Hei,
Tällä hetkellä Raahen kirjastoissa ei ole käytössä ohjelmaa, jolla pystyisi muuttamaan VHS-kasetit DVD:lle. Pääkirjastossa digitointimahdollisuus on joskus ollut ja tätä vanhaa tietoa saattaa löytyä netistä.
Pyhäjoen kirjasto on lähin kirjasto missä voi digitoida omatoimisesti VHS-kasetteja. Kannattaa olla sinne etukäteen yhteydessä ja varmistaa millaisia leyvjä kannattaa ottaa mukaan ja kuinka kauan pitää varata aikaa digitointiin.
Kirjastojen lisäksi internetistä löytyy kaupallisia yrityksiä, jotka digitoivat VHS-kasetteja.
Tässä on linkki Pyhäjoen kirjaston sivuille https://www.pyhajoki.fi/kirjasto/palvelut
Hajusteita tiedetään käytetyn viettelyssä, parantamisessa, henkilökohtaisessa hygieniasssa ja uskonnollisissa seremonioissa sekä idässä että lännessä jo tuhansia vuosia, mutta modernista parfyyminvalmistuksesta voidaan alkaa puhua vasta 1600-luvun Ranskassa Aurinkokuninkaan hallituskautena (Ludvig XIV oli kuninkaana 1643-1715). vaikka Katariina de Medici oli erilaisia hajuvesiä tuonut tullessaan jo 1500-luvulla.
1600-luvun hygieniakäsitys poikkesi nykyisestä. Vettä pidettiin tautien levittäjänä, mitä se usein olikin. Suoraa kosketusta veden kanssa monesti välteltiin ja puhdistautuminen suoritettiin ilman vettä (toilette sèche), jolloin paikkoja pyyhittiin liinalla, joka oli alkoholiin kostutettu,...
Mikäli kyseessä on teos, jota ei ole pääkaupunkiseudun tieteellisissä kirjastoissa tai erikoiskirjastoissa, se voidaan tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus.
Alla olevasta linkistä löydät linkin kaukopalvelupyyntölomakkeeseen sekä muuta tietoa kaukopalvelusta, esimerkiksi hinnaston. Kaukopalvelu on maksullista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Aku Ankka -lehdellä on vuoteen 1951 asti ulottuva arkisto, johon pääsee linkistä Lehdet - Aku Ankka
Lehteä klikkaamalla näkee, mitä tarinoita se sisältää, vaikka ei olisi hankkinut lukuoikeutta. Kysymäsi tarina saattaisi olla numeron 1968: 3 Haaksirikkoinen perhe.
Hotelli Sputnik valmistui silloiseen Leningradiin vuosina 1967—1968. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BF%D1%83%D1%82%D0%BD%D0%B8%D0%B…
Sijainti on Pietarissa osoitteessa Проспект Тореза, 36 (Torez prospekt 36) https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D1%80%D0%BE%D1%81%D0%BF%D0%B5%D0%B…
https://www-citywalls-ru.translate.goog/house5290.html?_x_tr_sl=ru&_x_t…
Rakennuksen tiloja ja huoneita on remontoitu ja se on edelleen hotelli Sputnik.
https://fi.hotels.com/ho376542/hotel-sputnik-pietari-venaja/
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa...
Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological...
Tämä ei ole kattava vastaus, vaan poimintoja eri maista.
Yleinen tapa on, että kadun tai tien numerot ovat toisella puolella parillisia ja toisella parittomia. Mutta kumpi puoli numeroinnin kasvusuuntaan katsottaessa on parillinen ja kumpi pariton vaihtelee saman maan kaupunkienkin kesken, koska asia on usein paikallisen perinteen määrittämä. Suomalainen käytäntö näyttääkin harvinaisen yhdenmukaiselta.
Ruotsissa, Itävallassa, Ranskassa ja Australiassa parittomat numerot ovat usein vasemmalla puolella katua, mutta poikkeuksiakin löytyy. Norjan, Saksan, Unkarin ja Yhdysvaltain kaupungeissa on molempia käytäntöjä.
Saksassa on myös toinen, harvinaisempi numerointitapa. Siinä numerot kasvavat toista...
Alpakka ja laama ovat molemmat kamelieläimiä eli kameli on niiden sukulainen. Niitä erottavat alkuperä, koko ja käyttötarkoitus. Alpakka on jalostettu vikunjasta ja sitä on ensisijaisesti käytetty villantuotantoon. Laama taas on jalostettu guanakosta, ja se on alpakkaa isompi, painavampi ja lihaksikkaampi. Klassisen laaman karva ei ole yhtä pehmeää kuin alpakan karva ja lisäksi karvoitus on ohutta laaman päässä ja jaloissa. Karvoitus ei tartu yhtä helposti risukkoihin ja laama pärjää vielä korkeammalla vuoristossa kuin alpakka. Siksi laamaa on käytetty ensisijaisesti kantojuhtana. Alpakka on myös luonteeltaan rauhallisempi ja itsenäisempi, laama taas aktiivisempi ja seurallisempi.
Soiluva, Maire. Avuliaat alpakat ja lempeät...
Luontoon.fi-sivuston mukaan nimen "Riisitunturi" alkuperää on tulkittu usein eri tavoin. Nimen vanha muoto on "Riistunturi", joka on esiintynyt vanhoissa kartoissa. Se pohjautuu todennäköisesti saamelaisperäisiin sanoihin, jotka tarkoittavat risua, heinää tai tykkylunta. Tämän tulkinnan mukaan myös Riisitunturin alueella sijaitsevan Riisisuon nimi tarkoittaisi heinäsuota, joka viittaisi alueella pitkälle 1900-luvun puolelle harjoitettuun suoniittytalouteen.
