirjallisuuden klassikoa luetaan myös Ylen Radio 1:ssä.
- Jane Austenin romaanit, esim. Järki ja tunteet ja Ylpeys ja ennakkoluulo
- Charles Dickensin romaanit, vaikkapa Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit 1-2
Alla linkit kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuille, joilla kirjailijat ja kirjat esitellään tarkemmin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175972832267
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123175966721196
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930210274
Ainakin Kadonnutta aikaa etsimässä ja Austenin romaanit ovat myynnissä ...
Hei,
lähetin toiveesi eteenpäin hankinnoista vastaavalle informaatikollemme. Jos teos hankitaan Vanamo-kirjastojen kokoelmiin, se näkyy verkkokirjastossa ja siihen voi tehdä varauksia.
Hankintatoiveet Vanamo-kirjastoille kannattaa jättää lomakkeen kautta https://www.vanamokirjastot.fi/hankintaehdotus?culture=fi
Turun pääkirjastolla ei valitettavasti ole lainattavia e-kirjojen lukulaitteita joille saisi suoraan verkkokirjastosta ladattua e-kirjoja.
E-lukulaitteita, joille voi ladata kirjoja suoraan internetistä on olemassa. Vaskin e-kirjojen käyttöön kuitenkin vaaditaan yhteensopivuus Adobe Digitals Edition-ohjelman kanssa. Adoben sivuilla on lista laitteista, jotka sopivat yhteen kyseisen ohjelman ja samalla Vaskin e-kirjojen kanssa. Linkki listaan tässä:
http://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices
Selailin listaa läpi ja ainakin PocketBook merkkiseen lukulaitteeseen pitäisi pystyä lataamaan kirjoja suoraan kytkemättä laitetta tietokoneeseen. Tässä vielä linkki PocketBookin sivuille:
https://www.pocketbook-...
Hei,
Helvi Juvosen suomentama runo on julkaistu ainakin teoksessa "Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia" (1992, ISBN 951-680-691-0).
Ei reininviini-tynnyrit
sellaista juomaa anna,
veroista maistamani, sen,
jota ei käymään panna!
Ilmasta olen juopunut,
kasteesta humalassa,
kun horjuin kesän sinisten
päivien kapakassa.
Kun mehiläiset päihtyneet
kukista potkitaan,
perhoset ryypyn torjuvat,
juon minä yhä vaan,
serafit kunnes tervehtii,
käy pyhät akkunaan
nähdäkseen juopon pikkuisen
aurinkoon nojallaan.
Kauppias Ertmanista löytyy tietoa digitoidusta aineistosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu .
Sanomalehdissä on esimerkiksi seuraava artikkeli https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge… ja lisätietoja löytyy hakusanalla Eugen Ertman.
Aikakauslehdistä haettaessa löytyy Oulun osoitekalenteri vuodelta 1912, jossa on puhelinnumero 305 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge…
Teoksessa Hautala Kustaa: Oulun kaupungin historia 1918-1945 on maininta Nuorten naisten kristillisestä yhdistyksestä. Yhdistys on ostanut vuonna 1928 kauppias Ertmanilta talon Asemakadun ja Isonkadun kulmasta.
Kirjassa Snellman P.W.: Kertomus Oulun kauppaseuran ja Oulun kauppaiden eläkelaitoksen...
Aleksi-tietokanta on yhdistetty Arto-tietokantaan tämän vuoden alussa. Aleksi-tietokannan ylläpito lopetettiin vuoden 2017 lopussa ja tietokantaa tuottanut BTJ luovutti Aleksi-artikkeliviitetiedot Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjasto on vienyt vanhat Aleksi-viitteet Arto-tietokantaan kevään aikana, josta ne ovat löydettävissä. Arton aineistoon pääsee käsiksi myös Finna-hakupalvelun kautta. Lista lehdistä, jotka yhä tallennetaan Artoon ja lehdistä, joiden tallentaminen on lopetettu 2017, mukaan lukien Aleksista siirretyt lehdet, löytyy osoitteesta https://finna.fi.
Arto-tietokannasta lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/metatietovarantopalvelut/arto
Arto-tietokanta: https://finna.fi...
Hei, isotekstiset kirjat löytyvät meidän kirjastojärjestelmästämme parhaiten hyllymerkinnän avulla, mutta tätä hyllymerkintää ei ikävä kyllä pysty ainakaan vielä hyödyntämään verkkokirjastossamme. Verkkokirjastossa voi hakea isotekstiset kirjat ja rajata tuloksia kielen ja aikuisten aineiston mukaan. Laitan sinulle kirjastojärjestelmästämme saadun listan suomenkielisistä isotekstisistä kirjoista liitteenä. Otathan yhteyttä, jos et saa liitettä avattua, laitan sen sitten sinulle toisessa muodossa.
Ammi Krogius on ahvenanmaalainen taiteilija, joka saa inspiraationsa luonnosta ja merestä. Konstrundan-sivustolla hän kertoo lyhyesti itsestään ja sivulta löytyy myös hänen kotiosoitteensa. Kenties voisit kirjoittaa hänelle postikortin tai kirjeen ja kysyä, mistä hänen taidettaan voisi hankkia. Lähde: http://arkiv.konstrundan.fi/start/index-70777-2012-1010 Ahvenanmaan matkailusivustolta pääset suoraan chatin kautta kysymään ahvenanmaalaisesta taiteesta ja taiteilijoista. Sivulla on myös runsaasti muuta kiinnostavaa Ahvenanmaatietoutta. Lähde: http://www.visitaland.com/fi/ Ahvenanmaan taidemuseosta voit kysyä suoraan Ammi Krogiuksesta ja muista ahvenanmaalaisista ja meriaihetta käsittelevistä taiteilijoista. Sieltä löytyvät parhaat...
Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -koulukirjassa on runo Punatulkku (s. 98-100), jossa punatulkku ja varpuset sanailevat pihlajanmarjojen syömisestä ja toinen toistensa ulkonäöstä.
Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä, jotkut kirjastot eivät ota lainkaan lahjoituksia vastaan. Hyvä olisi neuvoa silloin asiakasta kääntymään lahjoituksia vastaanottavan kirjaston puoleen. Tapiolan kirjastossa olemme hyvin kiinnostuneita ottamaan mainitun kirjan kokoelmaan sijoitettavaksi. Tervetuloa! Tässä vielä linkki kirjastomme yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Yhte…
Mihin ympärileikkaus perustuu, millä se selitetään?
”Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan kulttuurisilla, uskonnollisilla, moraalisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, seksuaalisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Syyt tyttöjen ympärileikkaamiseen vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Tyttöjen ympärileikkausikä vaihtelee eri alueilla ja eri etnisissä ryhmissä. Tyttöjen ympärileikkaus voidaan tehdä jo vauvana, lapsuusvuosina, ennen avioliittoa, ensimmäisen raskauden aikana tai vasta synnytyksen jälkeen. Useimmiten leikkaus kuitenkin tehdään 4 ja 10 ikävuoden välillä. Samoin leikkaustavat voivat vaihdella samankin alueen sisällä riippuen paikallisesta perinteestä,...
Espoon kaikissa kirjastoissa voi tietokoneelta tulostaa paperitulosteita ja useissa kirjastoissa on 3D -tulostimia myös, jos sattui olemaankin niistä kyse. Tervetuloa!
