Kyseessä on ruotsalaisen Stig Johassonin kaksirivinen runo Förlusten.
https://www.poeter.se/Las+Text?textId=981212
https://sverigesradio.se/p1/dagensdikt/apr01.htm
En onnistunut löytämään tietoa sydäniskurien määrästä Suomen kirjastoissa.
Defi.fi-palvelu näyttää lähimmän sydäniskurin sijainnin, mutta kattavaa hakua siellä ei voi tehdä. Laitteen rekisteröiminen palveluun perustuu vapaaehtoisuuteen, joten siitä ei todennäköisesti löydy kaikkia sijainteja.
https://defi.fi/
Kirjastohakemistostakaan ei ollut apua, koska defibrillaattoreita ei ole listattu sinne kirjaston palveluksi.
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Wikipedian mukaan Egotrippi-yhtyeen kappaleesta Koivuniemen herra on tehty musiikkivideo v. 2000 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Egotripin_diskografia).
Kansalliskirjaston hakupalvelusta Finnasta löytyy Kansalliskirjaston tekemiä kopioita tv-ohjelmista (Jyrki Countdown, Wimma, Musiikki-TV:Toivevideot), joissa musiikkivideo on esitetty, mutta niistä ei ole lainattavia kappaleita kirjastoihin edes lukusalikäyttöön.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämässä RITVA-tietokannasta löytyy Wimma-ohjelma 13.7.2001, jossa video on esitetty https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/24346262 . Tätä ohjelmaa pääsee katsomaan tietyissä pisteissä, jotka löytyvät tämän...
Kansalliskirjasto ja monet erikoiskirjastot pitävät edelleen yllä puuteluetteloita kokoelmistaan puuttuvasta aineistosta, mutta yleisissä kirjastoissa tällainen taitaa nykyään olla aika harvinaista. Digitaalisten tietoverkkojen ja erilaisten yhteistietokantojen myötä omista kokoelmista puuttuvien nimekkeiden paikantamisesta ja kaukolainauksesta on tullut niin vaivatonta, että kirjastoille on tullut aikaisempaa helpommaksi hyväksyä väistämättömät puutteet aineistokokoelmissa. Yltiöpäisen idealistisen täydellisyydentavoittelun asemasta kokoelma-ajatteluun on saatu aimo annos tervettä realismia: kaikkea ei voi - eikä edes tarvitse olla - omassa kirjastossa. Oma vaikutuksensa tähän katsantokannan muutokseen on ollut myös...
Gynandromorfi on yksilö, jossa esiintyy kahden sukupuolen piirteitä. Gynandromorfismia tavataan eniten hyönteisillä, mutta myös äyriäisillä ja linnuilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.210397
Kysyin gynandromorfien lisääntymisestä Luonnontieteellisen museon asiantuntijalta. Hänen mukaansa gynandromorfi ei voi saada jälkeläisiä, sillä tällaisen yksilön lisääntymisrakenteet ovat ainakin osittain epämuodostuneita. Tämän takia koiras ei yleensä pysty tuottamaan siittiöitä eikä naaras hedelmöittymään tai synnyttämään.
Pertti Gylldenin kirjassa 100 vuotta Ylä-Kelhältä Ahjonsaliin kerrotaan s. 249 (lähteenä Sos.dem kunnallisjärjestön vuosikertomus vuodelta 1941), että Valfrid Eskolan aloitteesta Jämsän kunnanvaltuusto päätti rahoittaa 10 000 markalla muistomerkin vuonna 1918 surmattujen haudalle. Muistomerkki pystytettiin kesäkuussa 1941. Seurakunta lupasi pitää sen kunnossa ilman maksua.