Toisen, luultavasti uudemman tulkinnan mukaan Riisitunturin nimi liittyisi liekokasveihin, joita alueella kasvaa runsaasti. Liekokasvien itiöpölyä on nimittäin käytetty aikoinaan riisitaudin hoidossa.
Lähde: ...
Facebook on tosiaan ainoa paikka josta näitä vierailuja voi seurata etänä. Et kuitenkaan tarvitse Facebook-tiliä voidaksesi seurata lähetystä. Helmet-sivuilla jokaisen Ilmastovieraat-tapahtuman kohdalta löytyy linkki, jonka kautta voit katsoa esitystä kirjautumatta.
Olet pätevä työskentelemään kirjastonhoitajana yleisessä kirjastossa, mikäli olet suorittanut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon ammattikorkeakoulussa. Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) määrittelee työntekijöiden osaamisvaatimukset seuraavalla tavalla: "Yleisellä kirjastolla...
Kyseessä on kustannusyhtiö Pohjankaltion omistamassa kulttuurilehti Kaltiossa v. 1963 julkaistu kahden sivun mittainen artikkeli. Sen ensimmäinen osa oli numerossa 4/1963 (s. 58) ja toinen numerossa 5-6/1963 (s. 88). Mikko Hakon runoutta käsitellään jälkimmäisessä osassa. Kaltion vuosikerta löytyy Oulun pääkirjaston varastosta. Artikkelista voi ottaa kopion kirjastossa.
Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista.
Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan.
Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen...
Mm. nämä tiedot löytyivät tohtorinmiekkaan liittyen:
Miekka tohtorin arvon symbolina otettiin Suomessa käyttöön Helsingin yliopiston (silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840.
Suomessa tohtorinmiekkana käytetään valtion ainoaa virallista siviilimiekkaa, jonka on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela eli muita virallisia siviilimiekkoja ei ole olemassa.
Ainoastaan promootiossa (läsnä- tai poissaolevana) promovoiduilla maistereilla ja tohtoreilla on oikeus käyttää akateemisen arvon merkkejä, tohtorinmiekka kuuluu näihin.
Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla ja ylioppilaskunnilla. Yksityisiä ja yhteisöjen myöntämiä ansiomerkkejä kannetaan...
Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä.
Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
https://jkorpela.fi/refl.html
https://www.kotus.fi/nyt/...
Lainatuimmat aikuisten kaunokirjat vuonna 2021
1. Enni Mustonen: Pukija (378 lainaa)
2. Delia Owens: Suon villi laulu (321 lainaa)
3. Paula Nivukoski: Mainingin varjo (277 lainaa)
4. Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet (274 lainaa)
5. Enni Mustonen: Näkijä (258 lainaa)
6. Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (253 lainaa)
7. Miika Nousiainen: Pintaremontti (250 lainaa)
8. Camilla Läckberg: Kultahäkki (245 lainaa)
9. Lucinda Riley: Kuun sisar ja Enni Mustonen: Sotaleski (244 lainaa)
Lainatuimmat aikuisten tietokirjat vuonna 2021
1. Helena Jouppila: Neloset : Jouppilan sisarusten tarina (285 lainaa)
2. Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni (253 lainaa)
3. Sirkka Hirsjärvi: Tutki ja kirjoita (249 lainaa)
4....
Yleisimmissä suomalaisten sukunimien alkuperää koskevissa kirjoissa ei valitettavasti ollut käsitelty tätä nimeä, mutta Sukunimi-info -sivujen mukaan se on Suomessa kuitenkin itse asiassa varsin yleinen. Romaneilla se on kyllä ollut tavallinen, mutta sitä ei varsinaisesti ole sidottu mihinkään tiettyyn väestöryhmään. Noin joka 2800:s suomalainen on nimeltään Friman, ja sukunimien yleisyyslistalla se on täällä sijalla 414 kaikkiaan 23 937:stä sukunimestä. Nimi merkitsee vapaamiestä, mutta sillä voi tosin olla lisäksi muitakin merkityksiä. Sukunimi-info -sivulta löydät sukunimeä koskevaa lisätietoa ja erityisesti siihen liittyviä tilastoja Suomessa ja muualla maailmassa.
Mikäli olet kiinnostunut...
Nuoren Kekkosen kanssa korkeuspissinnässä kilpaili Kalle Kuosmanen. "Kalle-setä" oli yksi Lepikon torpassa asuneista Urhon isän Juho Kekkosen työtovereista. "Kalle-setä oli aivan erityisesti ottanut tehtäväkseen minun opettamiseni elämän suurta ja vaikeaa koulua varten. Hän oli minulle kuin isä ja vanhempi veli." -- "Yksi omalla tavallaan murheellinen tapahtuma on jäänyt minulle mieleen. Meillä oli Kalle-sedän kanssa rituaalina, että joka ilta ennen vuoteeseen menoa kävimme yhdessä pissillä talon seinustalla. Meillä oli joka kerta myös kilpailu siitä, kumpi pissii korkeammalle seinähirsiin. Minä voitin aina ja iloni ynnä ylpeyteni oli suuri. Kerran kävi sitten niin, että Kalle-setä voitti minut korkeuspissinnässä. Purskahdin itkuun...