Kotiseutuneuvos Hannu Ahlstedtin tietojen mukaan kivi tilattiin paikallisesta Sulho Wällärin kiviveistämöstä.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki ja yhteishauta sijaitsee Nurmon hautausmaalla VI-osaston keskivaiheilla. Haudassa lepäävät vainajat siirrettiin vuonna 1944 Paukanevalta, joihin heidät oli vuonna 1918 haudattu kahteen merkitsemättömään yhteishautaan. Hautamuistomerkkinä on punagraniittinen vaakakivi. Kiveen on piirretty kahteen riviin 21 hopeista ristiä, joista kukin merkitsee yhtä haudassa lepäävää tunnistamatonta vainajaa. Kiven sivuihin on kuvattu soihtua pitelevä käsi sekä säteilevä aurinko. (Johanna Miedon tekemä kartoitus 2009)
Nurmon joululehdessä (1995, s. 68-69) on artikkeli Paukanevan muistomerkistä. Kuvatekstissä on mainittu muistomerkin pystytysvuodeksi 1978, tietoa suunnittelijasta ei ole...
THL tutkii Suomessa uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintymistä mittaamalla jätevesistä viruksen geeniperimää eli RNA:ta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viruksen esiintyvyyttä eri alueilla. RNA-tulos ei kerro, onko virus vielä tartuntakykyinen.
https://thl.fi/fi/-/thl-alkaa-tutkia-koronaviruksen-esiintymista-jatevesissa
Tuoreen tutkimuksen mukaan SARS-CoV-2 ei näytä säilyvän tartuntakykyisenä ulosteessa, vaikka COVID-19-tautiin sairastuneiden ulostenäytteissä oli runsaasti koronaviruksen RNA:ta.
https://www.nature.com/articles/s41586-020-2196-x
Toisaalta taas viime vuosikymmenen SARS-epidemian jälkeen tehdyn tutkimuksen mukaan alkuperäinen SARS-CoV saattaa tarttua jäteveden kautta.
https://...
Voisikohan etsimäsi näytelmä ja runo löytyä jostakin seuraavista teoksista:
Ahokainen, Ester: Oman juhlan ohjelmaa nuorimmille juhlijoille, 1963. Täältä löytyy näytelmät nimeltään "Keväällä" ja "Kukat keskustelevat".
Nuorten teatteria: pienoisnäytelmiä koulujen ja nuorisojärjestöjen käyttöön, 1959.
Öljymäki, Aino: Iloa ja juhlaa 2. Pienoisnäytelmiä ja mutia esitystehtäviä kouluille ja kerhoille, 1956.
Martin, Elsi: Runon lähde: ohjelmaa lastenjuhliin, 1954
Ennala, Atte: Lapset näyttelevät: lastennäytelmiä ja vuorokeskusteluja, 1954
Lasten runotar: valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville, 1962
Voit kysellä teosten saatavuutta omasta kirjastostasi.
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
Tässä joitakin viime vuosisadalla eläneiden, kristillisen elämänkatsomuksen omakseen kokeneiden, naisten elämäkertoja:
- Anderson, Marian (1957): Oi Herra, mikä aamu: omaelämäkerta
- Tuulio, Tyyni (1950): Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa
- Ståhlberg, Ester (1949): Matilda Wreden testamentti
- Helakisa, Kaarina (1977): Saima Harmaja: legenda jo eläessään
- Laitinen, Kai(1989): Sylvi Kekkosen elämäkerta
- Waite, Helen (1963): Urheat ystävykset: Helen Kellerin ja Anne Sullivanin tarina
- Konttinen, Riitta (1946): Eva Cederström: taiteilijan henkilökuva
Uudempia elämäkertoja:
- Metsola, Tuulikki (1982): Surusta puhkesi kukka
- Priha, Päikki (1994): Silkkinen seppele: Hanna Loimaranta, tuntematon kirkkotekstiilien...
Monilta osin muistikuvasi sopisivat lastenkirjaan Vinski ja Vinsentti, joka tosin ei ole käännös vaan Aapelin eli Simo Puupposen kirjoittama. Kirja ilmestyi vuonna 1956 jatkona teokselle Koko kaupungin Vinski (1954). Vinski on punatukkainen ja pisamainen. Visentti on hänen harakkaystävänsä. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Hömpstadin pikkukaupunkiin.
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kannen kuva on nähtävissä muun muassa Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9cda33a9-0932-4447-bc56-bebfdd47e6d0
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
E-aineisto voi olla ladattuna usealla omalle laitteelle samaan aikaan. Keskeistä on, että laitteet, joilla lukee tai kuuntelee, on valtuutettu samalla Adobe ID:llä.
Yritämme parantaa myös e-aineistovalikoimaamme jatkuvasti. Hankintaehdotuksia voit tehdä seuraavassa osoitteessa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Kirjastokorttia ei valitettavasti voi hankkia etänä, vaan uuden kortin teko vaatii käyntiä kirjastossa.
Ohjeet Helmet-kirjastojen e-aineistojen käyttöön löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(44045)
Helmet-kirjastojen e-aineistoja pitäisi lukemaan ja kuuntelemaan myös Suomen ulkopuolella. Jos sinulla on ongelmia Ellibs-sovelluksen kanssa, voit lähettää viestin tästä linkistä löytyvään osoitteeseen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Ellibs_toimii_myos_mobiilisovelluksessa(123201). Ellibs-palvelua voi käyttää myös nettiselaimen kautta.
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Nykysuomen sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%C3%A4lylaite) mukaan älylaite-nimitystä käytetään "elektronisista laitteista, jotka ovat langattomasti yhteydessä internetiin tai toisiin laitteisiin ja jotka pystyvät suorittamaan erilaisia tehtäviä itsenäisesti". Älylaitteeksi katsottavien laitteiden määrä on kasvanut suuresti teknologisen kehityksen myötä. Älypuhelimien lisäksi älylaitteita voivat olla esimerkiksi verkkoon yhdistetty jääkaappi tai varashälytin.
Applen iPad on taulutietokone eli tabletti. Vaikuttaisi siltä, että ilmaisua "tabletit ja iPadit" käytetään usein käyttöjärjestelmäerojen korostamiseen. Applen tableteissa käyttöjärjestelmänä on iOS (tai iPadOS), muissa tableteissa taas...
Praliini on saanut nimensä ranskalaiselta marsalkka du Plessis-Praslinilta (1598–1675), jonka kokin Clement Lassagnen sanotaan keksineen sokerilla kuorruttamisen. Ranskassa praliini usein tarkoittaa pähkinöistä (lähinnä manteleista) ja karamellisoidusta sokerista tehtyä rouhetta, jota voi sirotella vaikka jäätelön tai jälkiruokien sekaan.
Praliinilla on myös muita merkityksiä. Belgialainen Jean Neuhaus II kehitteli 1910-luvulla täytesuklaan eli konvehdin, joita usein kutsutaan praliineiksi.
Etelä-Yhdysvalloissa praliini taas voi tarkoittaa pehmeää toffeeta muistuttavaa herkkua. Toisin kuin klassiseen ranskalaiseen praliiniin, tähän versioon tulee kermaa. Usein myös käytetään mantelin ja hasselpähkinän sijaan pekaanipähkinää...
Smolnan luostarin rakentaminen pantiin alulle Nevan mutkassa, missä Pietari I:n aikoina oli sijainnut ns. Smoljanoi eli Smolnyi dvor, laivaveistämöiden tarpeita palvellut tervahovi. Siitä kaikki myöhemmin pystytetyt rakennukset saivat yhteisen nimen Smolnyi ja koko ympäristöä alettiin sanoa Smolnyin kaupunginosaksi.
Lähde:
V. Schwarz, Leningrad : taiteellisia muistomerkkejä
Useissa kirjastoissa on lainausautomaateissa myös "tarkista varauksesi" toiminto, joka ilmoittaa myös varausten sijainnin, kun näyttää kirjastokortin. Tarvittaessa henkilökunta voi myös auttaa varaussijainnin kanssa jos hankaluuksia ilmenee.
Se onkin mysteeri, miksi kotikunta näkyy ruotsiksi, en osaa siihen sanoa.
